ihmiskunnan pahin virhe, historioitsija väittää – oli pakko kysyä, onko hän tosissaan Ilman maanviljelyä ei olisi kolmiloikkaa, kuukävelyä eikä edamjuustoa. Israelilainen Yuval Noah Harar sanoo menestyskirjassaan, että järjestäytynyt yhteiskunta huononsi ihmisten elämää vuosituhansien ajan. SUNNUNTAI 28.8.2016 2:00 Päivitetty: 28.8.2016 13:29 Ville Similä HS http://www.hs.fi/sunnuntai/a1472181623552?ref=a-luet-#1
NOIN KYMMENEN TUHATTA vuotta sitten tehtiin suuri päätös. Ihmiskunta oli elänyt parisen miljoonaa vuotta metsästäjä-keräilijän elämää.
Yhtenä kauniina päivänä joku kuitenkin päätti, että nyt jäädään tähän, ryhdytään viljelemään maata eikä lähdetä enää mihinkään.
(- -)
MITÄ IHMETTÄ? Yuval Noah Harari (s. 1976) on israelilainen historioitsija. Hän on keskiajan tutkija, mutta menestyskirjassaan Sapiens – Ihmisen lyhyt historia hän kertoo lajimme tarinan noin 70 000 vuoden ajalta.
Alun perin vuonna 2011 julkaistu kirja on käännetty jo 30 kielelle, ja Jaana Iso-Markun suomennos ilmestyi keväällä.
Kirjan kiehtovin jakso on se, jossa Harari kutsuu maanviljelystä ihmiskunnan suurimmaksi petokseksi.
(- -)
MITEN maanviljelykseen siirtyminen sitten vaikutti ihmiseen? Onko Harari oikeassa? Kysytään muiltakin.
Bioantropologi Markku Niskanen on tutkinut muinaisten metsästäjä-keräilijöiden ja varhaisten maanviljelijöiden luita ja luurankoja.
”Merkitys terveyteen oli valtava”, Niskanen sanoo.
Maanviljelykseen siirtyminen siis heikensi ihmisten terveyttä, Niskanen tarkentaa.
Myös hänen mukaansa ihmiset alkoivat voida huonommin muun muassa siksi, että ravinto oli liian yksipuolista.
Niskanen on mukana kansainvälisessä suurtutkimuksessa, jonka tulokset ovat jo selvät: Kun maanviljely alkoi, ihmisten keskimitta lyheni ja luumassa heikkeni.
Maanviljelyyn siirtyminen alkoi jo muovata ihmisiä pullamössöksi.
Paikalleen asettuminen toi ihmiskunnan elämään aivan uudenlaisen vitsauksen, työn. Hararin mukaan metsästäjä-keräilijän ”työpäivä” oli usein yllättävän lyhyt, ehkä vain kuutisen tuntia.
Maanviljelyyn siirtyminen kaksinkertaisti työmäärän. Ja työ oli ihmiselle huonosti sopivaa.
(- -)
Seuraava suuri askel oli teollistuminen.
Nyt se tuntuu siunaukselliselta, ainakin jos on hyvinvoiva keskiluokkainen eurooppalainen eikä bangladeshilainen työläinen. On kuitenkin liian varhaista arvioida, oliko teollinen yhteiskunta alkuunkaan hyvä ajatus.
Jos ilmastonmuutos osoittautuu peruuttamattomaksi ja olemme joukkotuhon kynnyksellä, höyrykone ei ehkä tunnukaan niin hyvältä keksinnöltä.