Lähes tavallinen insinööritarina HS

[Hilppa]

Lähes tavallinen insinööritarina
Matkapuhelimet tekivät Nokiasta ympäri maailmaa tunnetun tuotemerkin, mutta verkot valloittivat maailmaa samaan tahtiin.

PÄÄKIRJOITUS 13.4.2016 2:00
MERKINTÖJÄ
Matti Kalliokoski HELSINGIN SANOMAT
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja.

VIELÄ kolme vuotta sitten yksittäisen suomalaisen olisi ollut helppo ottaa kantaa uutiseen Nokian yt-neuvotteluista. Koska matkapuhelin on tuttu kaikille, jokaisella oli mielipide myös puhelinvalmistajista.

Puhelinliiketoiminnan myynnin jälkeen monen suhde Nokiaan etääntyi. Kyse on yhä suuryrityksestä, mutta nykyisin harva pystyy sanomaan Nokiasta muuta kuin että se tekee verkkoja.

ÄSKETTÄIN ilmestyi Martin Sandelinin ja Juha Partasen liki 500-sivuinen kirja Nokian jalokivi. Tarina suomalaisesta DX200-puhelinkeskuksesta. Vaikka teoksen teksti vilisee teknisiä käsitteitä, taustalla etenevä kertomus on monitasoinen.

Yhdestä suunnasta katsoen kyse on perinteisestä suomalaisesta vientitarinasta. Insinöörit kehittävät uuden tuotteen, joka ei ole kulutustavara vaan yrityksille suunnattu investointihyödyke. Se ottaa vauhtia idänkaupasta ja pääsee lopulta laajemmille markkinoille, mutta Yhdysvalloissa myynti osoittautuu hankalaksi.

Toisesta suunnasta aukeaa kuitenkin kuva hankkeesta, joka uskalsi olla edellä aikaansa. Nuoret tuotekehittäjät oivalsivat jo 1960-luvulla, että tulevaisuus olisi digitaalinen. Kun suuret yritykset halusivat tehdä kaiken itse, suomalaiset tukeutuivat valmiisiin komponentteihin ja keksivät, miten niistä tehdään tarpeisiin mukautuva kokonaisuus.

Kun muualla monopolit myivät laitteita toisille monopoleille, satojen puhelinyhtiöiden Suomessa kaikki altistuivat jonkinlaiselle kilpailulle. Ja kun lainsäätäjät ja gsm-standardi loivat todelliset markkinat, suomalaiset olivat valmiita valloittamaan maailmaa myymällä puhelinverkkoja monopolien haastajille. Kaiken lisäksi Nokia pystyi hallitsemaan kannattavan kasvunsa.

Matkapuhelimet tekivät Nokiasta ympäri maailmaa tunnetun tuotemerkin, mutta verkot valloittivat maailmaa samaan tahtiin. Noin kaksi miljardia ihmistä käyttää nykyään DX200:aan perustuvia tietoliikenneverkkoja.

PUOLI VUOSISATAA SITTEN kehitetyn tekniikan yhä jatkuva menestys on melkoinen saavutus – varsinkin nopeasti muuttuvassa digitaalisessa tietoliikenteessä.

Puhelinkeskuksen tapauksessa yhteys korkeakouluista pienen tuotekehitysyksikön kautta liikkeenjohtoon toimi. Kunnianhimo, riskinotto, tilannevainu ja joustavat ratkaisut osuivat kohdalleen.

Menestysreseptiä on vaikea toistaa. Menestyksen nälkää on nyt monella alalla ja monessa maassa. Toivottavasti Suomi ei tällä kertaa kavahda kilpailua.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1460432457683

[Mirri]

Menestysreseptiä on vaikea toistaa. Menestyksen nälkää on nyt monella alalla ja monessa maassa. Toivottavasti Suomi ei tällä kertaa kavahda kilpailua.

Siteerasin kirjoituksen viimeisen kappaleen, koska mielestäni siinä sanotaan oleellinen.

Vaikka Suomi ei kavahtaisikaan kilpailua niin pärjäisikö se, siinäpä pulma. Taloudellinen maailmankartta on muuttunut paljon sitten 60-luvun, ja vahvat kilpailijat ovat niitä maita, joita Euroopassa menneinä vuosikymmeninä on pidetty sulkeutuneina takapajuloina, joissa rehotti vain köyhyys ja yksinkertaisuus. Nykyisin tiedetään, että valtaisa määrä älyä ja osaamista löytyy maista, joita Euroopassa ennen pidettiin korkeintaan sotilaallisena uhkana - jos sellaisenakaan.

[popi]

Fiksut pärjää aina.

[Hilppa]

DX200 puhelinkeskus ei ollut tuttu minulle entuudestaan. Idänkauppaa ensin ja sitten maailmanvalloitus, aivan mainio tarina. USA osoittautui hankalaksi vientimarkkinoiden kohteeksi. Noin on varmaan tulevaisuudessakin.