Peruskoulun erikoisluokat

[Psykopatologia]

Kotimaa 17.1.2016 klo 18:43 | päivitetty 17.1.2016 klo 18:44 http://yle.fi/uutiset/opetusministeri_e ... un/8602533

Opetusministeri erikoisluokista: Pääsykokeet eivät yleensä kuulu peruskouluun

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on huolestunut soveltuvuuskokeiden yleistymisestä peruskoulussa. Soveltuvuuskokeilla valitaan lapsia peruskoulun erikoisluokille.
(- -)

[Kuutar]

Minusta peruskoulun erikoisluokat ovat hyvä asia, esimerkiksi jos haluaa opiskella pitkää saksaa tai ranskaa. Kaikilla peruskoulun oppilailla on mahdollisuus päästä erikoisluokille, eivätkä ne ole maksullisia.

[Kuutar]

Minulle ei artikkelista selvinnyt, mikä noissa erikoisluokille valinnoissa käytännössä mättää. Onko nyt noteerattu, että alemmista yhteiskuntaluokista ei ole yhtä paljon opiskelijoita kuin ylemmistä ja lähdetään tutkimaan, mistä asia johtuu vai mitä?

On, tätä ministeri halusi selvittää. Alempien yhteiskuntaluokkien lahjakkaita oppilaita on vähemmän erikoisluokilla. Olisiko kyse siitä, että alempien yhteiskuntaluokkien vanhemmat eivät ole niin tietoisia tästä mahdollisuudesta? Erikoisluokat olisivat hyvä mahdollisuus etenkin köyhempien perheiden lahjakkaille oppilaille esimerkiksi musiikin harrastamiseen, jos siihen ei muuten ole varaa.

[Psykopatologia]

Alempien yhteiskuntaluokkien lahjakkaita oppilaita on vähemmän erikoisluokilla.

Ei välttämättä; ovat lahjattomampia.

[Psykopatologia]

1950-luvulla opettajamme Juhani(?) Järvinen suositti kansakoulun 4. luokalta(mme) muistaakseni kahta oppilasta oppikouluun (Helsingin Kalliossa). Tuolloin jo 10-vuotiaista erotettiin jyvät akanoista. Osa kävi keskikoulun (pienempi osa erosi); osa jatkoi lukioon (yo).

Vedän nopeasti lonkalta 1000:sta kansakoululaisesta (1950-luvun loppupuoli):
1000 aloitti kansakoulun
100 jatkoi oppikouluun
70 kävi keskikoulun (5 luokkaa)
30 jatkoi lukioon
20 pääsi yliopilaaksi (3 luokkaa) (20/1000)
10 aloitti yliopistossa
7 suoritti akateemisen tutkinnon (7/1000)

2016
1000 aloittaa peruskoulun
(- -)
400 pääsee ylioppilaaksi (400/1000)

[Kuutar]

Alempien yhteiskuntaluokkien lahjakkaita oppilaita on vähemmän erikoisluokilla.

Ei välttämättä; ovat lahjattomampia.

Ei, luin aiheesta, ihmeteltiin sitä, että miksi lahjakkaat, kiitettävät oppilaat alemmista sosiaaliluokista eivät päädy erikoisluokille.

[Psykopatologia]

Kyse on vasemmistolaisesta propagandasta.

[Mirri]

Kyse on vasemmistolaisesta propagandasta.

Kaikenlaista propagandaa...

[Kuutar]

Kyse on vasemmistolaisesta propagandasta.

Eikä ole. Ilmeni myös, että vähemmän lahjakkaat ylempien sosiaaliluokkien oppilaat päätyivät muita useammin erikoisluokille.

[Ryysy]

Entä jos on liikuntapainotteinen? Tullaanko sinne ylhäältä vai alhaalta?

[Mirri]

Alempien yhteiskuntaluokkien lahjakkaita oppilaita on vähemmän erikoisluokilla.

Ei välttämättä; ovat lahjattomampia.

Ei, luin aiheesta, ihmeteltiin sitä, että miksi lahjakkaat, kiitettävät oppilaat alemmista sosiaaliluokista eivät päädy erikoisluokille.

Ihan hyvä ihmettelemisen aihe.

Mielestäni opetusministeri on oikeassa: pääsykokeet eivät kuulu peruskouluun.
Jostakin luin, että tämä uusi systeemi erikoisluokkineen on syntynyt peruskoulun luokanopettajien halusta kehittää omaa opetustaan. Voisikohan asian tulkita niin, että erikoisluokat ovat syntyneet opettajien ammatillisista eteenpäin pyrkimisen tarpeista; heidän 'kunnianhimostaan'?

[Kuutar]

Alempien yhteiskuntaluokkien lahjakkaita oppilaita on vähemmän erikoisluokilla.

Ei välttämättä; ovat lahjattomampia.

Ei, luin aiheesta, ihmeteltiin sitä, että miksi lahjakkaat, kiitettävät oppilaat alemmista sosiaaliluokista eivät päädy erikoisluokille.

Ihan hyvä ihmettelemisen aihe.

Mielestäni opetusministeri on oikeassa: pääsykokeet eivät kuulu peruskouluun.
Jostakin luin, että tämä uusi systeemi erikoisluokkineen on syntynyt peruskoulun luokanopettajien halusta kehittää omaa opetustaan. Voisikohan asian tulkita niin, että erikoisluokat ovat syntyneet opettajien ammatillisista eteenpäin pyrkimisen tarpeista; heidän 'kunnianhimostaan'?

En usko. Erikoisluokkia oli jo minun peruskouluaikanani. Tärkeä syy niiden olemassaoloon lienee kielten opiskelu. Jos haluaa lukea esim. pitkää saksaa tai ranskaa, tämä ei ole mahdollista tavallisessa luokassa. Erikoisluokat ovat todella hyvä asia motivoituneille oppilaille, jotka tahtovat keskittyä opiskeluun. Jokin vain mättää hakuprosessissa.

[Mirri]

'Haku' peruskoulun erikoisluokalle osuu ajankohtaan, jolloin lapsi itse on kutakuinkin tietämätön omista kyvyistään - tai ainakin voimaton puolustamaan oikeuksiaan lahjakkaana lapsena - ja hän on vanhempiensa ymmärryksen varassa. Aivan kuten aikoinaan pyrkiminen oppikouluun.

Alemmissa sosiaaliluokissa on tänä päivänäkin valitettavan paljon sitä, ettei lapsen lahjakkuutta ja kyvykkyyttä arvosteta. Tai asiaa ei tunnisteta eikä tulla ajatelleeksi. Alempien sosiaaliluokkien lahjakas lapsi on vanhempiensa ymmärryksen ja tietämyksen 'armoilla' siinä kuin korkeammalla olevienkin. Ylemmissä sosiaaliluokissa lahjakkaan lapsen hyödyksi, alemmissa taas lahjakkaan lapsen tappioksi. Valitettavasti.

Lahjakkaiden peruskouluikäisten oppilaiden löytämiseen pitäisi olla jokin muu systeemi kuin se vanha 'oppikoulumainen', jossa vanhemmat/huoltajat ratkaisevat ja päättävät mihin heidän lapsensa pyrkii - jos pyrkii. Kuinka moni lahjakas lapsi ei edes yritä hakeutua millekään peruskoulun erikoisluokalle vain siksi, ettei hänen kotonaan ymmärretä asian päälle yhtään mitään?

[Valkosiipi]

On hyvin rakennetut pääsykokeet ainakin tasavertaisempi vaihtoehto kuin karsinta parikymmentä vuotta siten,
jolloin kumpikin lapseni kävi yläkoulun erikoisluokalla. Toisella painotus oli liikunta, toisella ilmaisutaito.

Valinta erikoisluokille tehtiin silloin painotetun keskiarvon, harrastuneisuuden ja opettajan lausunnon perusteella.
Huhu kiersi, että pärstäkerroin vaikutti opettajan mielipiteen kautta valintaan.

Ei vanhemmat halua jälkikasvuaan erikoisluokalle aina suuren lahjakkuuden takia. Emme mekään halunneet sen vuoksi.
Erikoisluokalle monet haluavat siksi, että lapset ja nuoret erikoisluokalla saavat samanhenkisiä, valinnan kautta seuloutuneita koulukavereita.

Ymmärrän, että valintakokeista halutaan eroon. Kyllä ne jakaa oppilaita.
Välillä vaan tuntuu, että kaikki oikeudet annetaan niille, jotka häiriköi ja joilla on vaikeaa.
Erikoisluokat pitävät edes vähän niiden oppilaiden puolia, jotka käyvät koulua, harrastavat ja käyttäytyvät pääosin ihmisiksi.

[Hilppa]

Mirri:"'Haku' peruskoulun erikoisluokalle osuu ajankohtaan, jolloin lapsi itse on kutakuinkin tietämätön omista kyvyistään - tai ainakin voimaton puolustamaan oikeuksiaan lahjakkaana lapsena - ja hän on vanhempiensa ymmärryksen varassa. Aivan kuten aikoinaan pyrkiminen oppikouluun."

Ei peruskoulussa oikeastaan kukaan ole kovin tietoinen lahjakkuuksistaan eikä ole tarpeenkaan olla eikä Suomen koululaitoksen ole tarkoitus seuloa lahjakkuuksia eroon muista oppilaista. Lapsi on peruskouluikävaiheessa yksinkertaisesti aivan liian nuori tekemään päätöksiä tulevaisuuden uraan johtavien valintojen suhteen. Eikä sellaisia valintoja tulisi tehdä noin nuorena, jotta mahdollisuudet eivät poissulkeutuisi, koska lapset kehittyvät eriaikaisesti.

Erikoisluokkille mennään syystä tai toisesta. Niihin voi päästä kiinnostuksen (tai vanhempien kiinnostuksen) vuoksi. Jos lasta kiinnostaa jonkin kielen opiskelu tai perheellä on jokin erityissyy johonkin epätyypillisempään kielivalintaan, niin ei kun menoksi. Ensin on tulee olla testit ja jos lapsi ne läpäisee, niin ei kun siitä vaan.

Opetuksen tulee olla riittävän monipuolista kaikille, koska se luo elämän perustan tulevaisuuden uralle. Lisäksi on ollut ja tulee aina olemaan erikoisluokkia tms. linjavalintoja, joiden on tarkoitus taata kiinnostuspohja ja osaaminen erilaisia kieliryhmiä, kulttuureja kohtaan ja taata kiinnostus taidealoihin ja urheiluun.

[Kuutar]

On hyvin rakennetut pääsykokeet ainakin tasavertaisempi vaihtoehto kuin karsinta parikymmentä vuotta siten,
jolloin kumpikin lapseni kävi yläkoulun erikoisluokalla. Toisella painotus oli liikunta, toisella ilmaisutaito.

Valinta erikoisluokille tehtiin silloin painotetun keskiarvon, harrastuneisuuden ja opettajan lausunnon perusteella.
Huhu kiersi, että pärstäkerroin vaikutti opettajan mielipiteen kautta valintaan.

Ei vanhemmat halua jälkikasvuaan erikoisluokalle aina suuren lahjakkuuden takia. Emme mekään halunneet sen vuoksi.
Erikoisluokalle monet haluavat siksi, että lapset ja nuoret erikoisluokalla saavat samanhenkisiä, valinnan kautta seuloutuneita koulukavereita.

Ymmärrän, että valintakokeista halutaan eroon. Kyllä ne jakaa oppilaita.
Välillä vaan tuntuu, että kaikki oikeudet annetaan niille, jotka häiriköi ja joilla on vaikeaa.
Erikoisluokat pitävät edes vähän niiden oppilaiden puolia, jotka käyvät koulua, harrastavat ja käyttäytyvät pääosin ihmisiksi.

Tuo on hyvä pointti. Omana kouluaikananikin mentiin mielestäni liikaa häiriköivien oppilaiden ehdoilla. On ymmärrettävää, että motivoinut oppilas haluaa opiskella luokassa missä saa työrauhan. Mitä tasa- arvoa se edes on, että muutama oppilas saa häiriköidä ja vie opettajan kaiken ajan, eikä tunnilla ehditä edes opetella kaikkea mitä piti?

[Psykopatologia]

Mikä "tuo"?

[Kuutar]

Mikä "tuo"?

Pointti, että erikoisluokille voidaan hakea myös siksi, että siellä hyviä oppilaita arvostetaan.

[Psykopatologia]

Kirjoittiko valkosiipi tuosta(kin)?

[Valkosiipi]

Mikä "tuo"?

Pointti, että erikoisluokille voidaan hakea myös siksi, että siellä hyviä oppilaita arvostetaan.

Minä en ole 20 vuoden aikana kuullut kenenkään hakeneen erikoisluokalle siksi, että kuvittelisi siellä erityisesti arvostettavan hyviä oppilaita. Sen sijaan monella erikoisluokalla arvostetaan hyvin korkealle nuoren harrastusalueella menestyneitä.

Erikoisluokalle hakeutuneista oppilaista monet harrastavat aktiivisesti ja pitkäjänteisesti omaa harrastustaan. Nuoret, jotka harrastavat pitkäjänteisesti, hoitavat yleensä myös koulunsa. Koulun hoitaminen ei kuitenkaan tarkoita että koulumenestys olisi välttämättä keskivertoa kummoisempi.

Luultavasti ainakin kielipainotteiselle luokalle saattaa hakeutua keskimääräistä enemmän ns. "kympin tyttöjä".
En tiedä sitten, arvostetaanko tuolla koulumenestystä jotenkin erityisesti.