Valtioneuvoston tiedote Euroopan unionin jäsenyydestä (16.10.1994) [Esko Ahon hallitus]
https://www.eduskunta.fi/pdf/sekalaiset ... 101994.pdf (2 [+ 2 ruotsiksi] s.)
EU-KANSANÄÄNESTYS: TIEDOTE
Oikeusministeriö on julkaissut valtioneuvoston 13.7.1994 hyväksymän EU-kansanäänestystiedotteen.
Tiedotteessa selostetaan Suomen mahdollisesta liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen sisältöä. Tiedotteessa kerrotaan myös, mistä kansanäänestyksessä on kysymys.
Väestörekisterikeskus lähettää jokaiselle äänestysoikeutetulle, jonka osoite on tiedossa, ilmoituksen äänestysoikeudesta sekä valtio-neuvoston tiedotteen. Vanhentuneiden tai puutteellisten osoitetietojen vuoksi väestörekisterikeskuksen ilmoitukset eivät tavoita jokaista äänioikeutettua, joten julkaisemme suomenkielisen tiedotetekstin kokonaisuudessaan.
VALTIONEUVOSTON TIEDOTE EUROOPAN UNIONIN JÄSENYYDESTÄSuomi ja Euroopan unionin (EU) jäsenvaltiot ovat 24.6.1994 allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Suomi liittyy EU:n jäseneksi 1.1.1995. Suomen lisäksi Itävalta, Norja ja Ruotsi ovat allekirjoittaneet liittymissopimuksen.
Suomessa järjestetään EU-jäsenyydestä neuvoa-antava kansan-äänestys 16.10.1994. Kansalaisilta kysytään, tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen (liittymissopimuksen) mukaisesti. Lopullisen päätöksen Suomen jäsenyydestä EU:ssa tekee eduskunta.
Euroopan unioniEU:n jäsenmaat ovat itsenäisiä ja täysivaltaisia valtioita, jotka ovat vapaaehtoisesti päättäneet eräissä kysymyksissä harjoittaa toimivaltaansa yhteisesti.
Jäsenenä Suomi tulee osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon EU:n toimielimissä: Euroopan parlamentissa, Eurooppa-neuvostossa (EU:n huippukokous), neuvostossa, komissiossa ja tuomio-istuimessa. Euroopan parlamentissa Suomella tulee olemaan 16 edustajaa 641 edustajasta ja neuvostossa 3 ääntä 90 äänestä.
Unionissa on kolme osaa: Euroopan yhteisöt, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa.
Euroopan yhteisötEU tavoittelee kestävää ja tasapainoista kehitystä. EU haluaa kohottaa kansalaistensa elintasoa ja elämisen laatua sekä parantaa kuluttajien suojaa ja ympäristön suojelua.
EU:n sisämarkkinoilla työvoima, tavarat, palvelut ja pääomat liikkuvat vapaasti jäsenvaltioiden rajojen yli.
Markkinoiden toimintaa haittaavat esteet pyritään poistamaan. EU soveltaa yhtenäisiä tulleja ulkopuolisiin maihin nähden ja sillä on yhteinen kauppapolitiikka. Välillisen verotuksen järjestelmät yhtenäistetään.
EU:lla on yhteinen maatalouspolitiikka. Se ei sellaisenaan ota huomioon pohjoisen maatalouden erityisolosuhteita eikä turvaa elintarviketaloutemme toimintaedellytyksiä. Siksi olennainen osa
liittymisratkaisua on, että maataloutta tuetaan Suomessa jäsenyyden oloissa EU:n yhteisistä rahastoista ja valtion budjetista.
Alueiden välisiä kehityseroja kavennetaan tukemalla erilaisia alue- ja rakennepolittisia hankkeita sekä yhteisistä rakennerahastoista että valtion budjetista.
Nuoriso-, opiskelija- ja opettajavaihtoa sekä oppilaitosten välistä yhteistyötä lisätään. Kulttuuriyhteistyötä laajennetaan. Tiede- ja teknologiayhteistyössä ohjataan rahaa alan hankkeisiin.
Jäsenvaltioiden kansalaiset saavat myös unionin kansalaisuuden. Sosiaaliturvan tasosta ja laadusta määrää kukin jäsenvaltio itse.
Tulevaisuuden tavoite on talous- ja rahaliitto. Sen on määrä johtaa yhteensovitettuun talous- ja budjettipolitiikkaan, kiinteisiin valuutta-kursseihin, yhteiseen rahapolitiikkaan ja keskuspankkiin sekä myöhemmin yhden, yhteisen valuutan käyttöönottoon.
Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaEU:n perustamissopimuksen mukaan unionin päämääränä on vakauden ja turvallisuuden lisääminen Euroopassa.
Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on jäsenmaiden hallitusten välistä yhteistyötä. Sen avulla pyritään edistämään jäsenmaiden etuja ja vahvistamaan niiden turvallisuutta. EU-maat ottavat kantaa ajankohtaisiin kansainvälisiin kysymyksiin ja voivat ryhtyä yhteisesti sovittuun toimintaan. Päätökset edellyttävät jokaisen jäsenmaan suostumusta.
Jäsenmaiden pitkän aikavälin tavoitteena on yhteinen puolustuspolitiikka, joka saattaa aikanaan johtaa yhteiseen puolustukseen.
Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissaHallitusten välistä yhteistyötä lisätään muun muassa kansainvälisen rikollisuuden ehkäisemiseksi ja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten luvattoman maahanmuuton vastustamiseksi.
Jäsenyyden taloudelliset vaikutuksetEU-jäsenyys vaikuttaa Suomen kansantalouteen merkittävällä tavalla. Useimmissa tutkimuksissa on arvioitu, että taloudellinen hyvinvointi lisääntyy jäsenyyden oloissa enemmän kuin EU:n ulkopuolella.
Jäsenyysmaksuina Suomi maksaa jäsenyyden ensimmäisenä vuonna EU:n budjettiin 6,6 miljardia markkaa. Suomi saa erilaisina tukina suurin piirtein saman verran. Myöhempinä vuosina EU:sta saatavien tukien määrä pienenee niin, että Suomesta tulee budjetissa netto-maksaja.
Mistä tietoa?Yksityiskohtaisempaa tietoa EU:n jäsenyyden sisällöstä saa monista suomen- ja ruotsinkielisistä julkaisuista. Kansalaiset saavat julkaisuja veloituksetta kirjastoista ja Euroopppa-tiedotuksen palvelupisteistä kautta maan.
_______________
EU-liittymissopimus https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaedusk ... pimus.aspxUusien EU-jäsenmaiden liittymistä koskeva sopimus allekirjoitettiin Korfun Eurooppa-neuvoston kokouksessa 24.6.1994.
SopimusSopimus Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Portugalin tasavallan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan (Euroopan unionin jäsenvaltiot) ja Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan, Ruotsin kuningaskunnan välillä Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin. Helsinki, [Ulkoasiainministeriö], 1994. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa
(- -)
Lait ja asetukset(- -)
Päivitetty 19.12.2014[11:40]