Usain Bolt juoksee väärin, väittää biomekaniikan tutkijaPlaneetan nopein keikkuu jokaisella juoksuaskeleella puolelta toiselle.TIEDE 12.8.2016 2:00 Päivitetty: 12.8.2016 19:47
Timo Paukku HS
http://www.hs.fi/tiede/a1470886019532?r ... tuimmat-#3USAIN BOLT voi taas napata kaksi tärkeää kultamitalia olympialaisissa, 100 ja 200 metrin pikajuoksussa. Kolmannen kerran.
Jos Bolt sen tekee, hän jää historiaan yhtenä parhaista yleisurheilijoista koskaan.
Koko ajan hän juoksee väärin.
”Boltin juoksuissa on voimakas vartalon sivuliike. Perinteisesti sitä on pidetty pikajuoksuissa pahana tekniikkavirheenä”, sanoo biomekaniikasta väitellyt
Juha-Pekka Kulmala Jyväskylän yliopistosta.
Juoksussa pätevät mekaniikan lait. Juoksija kiihtyy niin kauan kuin hän onnistuu kohdistamaan rataan suuremman voiman kuin jarruttavat voimat, eli kitkan ja ilmanvastuksen.
Boltin kilpakumppanit pystyvät tähän puolimatkaan saakka. Sen jälkeen nopeus vakiintuu. Heikoimmilla vauhti hidastuu kalkkiviivoilla.
Bolt kiihdyttää vielä puolimatkan jälkeen ja tykittää suurimman nopeutensa 70 metrin kohdalla. Lisäksi hänellä on pidempi askel kuin muilla, mutta alhaisempi askeltiheys.
”Bolt osoittaa, että kovaa voi juosta myös pitkällä kontaktilla. On laskettu, että 60:n ja 80 metrin välillä Bolt on 30 prosenttia enemmän kontaktissa maahan kuin pahimmat kilpakumppaninsa”, Kulmala sanoo.
Entä sivuliike? Hidastaako se?S
ENSIMMÄINEN valkoihoinen 10 sekunnin alittaja 100 metrillä, ranskalainen Christophe Lemaitre, kallistaa myös vartaloaan tukijalan päälle juostessaan.
Kummatkin ovat pitkiä, Bolt 196 ja Lemaitre 190 senttiä.
Saattaa olla, että pitkät jalat mahdollistavat pitkän kontaktin juoksurataan. Se antaa aikaa tuottaa enemmän voimaa alustaa vasten ja kallistaa voimakkaammin vartaloa.
Lyhyemmät kilpailijat tikkaavat nopeasti eivätkä juuri kallistele sivulle juoksunsa aikana.
SIVULIIKKEESTÄ syntyvä painon siirto saattaa olla jopa eduksi.
”Vartalo kallistuu juostessa enemmän tukijalan päälle. Se vähentää lonkan loitontajalihasten voiman tarvetta. Niitä juoksija tarvitsee lantion kannatteluun”, Kulmala selittää.
Tämä vakauttaa lantiota, kun juostessa otetaan joka askeleella kontaktia maahan. Se vapauttaa reiden loitontajalihasten voimavaroja muuhun käyttöön.
Voidaan ajatella, että vartalon sivukallistus on vastavoima lonkan lähentäjälihaksille. Kallistus mahdollistaa lähentäjälihasten suuremman voimantuoton.
Ilmiö, johon vartalon kallistuksesta koituva hyöty pohjautuu, tunnetaan voiman ja vastavoiman lakina. Sen mukaan alustasta kohdistuu juoksijaan vastavoima, joka on yhtä suuri kuin voima, jonka juoksija kohdistaa alustaan.
Pikajuoksussa oleellista on, että vastavoiman suunta pyrkii aina ohjautumaan kohti juoksijan painopistettä. Kun vartalo ja siten painopiste linjautuvat enemmän tukijalan päälle, ohjautuu reaktiovoima lähemmäksi lonkkaniveltä. Juoksijan lonkan loitontajalihakset tarvitsevat vähemmän voimaa siihen, että lantiota pitää kannatella.
Boltin menestys on monen tekijän summa. Hänellä on hyvät geenit ja paras mahdollinen ruumiinrakenne pikajuoksijalle: leveät hartiat, kapea vyötärö ja pitkät jalat. Nopeiden lihassolujen suhteellinen määrä on myös suuri, kuten mustilla yleensä.
Kommentit 7