Vegaanit ja päiväkoti, HS

[Mirri]

Sonja Saarikoski kirjoittaa Ylioppilaslehdessä omista kokemuksistaan vegaanina:

Tie, totuus & vegaani
Suomalainen veganismi kaipaa uskonpuhdistajaa, joka sanoisi, ettei yhden juustosiivun syöminen ole niin vakava rikos.

Kirjoittaja on Ylioppilaslehden toimitussihteeri, joka vegaanina ollessaan näki painajaisia maidon juonnista.

Artikkeli on vuodelta 2015 ja luettavissa kokonaan:
http://ylioppilaslehti.fi/2015/03/tie-totuus-vegaani/

[Kuutar]

Vegaaniuteen liittyy tarkka kontrolli syömisen suhteen, ja juuri syömisen kontrollointi kai on yksi kasvuikäisiä syömishäiriöille altistava tekijä. Siis ei vegaanius itsessään altista syömishäiriöille, vaan ruokaan liittyvät arvolataukset erilaisine vahtimisineen.

Vastauksesi on jossain määrin arvolatautunut. Kontrollointiväite on ongelmallinen nykyperheiden ruokailua koskien, koska meillähän jo neuvolan, terveydenhoitojärjestelmän taholta tarjotaan ohjeita, suosituksia, valistusta ja asenteitakin ruokaa kohtaan. Ne ilmeisesti koetaan hyväksi kontrolliksi? Vanhemmat joutuvat kontrolloimaan lastensa ruokavaliota joka tapauksessa ainakin sen sääntöviidakon mukaisesti, mitä neuvolasta tarjotaan. Ei lisättyä suolaa leikki-ikäisten ruokavalioon, ei lisättyä sokeria, monipuolista ruokaa, kuinka pitkään rintamaidolla on hyvä olla ym. suosituksia. Vanhemmat kontrolloivat aina tavalla tai toisella, mitä lapsi syö.

Vanhemmat laittavat ruuan ja tekevät päätöksen, mitä lapselle tarjoavat ja hyvin monet vanhemmat ovat tarkkoja siitä, että lapsi ei syö karkkeja kylässä, (vähänkään) suolaista ruokaa, ym., mikä on ihan yleisten ohjeistusten mukaista, mutta on huomattava, että sekin on kontrollointia. Ei lapsi sitä huomaa, vaan syö, mitä hänelle tarjotaan. Toiset lapset syövät halukkaasti ruokansa, toiset eivät, vaan ovat herkempiä kranttuilemaan uusien ruokalajien ja makujen tullessa eteen. Lapset itsekin kontrolloivat, kun oppivat kranttuilemaan ruuan kanssa.

Kyllä sen huomaa, jos ei saa syödä samaa mitä muutkin. Idealistiset vanhemmat kontrolloivat usein lukemattomia muitakin asioita, kuin yksin syömistä. Kysymys on mielipiteiden kontrolloimisesta.

[Hilppa]

Vegaaniuteen liittyy tarkka kontrolli syömisen suhteen, ja juuri syömisen kontrollointi kai on yksi kasvuikäisiä syömishäiriöille altistava tekijä. Siis ei vegaanius itsessään altista syömishäiriöille, vaan ruokaan liittyvät arvolataukset erilaisine vahtimisineen.

Vastauksesi on jossain määrin arvolatautunut. Kontrollointiväite on ongelmallinen nykyperheiden ruokailua koskien, koska meillähän jo neuvolan, terveydenhoitojärjestelmän taholta tarjotaan ohjeita, suosituksia, valistusta ja asenteitakin ruokaa kohtaan. Ne ilmeisesti koetaan hyväksi kontrolliksi? Vanhemmat joutuvat kontrolloimaan lastensa ruokavaliota joka tapauksessa ainakin sen sääntöviidakon mukaisesti, mitä neuvolasta tarjotaan. Ei lisättyä suolaa leikki-ikäisten ruokavalioon, ei lisättyä sokeria, monipuolista ruokaa, kuinka pitkään rintamaidolla on hyvä olla ym. suosituksia. Vanhemmat kontrolloivat aina tavalla tai toisella, mitä lapsi syö.

Vanhemmat laittavat ruuan ja tekevät päätöksen, mitä lapselle tarjoavat ja hyvin monet vanhemmat ovat tarkkoja siitä, että lapsi ei syö karkkeja kylässä, (vähänkään) suolaista ruokaa, ym., mikä on ihan yleisten ohjeistusten mukaista, mutta on huomattava, että sekin on kontrollointia. Ei lapsi sitä huomaa, vaan syö, mitä hänelle tarjotaan. Toiset lapset syövät halukkaasti ruokansa, toiset eivät, vaan ovat herkempiä kranttuilemaan uusien ruokalajien ja makujen tullessa eteen. Lapset itsekin kontrolloivat, kun oppivat kranttuilemaan ruuan kanssa.

Kyllä sen huomaa, jos ei saa syödä samaa mitä muutkin. Idealistiset vanhemmat kontrolloivat usein lukemattomia muitakin asioita, kuin yksin syömistä. Kysymys on mielipiteiden kontrolloimisesta.

Ovatko ne vanhemmat idealistisia, jotka eivät anna leikki-ikäisen lapsensa syödä karkkeja, jäätelöä, leivonnaisia, ruokaa, jossa lisättyö suolaa? Kyse 3-4-vuotiaista. Nuohan ovat ihan linjassa neuvolan suositusten kanssa.

[Sateentekijä]

Kyllähän alle kouluikäinen noudattaa samoja ruokalinjoja vanhempiensa kanssa.
Mielestäni siinä ei ole mitään väärää. Jos lapsi sitten haluaa päiväkodissa maistaa lihaa tai juustoa ym. ei siinäkään ole mitään väärää. Mikäli vanhempi/ vanhemmat kotona noudattavat kasvis/ vegaani ruokavaliota, olisi tärkeää selittää lapselle miksi näin on. Silloinhan annetaan lapselle valintamahdollisuus.
Tarpeetonta lienee on pakottaa lasta vasten hänen omaa tahtoaan. Ellei sitten tosiaan ole kyse pelkistä herkuista. Silloinkin vanhempien tulisi selittää, miksei niitä voi jatkuvasti syödä. Pelkät kiellot kertomatta syytä, herättätävät uhmaa ja vastahankaisuutta.
Tämä onkin monen vanhemman virhe, kielletään ja käsketään selittämättä miksi. Kyllän3-4 vuotias jo ymmärtää jos oikealla tavalla selitetään.

[Hilppa]

Metro-lehden mukaan Helsingin kaupunginhallitus on hyväksynyt vegaaniruokavalion yhdeksi vaihtoehdoksi päiväkoteihin yhden vuoden kokeiluluontesena jaksona.

[Kuutar]

Hilppa, minähän juuri kirjoitin, että ( todelliset) idealistit rajoittavat muutakin kuin syömistä. Jos todella elää vegaanisesti, ei voi myöskään käyttää villavaatteita eikä nahkakenkiä tai vaatteita eikä muita tekstiilejä, joissa on jotain eläinperäistä. Jotkut eivät hyväksy edes lääkkeitä, joissa on eläinperäisiä ainesosia. Tuotteiden rajoittaminen on kuitenkin pientä verrattuna mielipiteiden rajoittamiseen.

[Kuutar]

Vegaaniruokavalio sopii osalle, mutta osalle voi aiheuttaa terveysongelmia. Tässä demi keskustelupalstan ketjussa on yhden henkilön tarina:
"Veganismi vei mielenterveyteni, pilasi hiukseni ja kadotti lihasmassani"
http://www.demi.fi/keskustelut/syvallis ... zrYkeRvI7w

Itse koin myös, että laktovegetaristisella dieetillä en saanut ruuasta tarpeeksi energiaa.

[Sateentekijä]

Metro-lehden mukaan Helsingin kaupunginhallitus on hyväksynyt vegaaniruokavalion yhdeksi vaihtoehdoksi päiväkoteihin yhden vuoden kokeiluluontesena jaksona.

Hyvä juttu! Kokeilemisesta ei ainakaan mitään vahinkoa luulisi syntyvän.