Sivu 1/1

YLE 90

ViestiLähetetty: 08.09.2016 23:09
Kirjoittaja Psykopatologia
Kuva
Perjantaina 9.9.2016

Re: YLE 90

ViestiLähetetty: 09.09.2016 14:13
Kirjoittaja Psykopatologia
Yleisradioveroa (2015) meni kuitenkin 143,00.

23:25
(Kuulemma) ensimmäisessä lähetyksessä torstaina 9. syyskuuta 1926 yleisradion vt. pääjohtaja piti puheen, ja esitettiin klassista musiikkia ja oopperaa. (Ohjelmia alettiin tallentaa vasta myöhemmin. - Myöskään seuraavasta ei ole tallennetta:)

Re: YLE 90

ViestiLähetetty: 09.09.2016 23:40
Kirjoittaja Psykopatologia
"Markus-setä lähtee nyt paskalle"

Kotimaa 24.2.2015 klo 20:07 Jorma Tuominen | päivitetty 24.2.2015 klo 20:07
Markus-setä oli Suomen ensimmäinen mediapersoona
http://yle.fi/uutiset/markus-seta_oli_s ... na/7819185 Audio (12:26)
(- -)
Eri näkemyksiä eriössä käynnistä

Entä lausuttiinko radiossa koskaan kuuluisaa lausetta: Markus-setä lähtee nyt paskalle?

Totuus asiassa on hautautunut ristiriitaisiin muistikuviin siitä, sanoiko lipsahduksen lähetyksen loppusekunneilla af Enehjelm, Rautio vai ehkä joku tekniikan henkilö, puhuttiinko suomea vai ruotsia, mitä todella sanottiin vai sanottiinko oikeasti mitään. Tallennetta ei ole.

Paavo Oinonen muistuttaa kirjassaan, että vanhimmissa kirjatuissa muistikuvissa tapauksesta möläyttäjä on aina Alexis af Enehjelm. Raution suuhun wc-aikeet siirtyvät vasta myöhemmissä versioissa. Ehkä voidaan todeta, että näin hyvän urbaanin legendan ei tarvitse olla totta. Se on ollut jo kauan suomalaista folklorea.

Markus Rautio sai pitkän Yleisradio-uransa jälkeen teatterineuvoksen arvonimen. Ennen radiota hän oli ehtinyt olla kymmenisen vuotta teatterialalla. Oinosen arvion mukaan teatteri oli hänelle rakkain taidemuoto.

Re: YLE 90

ViestiLähetetty: 10.09.2016 12:51
Kirjoittaja Psykopatologia
Suomi ei ollut (yleis)radio-toiminnassa mitenkään jälkijunassa (esimerkiksi BBC 1922).

Nykyajan nuori polvi ei luultavasti täysin tajua sitä, että radion leviäminen 1930-luvulla vaikutti suomalaiseenkin yhteiskuntaan suhteellisesti paljon enemmän kuin netin leviäminen. Maalaismummo saattoi heittää päreet nurkkaan ja kuunnella radiosta tai kidekoneestaan suoraa lähetystä natsi-Olympialaisista vuonna 1936 tai kuunnella Benjamino Giglin laulua.