Mirri kirjoitti:Onko ollut virpojia?
Minun ovikelloni on soinut ainakin kolme kertaa, mutten avannut kenellekään. En jaksa katsella ja kuunnella ovellani karkkia kerjääviä pikkunoitia, jotka eivät välttämättä osaa edes virpomislorua saati että tietäisivät virpomisperinteistä tuon taivaallista.
Jos/kun noidiksi puetut lapset ilmaantuvat palmusunnuntaina muka perinteisesti ovelle tyrkyttämään koristeltuja risuja, mutteivät sano mitään, olisi mielestäni järkevää jättää risut ottamatta ja palkka antamatta. Palkan saamiseen tarvitaan virpominen, ja se taas edellyttää virpomislorun osaamista sekä lausumista.
Pääosissa päiväkoteja opetellaan virpomislorut niin että virpominen sujuu. Ja vanhemmatkin tuntuvat opettavan lapsilleen virpomisloruja tosi hyvin. Näin ainakin meilläpäin. Ilmeisesti asut alueella, jossa on päivähoidon ulkopuolella olevia välinpitämättömien vanhempien lapsia. Normivanhemmat tuntuvat jopa tenttaavan, että lapsilla varmasti sujuu loru ja tarkistavat että maski ja vitsat on kunnolla tehty. Moni vanhempi auttaa lapsiaan vitsojen tekemisessä, kun lapset ei jaksa. Virpomisperinnettä ei päiväkodit eikä vanhemmatkaan välttämättä opeta. Ei ainakaan minulle ole koskaan tullut edes mieleen, että olisin päiväkotiryhmälle tai omille lapsilleni kertonut suuremmin virpomisperinteestä. Jotenkin se ei tunnu virpomisriemun keskellä olennaiselta.
Ovella voi tietysti iskeä lapseen ujouspuuska ja sanat suusta katoavat. Hyvä että ei avaa ovea virpojille, jos suhtautuu vihamielisesti lapsen ujosteluun. Saattaa olla tosi iso juttu aralle lapselle soittaa ovikelloa.
On minullekin vuosien varrella sattunut yksittäisiä karkkikerjäläisiä oven taakse. Yleensä ovat kouluikäisiä poikia, joilla on joku trollihattu päässä ja ehkä yksi oksa kädessä. En minäkään anna palkkaa virpojalle, joka ei ole kunnolla pukeutunut ja jolla ei ole jättää minulle oksaa. Mutta jos lapsi on pukeutunut ja hänellä on minulle oksa, mutta loru ei tule suusta ulos tai jännittäessä vähän sanoja unohtuu, annan tuplapalkat ja kehut rohkeudesta päälle.
Virpominen on siitä hyvä perinne, että ovea ei ole pakko avata. Minä olin varustautunut tänäkin vuonna vanhaa tottumusta isolla palkkakasalla, mutta virpojia ei juurikaan käynyt. En tiedä, ovatko kurttuotsat kutistaneet virpojamääriä vai onko lähialueen lapsimassat kasvaneet virpomisiän yli.