Psykopatologia.munfoorumi.com

Uteliaisuuksissani kävin katsomassa Kelan sivustolta mitä siellä nykyisin sanotaan asumistukeen vaikuttavista asioista; vuokrasta, asunnon koosta, ja sen sellaisista asioista.
Löytyi tietoa enimmäisasumismenoista, jotka Kela hyväksyy asumistukea laskiessaan. Esimerkiksi helsinkiläisen yhden hengen ruokakunnan asumismenoina vuokra-asunnossa hyväksytään tänä vuonna 508 euroa.

Näyttää siltä, että nykyisin ei aseteta asunnon neliöille ylärajaa, vaan ihmiset saavat Kelan puolesta asua niin väljästi kuin haluavat. Mutta oli asunto pieni tai suuri, kaikki Kelan normiston ylittävät asumismenot jäävät asujan omaksi murheeksi; oikeus asumistukeen lasketaan vain tarkkaan määritellyille enimmäisasumiskuluille. Niille, jotka Kelan taulukon mukaan ovat hirmuisen pienet verrattuna esimerkiksi vuokratasoon.

http://www.kela.fi/kenelle_enimmaisasumismenot

Näinhän tämä menee, vuokralainen saa asua yksin vaikka sadan neliön asunnossa, mutta
asumistukea siihen saa vain yhdelle hengelle mitoitetuille neliöille, eli mun kohdalla asunnosta 60,5 neliöstä, saan asumistuen vain 50 neliöltä, loput menee omasta pussista.
Vuokrani on siis 770,35 e. ja saan siihen eläkkeensaajan asumistukea 330e. Eli maksettavakseni jää tuo erotus.

Juuri noin sen pitääkin mennä. - Jos joskus on ollut asunnon koko -määreitä, ne ovat olleet älyvapaita.

Aiemmin oli määritelty ns. kohtuulliset asumisneliöt per henkilö. Esimerkiksi minun 43 neliöinen asuntoni oli 'liian suuri'.

Nykyisessä yleisen asumistuen hakemuksessa ei enää kysellä asunnon pinta-alaa paitsi kahdessa poikkeustapauksessa:
Jos vuokraan tai vastikkeeseen sisältyy sähkö, ilmoita asunnon koko pinta-ala.
Jos ruokakuntasi asuu vain osassa asuntoa, ilmoita ruokakunnan käytössä oleva pinta-ala.

Eläkkeensaajan asumistukihakemuksessa halutaan edelleen tietää niin asunnon neliömäärä kuin huoneidenkin lukumäärä. Olisi kiva tietää mikä logiikka siinä on, että yleisessä asumistuessa ei enää tuijotella neliöitä eikä huonelukuja, mutta eläkkeensaajan asumistuen kohdalla niin näköjään tehdään.

Mikä ratkaisuksi siihen, jos ei riitä palkka vuokraan ja ruokaan ja sähköön ja veteen ja kotivakuutukseen ja nettiin ja...

Onko väärin asua pimeästi jonkun nurkissa, maksaa toiselle osa palkasta, jolloin molemmat (paitsi kaupunki tai yksityinen vuokranantaja) voittavat?

Onko väärin "asua" sadaneuron kellariasunnossa, jossa ei koskaan ole ja viettää kaiken muun ajan kumppaninsa luona tai töissä tai kaverilla?

Onko väärin ottaa yhteinen netti eli toinen, joka asuu toisaalla käyttää nettitikkua ja toinen joka asuu toisaalla käyttää langatonta, jos maksu on yhteensä pienempi per perse? Vai pitääkö netin olla aina sen käyttäjän omissa nimissä?

Jos lapsi asuu joka toinen viikko toisella vanhemmalla ja joka toinen viikko toisella, niin onko oikein maksaa kokonainen vain puolikas vesimaksu tämän kohdalta?

Jos pariskunnalla on kaksi vuokra-asuntoa ja he ovat vuoronperään molemmissa kämpissä, niin onko sekään oikein vai onko jotenkin velvoitettu muuttamaan yhteen? "Koska toisen asunnossa ei saa "majailla" pitkiä aikoja" tms.

(Sori, ei ole linkkiä.) Jokin aika sitten oli ihan uutisotsikoihin päässyt vanhus, joka etsi itselleen kimppakämppää eli kämppistä. Kämppiksethän ovat tyypillisesti olleet nuorten juttu. Luulen, että tämä 'trendi' tulee tulevaisuudessa lisääntymään, koska onhan asuminen halvelpaa silloin.

16:32
Mikään noista ei ole "väärin". - On hyvä älytä, että esivalta voi olla alamaisilleen kusipäinen, arvaamaton tai muuten epäreilu. Kunnat ja valtio tekevät runsaasti huonoja päätöksiä; esimerkiksi ostetaan kalliita lentokoneita "tarjottimelle" (kun niitä pitäisi sillyttää maan alla ympyränmuotoisissa bunkkereissa).

no niin, Pertillä lähti taas.............>(pyöreitä lentokone halleja
Kimppakämppä tulee varmaan vaihtoehdoksi monelle ihan pakosta.

Ei ne mitään haleja ole vaan oikeastaan luolastoja. Nykyään bunkkeri-pommi läpäisee jopa 10 metriä. Siksi maan alla tulisi olla esimerkiksi kilometrin pituinen käytävä, jolloin vihollinen ei tiedä, missä kohtaa hävittäjä kulloinkin on. (Traktori siirtää konetta säännöllisesti.)

Ai niih.
Gyltön ruokalan katon sanottiin olevan ohuin kohta ja se oli väittämän mukaan 30 m. paksu. Kyllä kai niitä luolastoja on hävittäjille? Ei ole vai ?

Psykopatologia kirjoitti:Juuri noin sen pitääkin mennä. - Jos joskus on ollut asunnon koko -määreitä, ne ovat olleet älyvapaita.

Olen samaa mieltä. Muistaakseni aikanaan oli 37 neliön kulut olivat se jonka yksin asuvalle hyväksyttiin menoiksi. Jos oli 50 neliötä niin vuokrasta riippumatta sai maksaa ylimääräiset neliöt omasta taskustaan. Varsinkin nyt jos turvapaikanhakijat tunkevat pääkaupunkiseudulle on reilua että välillisesti tuetaan ihmisten muuttoa halvemmille alueille. Kaikki kai siinä hyötyvät jos Punavuoressa 20 neliöstä 900 pulittava muuttaa maaseudulle ja samalla hinnalla vuokraa rintamamiestalon.

Ryysy kirjoitti:Mikä ratkaisuksi siihen, jos ei riitä palkka vuokraan ja ruokaan ja sähköön ja veteen ja kotivakuutukseen ja nettiin ja...

Onko väärin asua pimeästi jonkun nurkissa, maksaa toiselle osa palkasta, jolloin molemmat (paitsi kaupunki tai yksityinen vuokranantaja) voittavat?

Onko väärin "asua" sadaneuron kellariasunnossa, jossa ei koskaan ole ja viettää kaiken muun ajan kumppaninsa luona tai töissä tai kaverilla?

Onko väärin ottaa yhteinen netti eli toinen, joka asuu toisaalla käyttää nettitikkua ja toinen joka asuu toisaalla käyttää langatonta, jos maksu on yhteensä pienempi per perse? Vai pitääkö netin olla aina sen käyttäjän omissa nimissä?

Jos lapsi asuu joka toinen viikko toisella vanhemmalla ja joka toinen viikko toisella, niin onko oikein maksaa kokonainen vain puolikas vesimaksu tämän kohdalta?

Jos pariskunnalla on kaksi vuokra-asuntoa ja he ovat vuoronperään molemmissa kämpissä, niin onko sekään oikein vai onko jotenkin velvoitettu muuttamaan yhteen? "Koska toisen asunnossa ei saa "majailla" pitkiä aikoja" tms.

Tuo vesimaksu. Minkälaisessa vuokrasuhteessa vuokralainen voi päättää vesimaksunsa suuruuden? Joko sinulla on kiinteä vedenkulutusta mittaava mittari tai kuukausittain sama veloitus veden käytöstä. Onko muitakin käytäntöjä, kiinnostaisi? Kai noista muista on väärin, mutta omapahan on pimeästikellariasujannettikäyttäjän asia.