Radikaalifeministi JSN:n puheenjohtajaksi

Radikaalifeministi JSN:n puheenjohtajaksi

ViestiKirjoittaja Lauri » 10.11.2015 02:00

Kuva,
Julkisen sanan neuvoston (JSN) uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Elina Grundström.

Elina on kuuluisa mm. kirjoituksestaan Islam on hieno uskonto.

Radikaalifeminismi pääsee valloilleen kirjoituksessa Politiikassa on meneillään perusteellinen puhdistus.

http://ihmissuhteet.blogspot.fi/2015/11 ... jaksi.html
Lauri
 

Re: Radikaalifeministi JSN:n puheenjohtajaksi

ViestiKirjoittaja Lauri » 10.11.2015 02:04

Islam on hieno uskonto
9.10.2009
ELINA GRUNDSTRÖM

Käyttäjän Elina Grundström kuva
VIETIN VIIME kesänä viisi viikkoa maailman suurimmassa muslimivaltiossa Indonesiassa. Siksi en lainkaan tunnista sitä "islamia", josta suomalaiset lehdet ovat tämän viikon aikana kirjoittaneet Timo Vihavaisen Länsimaiden tuhon innoittamana.

Se islam, jonka itse tunnen Kaakkois-Aasiassa asuneena, on hieno uskonto, suunnilleen yhtä hyvä kuin kristinusko. Se on hyvin lähellä vihreyttä ja pohjoismaista sosiaalidemokratiaa.

Tuntemani muslimiaktivistit eivät uhkaa länsimaita, vaan yrittävät ratkaista oman maansa köyhyys- ja ympäristöongelmia. Muslimituttavieni käsitys naisten asemasta on lähempänä omaani kuin lestadiolaisten.

Yksi heidän parhaista jutuistaan on käytäntö, jossa kaikki riidat on pakko sopia kerran vuodessa ennen paaston päätösjuhlaa. Kaunaiset suomalaiset tarvitsisivat jotain vastaavaa.

Näiden kokemusten jälkeen en ymmärrä, miksi suomalaiset mielipidevaikuttajat päätoimittajia myöten ovat lähteneet mukaan esittämään kielteisiä yleistyksiä ja uhkakuvia islaminuskosta – tai epämääräisesti määritellystä "islamismista", joka ilmeisesti tarkoittaa islamia, joka noudattaa heidän kielteisiä yleistyksiään.

Ehkä syynä on se, että päätoimittajat ovat kuin yhdestä puusta veistettyjä: miehiä, jotka eivät uraa rakentaessaan ole ehtineet hankkia ystäviä vieraista maista.

Suomessa muslimit ovat joka tapauksessa syrjitty vähemmistö. Siksi on pelottavaa, että myös älymystö on lähtenyt mukaan populistisiin vaatimuksiin, että muslimeista ja heidän uskonnostaan pitää saada puhua mitä tahansa. Keskustelussa alkaa jo olla kristalliyön kaikuja.

Maahanmuuttajien määrään ja kotouttamiseen liittyvät ongelmat ovat aivan toinen asia. Niistä pitääkin puhua, mutta uskontoon liittyvien sivistymättömien yleistysten avulla keskustelu ei etene.


http://www.vihrealanka.fi/blogit/islam-on-hieno-uskonto
Viimeksi muokannut Lauri päivämäärä 10.11.2015 02:13, muokattu yhteensä 1 kerran
Lauri
 

Re: Radikaalifeministi JSN:n puheenjohtajaksi

ViestiKirjoittaja Lauri » 10.11.2015 02:09

Politiikassa on meneillään perusteellinen puhdistus
KOTIMAA 11.3.2014 2:00 Päivitetty: 11.3.2014 20:49
Elina Grundström
On vaikea ymmärtää, miksi monet demarit haluavat vaihtaa pankkikriisin tulimeressä pätevöityneen valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen Antti Rinteeseen, jolla ei ole kokemusta edes kansanedustajan työstä. Kun hallitustaivalta on jäljellä vain vuosi, se ei tunnu järkevältä valtiontalouden eikä puolueenkaan kannalta.

Demarit eivät ole pyrkimyksissään yksin. Näyttää siltä, että kaikki suuret puolueet aikovat menestyä seuraavissa eduskuntavaaleissa vetoamalla pelkkiin miesäänestäjiin, vaikka se on matemaattinen mahdottomuus. Puolet äänestäjistä on naisia.

Suomessa on menossa perussuomalaisten vaalivoitosta vuonna 2011 alkanut puhdistus, jossa viimeinenkin näkyvä naispoliitikko pitää pudottaa asemistaan. Missio on niin tärkeä, että sen vuoksi voidaan riskeerata sekä kansakunnan etu että oman puolueen kannatus.


Kaikki alkoi vuonna 2010. Suomessa oli jo naispresidentti, Tarja Halonen, kun pääministeriksi valittiin Mari Kiviniemi. Hän oli myös keskustan puheenjohtaja.

Kiviniemen lisäksi puolueessa vaikutti toinenkin valovoimainen naisministeri: Paula Lehtomäki.

Suurinta oppositiopuoluetta johti Jutta Urpilainen, ja vihreissä naisia oli varsinainen värisuora: puheenjohtaja oli Anni Sinnemäki ja toinenkin ministeri sekä molemmat europarlamentaarikot olivat naisia.

Julkisuudessa oli epätavallisen paljon naispoliitikkoja, ja heidän mukanaan nousi esille teemoja, joita konservatiiviset miespiirit vierastivat. Globalisaatiosta, maahanmuutosta ja sosiaalisista perusoikeuksista voitiin keskustella myönteiseen sävyyn, eikä Kööpenhaminan kokoukseen huipentunut ilmastokeskustelu ollut hiipunut.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset saivat historiallisen äänivyöryn erityisesti arvokonservatiivisten miesäänestäjien ansiosta. Vaalivoittoa selitettiin yleisellä arvojen muutoksella, mutta on ilmeistä, että mukana oli myös paljon tunnepohjaista ärtymystä näkyviä naispoliitikkoja kohtaan.

Tämä pantiin merkille muissakin puolueissa.

Keskusta teki pian ratkaisunsa. Mari Kiviniemi menetti puolueen sisäpiirin tuen, ja hänen tilalleen nostettiin ensimmäisen kauden kansanedustaja Juha Sipilä.

Vihreissä kannettiin huolta siitä, että näkyvien politiikkojen lisäksi enemmistö puolueen äänestäjistäkin oli naisia. Puolue halusi tietoisesti nostaa esiin miehiä ja vaihtoi puheenjohtajan ja lopulta toisenkin ministerin tilalle miehen.

Perussuomalaiset eivät lopulta pystyneet sietämään edes ainoaa näkyvää naispoliitikkoaan. He erottivat erittäin pätevän Pirkko Ruohonen-Lernerin eduskuntaryhmän puheenjohtajan paikalta ja nimittivät tilalle miespuolisen rivikansanedustajan, jonka nimeä en edes muista. Muistatko sinä?

Jutta Urpilaisen syrjäyttäminen olisi vain looginen päätepiste tälle perusteelliselle puhdistukselle.

Viime eduskuntavaaleja edeltäneet tv-keskustelut olivat tavallista mielenkiintoisempia, koska mukana oli peräti neljä naispuheenjohtajaa.

Jos demareiden ammattiyhdistysklikki onnistuu tavoitteissaan, saattaa olla, että ensi vuoden vaalikeskusteluissa pukumiesten rivin rikkoo vain yksi nainen. Eikä kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen edusta kaikkein radikaaleinta naisnäkökulmaa.

Sukupuolikortin heilutteluun suhtaudutaan politiikassa kielteisesti. Politiikassa on tapana korostaa, että pätevyys ratkaisee.

Viime vuosina puolueet ovat kuitenkin usein syrjäyttäneet kokeneita ja ahkeria naispoliitikkoja epämääräisten imagosyiden vuoksi. Puolueet ovat nostaneet tilalle miehiä, jotka ovat olleet politiikassa niin vähän aikaa, että heidän osaamisensa on arvoitus.

Näiden uuden sukupolven miespolitiikkojen tärkein ominaisuus tuntuu olevan jäsentymätön "uskottavuus", joka syntyy harmaasta puvusta ja miehille ominaisesta hitaasta puheesta ja matalasta äänestä.

Tällainen poliitikkojen samankaltaistuminen ei vastaa äänestäjien toiveita, eikä se ole puolueiden kannaltakaan järkevää. Monissa puolueissa henkilövalinnoista päättää hyvin pieni, konservatiivinen ja ikääntynyt puolueaktiivien joukko. Ehkä olisi syytä alkaa miettiä, ovatko niiden organisaatiot ajan tasalla.

Elina Grundström

Kirjoittaja on journalistiikan vierailija-professori Tampereen yliopistossa.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1394431560381 ... 0d2e33006e
Lauri
 

Re: Radikaalifeministi JSN:n puheenjohtajaksi

ViestiKirjoittaja Lauri » 10.11.2015 02:15

Trisse kirjoitti:Radikaalifeministi näyttää ihan uskovaiselta.

Niin hän onkin. Hän on syvästi uskonnollinen feministifundamentalisti.

Odotan mielenkiinnolla JSN:n ratkaisuja.
Lauri
 


Paluu Yleistä ja ajankohtaista



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 16 vierailijaa

cron