Psykopatologia.munfoorumi.com

http://www.rasmussenreports.com/public_ ... ouse_watch [Trump 43/39]
(- -)
The survey of 1,000 Likely Voters was conducted on June 28 - 29, 2016 by Rasmussen Reports. The margin of sampling error is +/- 3 percentage points with a 95% level of confidence. Field work for all Rasmussen Reports surveys is conducted by Pulse Opinion Research, LLC. See methodology. [PP]
(- -)

Kokooma: http://www.realclearpolitics.com/epolls ... -5491.html

Kyllä kai Kuutarkin ymmärtää, että aihe on tuntuvan vaikea.

En usko yllä esitettyyn "varmuusväliin" ±3. - Suomessa esitetään tuon suuruisia varmuusvälejä n. 2000 hengen otoksilla tehdyistä tutkimuksista silloin, kun kyseessä ovat suurimmat puolueet. Ja äänestäjiä on vain ehkä vain kolmisen miljoonaa; Yhdysvalloissa sen sijaan ainakin 200 miljoonaa!

Olematta alan ekspertti luulen, että oikea varmuuväli olisi pikemminkin yli ±15:n luokkaa.

Eikö Yhdysvalloissa osavaltiokohtainen ennuste olisi parempi? Ainakin vaalien lähestyessä ja kampanjoinnin viime hetkillä aletaan spekuloida noilla osavaltiokohtaisilla ennusteilla. Hesarista muistaakseni luin, että Trump ei enää sijoitakaan omia varojaan kampanjointiin ja tukeutuu varainhankintaan, mikä asiantuntijoiden mukaan aivan liian myöhäistä. Mutta kaikki on vielä epävarmaa.

Osavaltiokohtainen väkilukuun suhteutettu otanta takaisi paremman ennusteen.

Psykopatologia kirjoitti:Kyllä kai Kuutarkin ymmärtää, että aihe on tuntuvan vaikea.

Kyllä, miksi suuntasit viestin minulle?
Mitä tulee gallupeihin, minusta ne ovat mielipiteen muokkausta.

Viitasit "tyhjiin" otsikkoihin, joiden tarkoitus on viedä palstatilaa.

Kuutar kirjoitti:Mitä tulee gallupeihin, minusta ne ovat mielipiteen muokkausta.

Täysin samaa mieltä. Usein on kysytty mielipidettä 1000 ihmiseltä, joista n. 12% sanoo ettei tiedä mielipidettään.

Psykopatologia kirjoitti:Viitasit "tyhjiin" otsikkoihin, joiden tarkoitus on viedä palstatilaa.

No tässä aloituksessa oli vähän enemmän yritystä.

Kuinka niin! Ketjuhan oli viikon pelkän otsikon varassa.

http://yle.fi/uutiset/sdpn_suosio_sukel ... hi/9006503
N 2 426; virhemarginaali +/-1,6

YKEn Nato-gallup http://yle.fi/uutiset/ylen_kysely_kansa ... na/9011628
N 1 006; virhemarginaali +/-2,5

MTV N 1 260; virhemarginaali +/- 3 %-yksikköä

Psykopatologia kirjoitti:Kuinka niin! Ketjuhan oli viikon pelkän otsikon varassa.

Laitoit sentään linkin toiseen viestiisi.

Siis toiseen viestiini tässä ketjussa?

Psykopatologia kirjoitti:Siis toiseen viestiini tässä ketjussa?

Niin.

Olenhan aina laittanut; mitä meinaat?

Yllä olevista gallupeista ilmenee, että virhe-marginaali suurenee selvästi otoksen pienentyessä. Lisäksi ilmoitettu virhe-marginaali, esimerkiksi +/-2,5 %-yks, pätee vain suurimpien puolueiden tai ryhmien suhteen, näiden osalta kun N on melko suuri. Pienten puolueiden yms. suhteen virhe-marginaali saattaa olla jopa +/-10!

Psykopatologia kirjoitti:En usko yllä esitettyyn "varmuusväliin" ±3. - Suomessa esitetään tuon suuruisia varmuusvälejä n. 2000 hengen otoksilla tehdyistä tutkimuksista silloin, kun kyseessä ovat suurimmat puolueet. Ja äänestäjiä on vain ehkä vain kolmisen miljoonaa; Yhdysvalloissa sen sijaan ainakin 200 miljoonaa!
Olematta alan ekspertti luulen, että oikea varmuuväli olisi pikemminkin yli ±15:n luokkaa.

Otoksen ja perusjoukon suuruuden merkitys http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/p ... ttely.html

Edellä esitettyä keskiarvon keskivirheen kaavaa voidaan käyttää hyväksi tarkasteltaessa otoskoon merkitystä tilastollisessa päättelyssä. Kaavassa on jakajana otoskoon neliöjuuri. Tämä tarkoittaa sitä, että otoskoon kasvaessa keskivirhe pienenee ja valitun luottamustason luottamusvälit kapenevat. Toisin sanoen tämä vahvistaa sinänsä intuitiivisestikin selvän havainnon, että otoskoon kasvaessa pystytään tekemään tarkempia arvioita kiinnostuksen kohteena olevista ilmiöistä. Koska kaavassa on jakajana otoskoon neliöjuuri, ei otoskoon kasvulla ja tarkentuneilla perusjoukon estimaateilla ole kuitenkaan lineaarista yhteyttä. Neliöjuuren takia täytyy otoskoko nelinkertaistaa, jotta luottamusväli pystyttäisiin pienentämään puoleen.

Toinen (ja vaikeammin intuitiivisesti ymmärrettävä) havainto on se, että perusjoukon koolla ei ole vaikutusta tilastollisten yleistysten tarkkuuteen.[PP.] Edellä esitellyssä keskiarvon keskivirheen kaavassa ei ole perusjoukon koko mukana. Tämä tarkoittaa karkeasti ottaen sitä, että samankokoisilla otoksilla voidaan arvioida samoja ilmiöitä väestömäärältään erikokoisissa valtioissa jokseenkin samalla tarkkuudella. Tämä huomioiden ei ole yllättävää, että esimerkiksi presidenttiehdokkaiden kannatusmittaukset tehdään sekä Suomessa että Yhdysvalloissa suurin piirtein samanlaisilla otoskooilla (1000-2000 vastaajaa). Koska molemmissa maissa kyselyiden tilaajat ovat valmiita hyväksymään saman tarkkuustason valtakunnallisissa tuloksissa, ei Yhdysvalloissa olisi järkevää lähteä tekemään tutkimuksia paljon suuremmilla otoksilla kuin Suomessa.
_______________

Olin siis väärässä.

ALLA OLEVAT ESIMERKIT VOIVAT OLLA VIRHEELLISIÄ.

Esimerkki 1:
Vastakkain Halonen ja Niinistö ja gallupin N 2 000 (luottamusväli 95%) ja virhe-marginaali 4 % (+/-2): gallupin tulos 50/50 %-yksikköä (tasan).
Tulkinta: Jos Suomesta otetaan 100 kpl vastaavia gallupeja, n.95 kappaleessa gallupeja tulos on (käytännössä) tasan, 48-52/48-52, ja enimmät arvot jakaantuvat normaalisti 50/50:n ympärille. 2,5 kappaleessa gallupeja Halonen voittaa (50+), ja vastaavasti 2,5 kappaleessa gallupeja Niinistö voittaa (50+). Ko. 5 gallupissa ero +/-50 jakaantuu normaalisti. [17:20]

Esimerkki 2:
Vastakkain Halonen ja Niinistö ja gallupin N 2 000 (luottamusväli 95%) ja virhe-marginaali 4 % (+/-2): gallupin tulos 55/45 %-yksikköä.
Tulkinta: Jos Suomesta otetaan 100 kpl vastaavia gallupeja, (yli) 99 kappaleessa gallupeja Halonen voittaa (50+), ja (alle) 1 kappaleessa gallupeja Niinistö voittaa (50+).

Esimerkeissä ei ole otettu huomioon gallupeiden tekoon mahdollisesti liittyviä virheitä.