Rikkaat - mihin rahanne kuluvat?!

[Runo]

Kyllä rikkaat hyötyvät köyhienkin maksamista veroista muutenkin kuin työterveyshuollon ja oopperan osalta: Kelan sv-korvaukset, kotitalousvähennys (aion ottaa taas ensi vuonna 5000 euron vähennykset meidän taloudelle), asuntolainojen korkovähennykset, kuntien maksamat palvelusetelit yksityiseen päivähoitoon tai muuhun tarkoitukseen, työmatkavähennykset ja kaiken kirjavat yritystuet...

Eivätkö köyhät muka saa KELA:n sv-korvauksia ja miten tavallinen palkansaaja (jota täällä ilmeisesti tituleerataan rikkaaksi) pääsee nauttimaan yritystuista?
Kuntien maksamat palvelusetelitkään eivät tietääkseni ole köyhiltä evätty, ja kunnallinen päivähoito on kalliimpaa per kersa kuin yksityiseen päivähoitoon jaettu tuki.

Asuntolainan korkovähennys ja työmatkavähennykset tehdään veron määrästä, niitä ei makseta verovaroista - vaikka ne verokertymää pienentävätkin.
Kotitalousvähennys on ollut hyvin suosittu, ja sen luomilla markkinoilla on perustettu mm. kotisiivousyrityksiä.

Ei köyhillä ole varaa esim mennä yksityislääkärille, Kela-korvaus on sen verran pieni. Samasta syystä myös palveluseteleiden käyttö on vaikeaa kun omavastuu-osuus jää kuitenkin suureksi. Samoin asuntolainaa ei voi ottaa ja hyödyntää korkovähennystä jne.

[Kyllästynyt]

Ei köyhillä ole varaa esim mennä yksityislääkärille, Kela-korvaus on sen verran pieni. Samasta syystä myös palveluseteleiden käyttö on vaikeaa kun omavastuu-osuus jää kuitenkin suureksi. Samoin asuntolainaa ei voi ottaa ja hyödyntää korkovähennystä jne.

KELA-korvaus on naurettavan pieni, mutta silti sitäkin pidät rikkaiden etuoikeutena?

Asuntolainan korkotuki on vuonna 2013 ollut 80 % koron määrästä, 2014 75 % ja vuonna 2015 65 %.
Jos ajatellaan, että lainan määrä on vaikkapa 250 000 € ja lainan korko 1,8 % ja laina-aika 10 vuotta. Tasaerälainan korkokulut vuodessa ovat ensimmäisenä vuonna 4500 €. 80 % siitä tekee 3600 €. Tuo summa on siis se rahamäärä jonka tähän saakka on saanut bruttotuloistaan vähentää.
Jos keskimääräiseksi veroprosentiksi lasketaan 30 % - se tekee vähennyksen määräksi euroissa 1080 €. Tuolla summalla valtio siis tukee niitä rikkaita joilla on 250 000 € asuntolainan 10 vuodeksi 1,8 % korolla tasaerälyhennyksillä.

Laskin koron määrän ensimmäisen vuoden mukaan - joka tarkoittaa sitä, että tuo 1080 € on maksimimäärä korkotukea ja kun lainasumma pienenee, laskee koronkin osuus - ja samalla tietenkin tuki pienenee.
1080 € jaettuna koko vuodelle = 90 €/kk.

Asumistukina jaetaan huomattavasti enemmän rahaa kuin asuntolainojen korkotukina, lienee luokkaa 1,5-2 miljardia euroa (= tuhat miljoonaa). Asuntolainojen korkotukina valtio menettää 200-300 miljoonaa euroa.
Ellen aivan pieleen laskenut, "rikkaat" saavat korkovähennyksinä karkeasti laskien kymmenosan siitä summasta jota erilaisina asumistukina "köyhille" jaetaan.

Ja asuntolainojen korkovähennystä ollaan pienentämässä/poistamassa.
----
Korjatkaa jos karkeat esimerkkilaskelmani ovat pielessä.

[Kyllästynyt]

Olen sanonut tämän jo aiemmin, mutta sanon vielä uudelleen:

Asumistuki on mahdollistanut nykyisen järjettömän korkean vuokratason ja se valuu suoraan sijoitusasuntoja omistavien taskuun.

[Mirri]

Olen sanonut tämän jo aiemmin, mutta sanon vielä uudelleen:

Asumistuki on mahdollistanut nykyisen järjettömän korkean vuokratason ja se valuu suoraan sijoitusasuntoja omistavien taskuun.

Asumistukijärjestelmä on peräisin ainakin 60-luvulta, ja asumistukea maksettiin silloin - kuten maksetaan edelleen - myös esim. kunnallisiin ja muihin sosiaalisin perustein myönnettäviin vuokra-asuntoihin.
Mitä ehdotat asumistukijärjestelmän tilalle; ottaen huomioon, että jo 60-luvulla köyhille vuokralaisille on maksettu asumistukia jopa köyhille tarkoitettuihin vuokra-asuntoihin?

Vuokrat tuskin laskevat vaikka asumistukijärjestelmä lakkautettaisiin; eiväthän vuokrat menneinä vuosikymmeninäkään ole olleet niin pieniä, että köyhillä olisi ollut varaa edes kaupungin vuokra-asuntoon ilman asumistukea. Päinvastoin aikanaan asumistukijärjestelmä perustettiin juuri sitä varten, että vähävaraisimmatkin selviytyisivät kunnallisen vuokra-asuntonsa vuokran maksusta...

[karsee huuli]

Jos VW Passatin hinta laskee alle 15 tonniin, annan ylijäämän hyväntekeväisyyteen.

En jaksanut odottaa folkkarin laskua enkä säästöpossuni lihoamista. Perun lupaukseni. Ostin tänään vähäisillä säästöilläni sähköfillarin. Mainio peli. Se kulkee 42 km/h, jos ottaa rajoittimen pois päältä. Kovaa polkemalla pääsee toki vieläkin nopeammin.

[Psykopatologia]

Kunnat eivät halua alueelleen rupusakkia. Siksi vuokra-asuntoja ei tehdä tarpeeksi.

Hallituksen pitäisi pakkolaeilla velvoittaa riittävä asuntorakentaminen. Vuonna 2024 asuntopula olisi ohi.

[Kyllästynyt]

... Mitä ehdotat asumistukijärjestelmän tilalle; ottaen huomioon, että jo 60-luvulla köyhille vuokralaisille on maksettu asumistukia jopa köyhille tarkoitettuihin vuokra-asuntoihin?

Vuokrat tuskin laskevat vaikka asumistukijärjestelmä lakkautettaisiin; eiväthän vuokrat menneinä vuosikymmeninäkään ole olleet niin pieniä, että köyhillä olisi ollut varaa edes kaupungin vuokra-asuntoon ilman asumistukea. Päinvastoin aikanaan asumistukijärjestelmä perustettiin juuri sitä varten, että vähävaraisimmatkin selviytyisivät kunnallisen vuokra-asuntonsa vuokran maksusta...

Vain vuokra-asuntojen ylitarjonta saa vuokrat laskemaan. Pitäisi siis rakentaa enemmän asuntoja.

[Psykopatologia]

21:55
Onneksi olkoon! Hieno ostos, tohtori! https://www.e-bikeshop.co.uk/Haibike-sD ... C-Low-2015 (1:05)

[Runo]

Asumistuen voisi lakkauttaa ja tilalle esim per päänuppi tietty summa rahaa kuukaudessa elämiseen ja asumiseen, siis jonkilainen perustulo. Jos ihminen löytää halvalla asunnon niin saisi pitää erotuksen. Jos haluaa asua kalliisti niin maksaisi sitten ruokarahoistaan. En tiedä toimisiko tämäkään. Mutta jokin porkkana toimeentulotuella ja asumistukea saaville pitäisi saada siitä, että asuu mahdollisimman halvalla.

En tiedä onko asiaa tutkittu, mutta ainakin lähipiirissäni laitoksissa asuvien vanhusten tyhjät asunnot on ongelma. Ovat tyhjillään sen takia, koska jos ne vuokraa niin asunnot katsotaan vanhusten sijoitusasunnoiksi ja kunnat korottaa omavastuuosuudet palveluasumisesta pilviin jolloin asunto on pakko myydä. Ei toisaalta mielestäni ole reilua että Alzheimer-potilaan pitäisi olla pakotettu myymään asuntonsa ja maksamaan hoitonsa mutta syöpäpotilaan ei. Mutta ei kuitenkaan ole järkevää pitää noita asuntoja tyhjilläänkään, paitsi siis asuntosijoittajien mielestä tietenkin näin jotta markkinoilla olisi mahdollisimman vähän vuokra-asuntoja. Mutta veronmaksajia ajatellen nuo asunnot pitäisi laittaa vuokralle ja rahat käyttää vanhusten tehostetun palveluasunnon vuokranmaksuun. Tähän tehostetun palveluasunnon vuokraan potilas hyvin usein saa asumistukea...siis ensin omistaa oman asunnon, sitten menee palveluasumiseen, johon saa asumistukea.

[Runo]

Täytyis kait kuitenkin sallia ylellisistä asunnoista ylellinen vuokra ja ei tuolla lailla muutenkaan saisi yksityishenkilöiden välisiä sopimuksia rajoittaa.

[Kyllästynyt]

Miksei ihmeessä voisi määrätä että vuokra ei saa ylittää tiettyä summaa (esim. neliötä kohden)? Kyllähän hintoja säännöstellään muutenkin - useimmiten ehkä toiseen suuntaan - joten olisiko mahdotonta määrätä että vaikka 25 neliön asunnon laillinen maksimivuokra olisi 700 euroa (tai aluekohtaisesti 600-750 euroa)? Onko ajatus ihan hassu tai sotkisiko se jotenkin markkinoita?

Koska se ei alentaisi vuokratasoa vaan paradoksaalisesti saattaisi jopa vähentää vuokra-asuntojen tarjontaa - ja nostaa vuokria.
Selitys: Jos vuokra-asuntojen omistaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, ne myydään omistusasunnoiksi.

Toinen skenaario on, että vuokraa ryhdyttäisiin perimään pimeänä tulona, (jolloin yhteiskunnan verotulot vähenisivät) tai vuokrarajoitusta kierrettäisiin esimerkiksi korkeaa vesilaskua perimällä.

Niin kauan kuin vuokra-asunnoista ei ole ylitarjontaa, niin kauan vuokrat jatkavat nousuaan - ja yhteiskunta maksaa aina vain enemmän asumistukea.

[Mirri]

Niin kauan kuin vuokra-asunnoista ei ole ylitarjontaa, niin kauan vuokrat jatkavat nousuaan - ja yhteiskunta maksaa aina vain enemmän asumistukea.

Noinhan se on.
Asumistukijärjestelmä ei kuitenkaan taida olla 'syyllinen' korkeaan vuokratasoon eikä edes sen mahdollistaja. Asumistukijärjestelmä ei säätele vuokratasoa, kysynnän ja tarjonnan lait sen sijaan tekevät sen. Asiaan vaikuttanee etenkin se, etteivät kaupungit ja kunnat tosiaan halua alueilleen halpoja vuokra-asuntoja, jotka saattaisivat vetää puoleensa ties millaisia loiseläjiä ja muita köyhälistöön kuuluvia surkimuksia...

Köyhien ihmisten asumista tuetaan mieluummin asumistukijärjestelmällä kuin riittävän suurella määrällä halpoja vuokra-asuntoja.

[Kyllästynyt]

Niin kauan kuin vuokra-asunnoista ei ole ylitarjontaa, niin kauan vuokrat jatkavat nousuaan - ja yhteiskunta maksaa aina vain enemmän asumistukea.

Noinhan se on.
Asumistukijärjestelmä ei kuitenkaan taida olla 'syyllinen' korkeaan vuokratasoon eikä edes sen mahdollistaja...

Kyllä se on.
Ilman asumistukijärjestelmää, ihmisten olisi pakko asua tulojensa mukaan. Toisin sanoen, halvemmissa ja kauempana kaupunkien keskustasta sijaitsevissa asunnoissa.
Se taas osaltaan ehkäisisi tunkua esimerkiksi Kallion pieniin (ja sangen usen varsin rupisiin) vuokrayksiöihin. Sen seurauksena vuokrataso ei voisi nousta niin korkeaksi kuin mitä se nyt on - ja minkälaiseksi se on tulossa.

Ikävämpäähän se on asua ahtaasti ja kaukana palveluista, mutta ikävää se on sekin, että yhteiskunnalta loppuvat rahat ylläpitää esimerkiksi vanhusten inhimillistä hoitoa, koulujärjestelmää jne.

[Kyllästynyt]

Miksei ihmeessä voisi määrätä että vuokra ei saa ylittää tiettyä summaa (esim. neliötä kohden)? Kyllähän hintoja säännöstellään muutenkin - useimmiten ehkä toiseen suuntaan - joten olisiko mahdotonta määrätä että vaikka 25 neliön asunnon laillinen maksimivuokra olisi 700 euroa (tai aluekohtaisesti 600-750 euroa)? Onko ajatus ihan hassu tai sotkisiko se jotenkin markkinoita?

Koska se ei alentaisi vuokratasoa vaan paradoksaalisesti saattaisi jopa vähentää vuokra-asuntojen tarjontaa - ja nostaa vuokria.
Selitys: Jos vuokra-asuntojen omistaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, ne myydään omistusasunnoiksi.

Mutta luultavastihan se olisi noista rajoituksista huolimatta kannattavaa.

Ei todellakaan olisi mm. niistä syistä joita sinulle jo kerroin.

[Mirri]

Kyllästynyt, ei kaikkien ihmisten tulot riitä edes niihin halvimpiin ja kauimpaisiinkaan vuokra-asuntoihin. Ennen asumistukijärjestelmää asui paljon ihmisiä kuusen juurella ja veneen alla - tai muissa asumuksissa, jotka eivät olleet asumiseen kelvollisia. Näin myös Helsingissä ja perheiden kohdalla. Köyhiä perheitä hajotettiinkin halpojen vuokra-asuntojen pulan vuoksi niin, että perheenjäsenistä yksi sijoitettiin asumaan yhteen suuntaan ja toinen toiseen suuntaan...
Asumistukijärjestelmän lakkauttaminen johtaisi siihen vuosikymmenten takaiseen tilanteeseen: köyhät ihmiset asuisivat kuka missäkin. Paitsi jos toimeentulotuki- tms. järjestelmä tulisi apuun ja maksaisi köyhien ihmisten vuokramenoja niin, etteivät asumiskelvottomat asuinolosuhteet jäisi heidän ainoaksi mahdollisuudeksi.

Ja vielä: miten sovitettaisiin asumistukijärjestelmän lopettaminen siihen, että ihmisillä on velvollisuus muuttaa työn perässä? Mihin köyhät ihmiset muuttaisivat työn perässä, jos 'kuusenjuuri' tai 'veneenalus' olisivat ainoita rahallisesti mahdollisia vaihtoehtoja asumiseen työpaikan lähellä?
Toki parakkiasuminen olisi yksi vaihtoehto; olisi vuokra-asunto, muttei niin kallis, etteikö raha riittäisi vuokranmaksuun...

[Mirri]

Niin kauan kuin vuokra-asunnoista ei ole ylitarjontaa, niin kauan vuokrat jatkavat nousuaan - ja yhteiskunta maksaa aina vain enemmän asumistukea.

Noinhan se on.
Asumistukijärjestelmä ei kuitenkaan taida olla 'syyllinen' korkeaan vuokratasoon eikä edes sen mahdollistaja...

Kyllä se on.
Ilman asumistukijärjestelmää, ihmisten olisi pakko asua tulojensa mukaan. Toisin sanoen, halvemmissa ja kauempana kaupunkien keskustasta sijaitsevissa asunnoissa.
Se taas osaltaan ehkäisisi tunkua esimerkiksi Kallion pieniin (ja sangen usen varsin rupisiin) vuokrayksiöihin. Sen seurauksena vuokrataso ei voisi nousta niin korkeaksi kuin mitä se nyt on - ja minkälaiseksi se on tulossa.

(lihavointi minun)

Takuueläke on bruttona noin 750 euroa. Millaiseen vuokra-asuntoon tuollainen kuukausittainen tulo riittää ja missä?

[Kyllästynyt]

... Takuueläke on bruttona noin 750 euroa. Millaiseen vuokra-asuntoon tuollainen kuukausittainen tulo riittää ja missä?

Ei tuohon voi vastata, koska luultavasti vuokrataso ei olisi lainkaan samanlainen kuin se on nyt.

Veneen alle ei kenenkään tarvitsisi mennä jos yhteiskunta rakentaisi/rakennuttaisi riittävästi (ylitarjontaan saakka) kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja (ja miksei omistusasuntojakin, jos se vain saisi sen tehtyä liiketaloudellisesti kannattavalla tavalla).

[Mirri]

Yhteiskunta ei rakentanut riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ennen asumistukijärjestelmää. Päinvastoin asumistukijärjestelmä luotiin juuri halpojen vuokra-asuntojen puutteen vuoksi.

Mikä yhteiskunnan nyt vuosikymmeniä myöhemmin saisi toimimaan kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon suhteen toisin kuin se on aiemmin toiminut? Toistaiseksi yhteiskunta ei ole kokenut mitään 'herätystä', joka saisi sen ymmärtämään kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävän tuotannon merkityksen...

[Kyllästynyt]

Yhteiskunta ei rakentanut riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ennen asumistukijärjestelmää. Päinvastoin asumistukijärjestelmä luotiin juuri halpojen vuokra-asuntojen puutteen vuoksi...

Sen takia yhteiskunnan olisikin pitänyt hoitaa ongelma, eikä vain pyrkiä paikkaamaan sen seurauksia.

[Lauri]

Paha ongelma. Jos yhteiskunta olisi rakennuttanut riittävästi edullisia asuntoja, hinnat olisivat romahtaneet eikä se ole rakennusfirmojen intressien mukaista. Olisi tullut rakennuslama.

Vaarana päättäjien kannalta olisi myös ollut, että vaalituet ja muu kiva olisi jäänyt saamatta.