Gauss'ilainen kellokäyrä

[Psykopatologia]

Gaussilainenn kellokäyrä eli ns. normaalijakauma
2.6.2016

Normaalijakauman erilaisia kurtooseja.

[Psykopatologia]

On ilmeisesti kohtalaisen yleinen (väärin)käsitys, että "luonto" jakautuu (suhteellisen tarkkaan) normaalijakauman mukaisesti. Alkuna tälle on luultavasti ollut se empiirinen pitävä havainto, että ihmisten pituudet jakautuvat suunnilleen normaalisti. Samoin ihmisten painon on ajateltu seuraavan normaalijakaumaa. (Luulen kuitenkin, että tuokin observaatio pätee nykyään kernaammin maapallon väestöön yleisesti kuin teollistuneiden maiden väestöihin, joissa painon jakauma on negatiivisesti "vino", ts. pulleat ovat kasaantuneet enemmän jakauman oikeaan päähän.)

Fyysisistä mittauksista mainittu harha on siirtynyt psyykkisten ominaisuuksien luuloteltuun normaalijakaumaan. Tämän käsityksen juuret juontuvat älykkyyden normaaliseen jakaumaan. Tästä on laajennettu muihinkin psyykkisiin ominaisuuksiin, kuten psyykkisiin häiriöihin (mm. tällä foorumilla).

Älykkyyden "todellinen" jakauma on kuitenkin tuntematon. Älykkyys ei ole samaa kuin älykkyystestien tulos. Kuitenkaan edes älykkyystestien raakapistemäärät eivät jakaudu normaalisti, älykkyysosamäärät (ÄO:t) kuitenkin jakautuvat, koska raakapistemäärät on "puristettu" tilastollisesti normaalijakaumaksi. Koska ÄO:t ovat ordinaali- eli järjestysasteikollisia, emme tiedä, ovatko erot - esimerkiksi "ÄO 80 - ÄO 100" ja "ÄO 100 - ÄO 120" - edes likimainkaan yhtä suuria.

[trisse]

Emme oikeastaan tiedä sitäkään onko koko ÄO:ta olemassa.

[Psykopatologia]

On niitä.

[trisse]

Tai vanhus tykkää uskoa vihreisiin pikkumiehiin?

[Psykopatologia]

Miksi haluat sanoa minua vanhukseksi?

[trisse]

Se sopi teemaan.

[Psykopatologia]

http://www.findikaattori.fi/fi/14

Mutta eihän väestön ikä jakaudu normaalisti.

[Psykopatologia]

Ismo Teikari (4.7.2004): Gaussin käyrä keksittiin puoli vuosisataa ennen Gaussin syntymää
(- -) http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaaj ... ikari.html

[Sateentekijä]

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/03 ... rjoitukset
Miksi joku aina reputtaa yo-kirjoitukset
JULKAISTU 03.06.2016 - 10:30.JENNI HONKANEN HELSINKI

Keväällä 2016 ylioppilaskirjoitukset reputti 1 859 kokelasta. Se on 6,4 % kaikista kirjoittaneista. Tänä vuonna valkolakki oli kaikista tiukimmissa Etelä-Karjalassa, jossa 9,4 % yo-tutkinnoista hylättiin.

Ylioppilaskokeiden arvosanat jaetaan Gaussin käyrän eli normaalijakauman mukaan. Normaalijakauma perustuu siihen, että ääri-ilmiöt ovat harvinaisia ja havainnot painottuvat lähelle keskiarvoa. Yo-kokeiden arvioinnissa tämä tarkoittaa, että huonoja ja hyviä (L ja I) arvosanoja on tarjolla suhteessa vähemmän, kun taas keskivertoarvosanoja (esim. C) on jaossa enemmän.

Mihin tämä perustuu?

–Kun kyse on isoista massoista, osaaminen yleensä jakaantuu. Lähes aina osa syystä tai toisesta epäonnistuu, sanoo Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä.

Uudistettu arviointi takaa ansaitut arvosanat

Normaalijakauma on luotettava arvioinnin väline kun on kyse suuresta populaatiosta. Se toimi hyvin siihen saakka, kun lähes kaikki kirjoittivat samat aineet. Valinnaisuuden lisääntyessä eri aineita kirjoittavat kuitenkin hyvin erilaiset kokelasjoukot eikä normaalijakauman käyttö ainekohtaisesti ollut toimiva menetelmä.

Uudessa arvioinnissa Gaussin käyrää sovelletaan koko kokelasjoukossa. Arvioinnissa huomioidaan aina kyseisen tutkintokerran lisäksi sitä edeltänyt tutkintokerta. Tavoitteena on arvosanojen vertailtavuuden parantaminen sekä oikeudenmukaisuus syksyn ja kevään kirjoittajien välillä.

–Arvioinnin tarkoitus on myös saada kokelaat järjestykseen. Vertailukelpoisuus arvosanojen kesken on tärkeää, koska niiden perusteella valitaan opiskelijat korkeakouluun, muistuttaa Vähähyyppä.

Hylättyjen arvosanojen antaminen perustuu siihen, että suuressa joukossa osaaminen jakaantuu ja myös epäonnistujia löytyy.

Huomioiko arviointi poikkeuksellisen hyvän vuosikurssin?

–Kyllä se näkyy tuloksissa. Jos osaa, silloin kuuluukin saada hyvä arvosana. On myös hyvä muistaa, että ylioppilastutkinnossa kaikki kokelaat arvostellaan samoin kriteerein. Ei ole itsetarkoitus, että hylättyjä pitää tulla.

Hylättyjen yo-tutkintojen määrä vaihteleekin hieman vuosittain. Koska kysymys on kuitenkin todella suuresta joukosta, vaihtelu on pientä.

Voit lukea tarkemmin uudesta arvioinnista Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta.

Boldaus Sateentekijän.

[Sateentekijä]

23:08
Varsinkin jos arvosteltava ryhmä on pieni, arvostelua ei voi tehdä läheskään gauss'ilaisittain vaan soveltaen. Ja täytyy ottaa huomioon myös tentin yleinen vaikeusaste: jos kysymykset ovat helppoja ja vaihtelu on pientä - vaikkapa raakapisteissä (max 100) tyyliä: 100, 100, 99, 98, 88, (- -) 71, 70 (huonoin; vaihtelu 100 - 70), emme voi antaa kenellekään gauss'ilaista ykköstä, koska kaikki läpäisivät.

Aikaisemmin sairaanhoitajiksi opiskeltiin sairaanhoitajaopistoissa/ kouluissa peruskoulutuspohjasta riippuen. Opiskelemaan pääsi myös keskikoulupohjalta. Nykyisin vaaditaan ylioppilastutkinto, nykyjään koulutus tapahtuu AMK.ssa

http://www.metropolia.fi/koulutusohjelm ... attyminen/
Arviointiasteikko

Opintojaksojen arvioinnissa käytetään asteikkoa:
kiitettävä (5)
erittäin hyvä (4)
hyvä (3)
erittäin tyydyttävä (2)
tyydyttävä (1)
hylätty (0)
tai vaihtoehtoisesti vain hyväksytty/hylätty (H/0)

Omana opiskeluaikanani opintojen arviointi perustui suhteelliseen arviointitapaan ja Gaussin käyrän toteuttamiseen. Eli siis kuten tuolla toisaalla kirjoitin, n .5% sai parhaan mahdollisen ja n .5% huonoimman mahdollisen ja loput sijoitettiin siihen väliin.
Vaikka suhteellinen arviointitapa poistettiin peruskoulun opetussuunnitelmaperusteista jo vuonna 1985( http://www.arkisto.fi/normit/saeilytett ... siakirjat/ ) se on silti käytössä monessa opinahjossa.
Arvointitapaa kritisoidaan epätasapuolisuudesta eli toimivatko päättöarvioinnin kriteerit yhdenvertaisesti. jos opiskelijat "pakotetaan" johonkin käyrään.

-Muokattu klo19.22, lisätty linkkejä.
-Sateentekijä.

[irmeli]

AMK;n ei vaadita ylioppilastutkintoa vaan riittää pelkkä lukion oppimäärä, ammatillinen perustutkinto tai opistoasteen tutkinto.

[Sateentekijä]

AMK;n ei vaadita ylioppilastutkintoa vaan riittää pelkkä lukion oppimäärä, ammatillinen perustutkinto tai opistoasteen tutkinto.

Kiitos korjauksesta!

[Sateentekijä]

Miksi haluat sanoa minua vanhukseksi?

PP. esitti kysymyksensä Trisselle, mutta minä myös ikäihmisenä otan oikeuden vastata.
Minä ainakin olisin kyseisestä arvonimestä ylpeä! Käsite " vanhus" on ihmisen korvien välissä, ei niinkään ikävuosissa .
Esim. 80-jopa 90 vuotias, fyysisesti sekä psyykkisesti hyvin toimiva ihminen saattaa olla ja onkin vähemmän vanhus verrattuna johonkin vaikka 60 vuotiaaseen, joka ei ole huolehtinut fyysisestä tai/sekä henkisestä hyvinvoinnistaan.
Minä olen juuri nyt parhaasssa iässäni!

[Psykopatologia]

trisse haluaa loukata. - Itse en moisia nimittelyjä haluaisi kuulla.

[irmeli]

Ennen vanhaa vanhat olivat ylpeitä vanhuksia. Nyt heitä pitää kutsua joksikin ikäihmisiksi.
Minä en usko, että kukaan vanhus elää just elämänsä parasta aikaa.

[Psykopatologia]

20:29

(- -)
http://www.metropolia.fi/koulutusohjelm ... attyminen/

Opintojaksojen arvioinnissa käytetään asteikkoa:
kiitettävä (5)
erittäin hyvä (4)
hyvä (3)
erittäin tyydyttävä (2)
tyydyttävä (1)
hylätty (0)
tai vaihtoehtoisesti vain hyväksytty/hylätty (H/0)

Omana opiskeluaikanani opintojen arviointi perustui suhteelliseen arviointitapaan ja Gaussin käyrän toteuttamiseen. Eli siis kuten tuolla toisaalla kirjoitin, n .5% sai parhaan mahdollisen ja n .5% huonoimman mahdollisen ja loput sijoitettiin siihen väliin.
Vaikka suhteellinen arviointitapa poistettiin peruskoulun opetussuunnitelmaperusteista jo vuonna 1985( http://www.arkisto.fi/normit/saeilytett ... siakirjat/ ) se on silti käytössä monessa opinahjossa.
Arvointitapaa kritisoidaan epätasapuolisuudesta eli toimivatko päättöarvioinnin kriteerit yhdenvertaisesti. jos opiskelijat "pakotetaan" johonkin käyrään.

Huomattakoon, että yllä oleva(t) asteikot ovat 6-portaisia, 0, 1 - 5, ja että 1-tyydyttävän vasta-poolina on 4-erittäin hyvä. Jotta skaala olisi gaussilainen, vitosia ja nollia tulisi olla n. 3 %, mikä ei luultavasti käytännössä toteudu.

[Sateentekijä]

Ennen vanhaa vanhat olivat ylpeitä vanhuksia. Nyt heitä pitää kutsua joksikin ikäihmisiksi.
Minä en usko, että kukaan vanhus elää just elämänsä parasta aikaa.

Sitähän sinä et pysty kenenkään puolesta sanomaan.

[irmeli]

Enkä sanonutkaan.

[Psykopatologia]

Katsastusinssin kokeessa oli vain yksi kysymys: "Onhan autossa moottori?" Turhapurokin läpäisi. On selvää, että tuollaisessakaan kokeessa ei voi soveltaa gauss'ilaista arviointia.