Transrasva on rasvoista pahimpia – mutta saako sitä enää mistään?Transrasvan epäterveellisyydestä varoitellaan. Suomessa transrasva ei ole suuri ongelma, mutta osa ihmisistä saattaa saada sitä liikaa.HYVINVOINTI 8.1.2015 2:00 Päivitetty: 11.1.2015 14:01
Helena Hietaniemi http://www.hs.fi/hyvinvointi/a142060550 ... -artikkeliMiten transrasva vaikuttaa terveyteen?Transrasvat vaikuttavat samaan tapaan kuin tyydyttyneet rasvat eli nostavat veren kolesterolitasoa. Ne kasvattavat myös riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin kuten sepelvaltimotautiin.
Transrasvaa pidetään sydänterveydelle jopa haitallisempana kuin tyydyttynyttä rasvaa.
Mistä saa transrasvaa?Transrasvaa syntyy kahdella tavalla: joko teollisesti tai luontaisesti. Teollisten tuotteiden, esimerkiksi keksien, transrasva on alun perin tyydyttymätöntä kasviöljyä. Kasviöljyä kovetetaan osittain muun muassa tuotteen rakenteen vuoksi ja estämään härskiintymistä. Tällaisten tuotteiden ainesosaluettelossa on merkintä "osittain kovetettu kasvirasva".
Transrasvaa on myös uppopaistetuissa tuotteissa ja grilliruuassa. Niihin transrasvaa muodostuu, jos paistorasvaa pidetään hyvin kuumana ja samaa rasvaa käytetään pitkään.
Luontaisesti transrasvaa on maidon rasvassa ja naudanlihassa. Maidon rasvat ovat transrasvojen suurin lähde, sillä maitorasvasta 3 – 5 prosenttia on transrasvaa. Vertailun vuoksi: pehmeissä margariineissa transrasvaa on 0 – 1 prosenttia, teollisuuden käyttämissä leivontarasvoissa 0 – 7 prosenttia ja uppopaistorasvassa 0 – 2 prosenttia.
Teollista transrasvaa saattaa siis saada, jos syö esimerkiksi popcornia, ranskanperunoita tai einesleivonnaisia kuten munkkeja, piirakoita ja pasteijoita. Lisäksi transrasvaa saa syödessään esimerkiksi juustoa, jogurttia tai voita. Mitä rasvaisempi maitotuote, sitä enemmän transrasvaa.
Vaikuttavatko luontaiset ja teolliset transrasvat terveyteen samalla tavalla?THL:n mukaan sekä maito- että kasvirasvaperäiset transrasvahapot vaikuttavat samalla tavalla veren rasva-arvoihin.
Eviran erikoistutkijan
Tiina Ritvasen mukaan siitä on kuitenkin ristiriitaista tutkimusnäyttöä, haittaavatko luontaiset maidon ja lihan transrasvat terveyttä vai eivät. Siitä sen sijaan on vahva tieteellinen näyttö, että teollisesti muodostuneet transrasvat ovat epäterveellisiä.
Millainen määrä transrasvaa päivässä on terveydelle haitallista?Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n mukaan ruuan tulisi sisältää transrasvoja mahdollisimman vähän. Tarkkaa määrää se ei ole määritellyt.
Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa, jos 2 000 kilokalorin päivittäisessä energiamäärässä on transrasvoja 2,2 grammaa. Osa taas on sitä mieltä että yksi gramma ei saisi ylittyä.
Yksi gramma transrasvaa täyttyy, jos levittää päivän mittaan kuusi teelusikallista voita leiville tai syö yhden voitaikinaisen liha-riisipasteijan. Gramma täyttyy myös, jos napostelee puoli pussia eli 60 grammaa jogurttirusinoita, pienen kourallisen juustonaksuja tai muutaman palan riisisuklaata.
Jos nauttii kaikki edellä mainitut, saa viitisen grammaa transrasvaa.
Onko transrasva Suomessa ongelma?Suomalaiset saavat muiden pohjoismaalaisten ohella transrasvoja vähemmän moneen muuhun maahan verrattuna, eikä niiden saanti ole väestötasolla ongelma. Keskimäärin ruokavaliossamme on transrasvaa 0,5 prosenttia. Se tarkoittaa 2 000 kilokalorin energiamäärästä yhtä grammaa.
Suomalaisten transrasvan saanti on vähäistä, koska rasvalevitteiden, makeiden leivonnaisten sekä pikaruuan valmistusmenetelmät ovat muuttuneet, sanoo elintarvikekemisti, ravinnon turvallisuuden professori
Marina Heinonen Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitokselta.
Pääsyy transrasvan vähenemiseen on se, että 1990-luvulla margariiniteollisuus luopui kasvirasvojen osittaisesta kovettamisesta hydraamalla ja siirtyi rasvojen vaihtoesteröintiin, joka on menetelmänä turvallisempi, halvempi ja – kuten sittemmin saatu terveystieto osoitti – myös terveellisempi. Sen sivutuotteena ei synny transrasvoja.
Yhdysvalloissa on vasta viime vuosina siirrytty yleisesti transrasvattomiin rasvoihin, 20 vuotta myöhemmin kuin Euroopassa.
Euroopan maiden välillä on eroja transrasvojen saannissa. Ne liittyvät Marina Heinosen mukaan kulutustottumuksiin, eivät niinkään elintarvikkeiden valmistusprosesseihin.
Esimerkiksi Britanniassa transrasvan saanti sekä lapsilla että aikuisilla on noin kolme kertaa suurempaa kuin Suomessa. Syynä on erilainen ruokavalio: fish and chips tarkoittaa usein nugetteja ja ranskanperunoita.
Miksi margariineissa oli aiemmin transrasvaa?Kehityspäällikkö
Jouni Niemelä Raisio-konsernista kertoo, että vielä 1970-luvulla leivontamargariinien transrasvapitoisuus oli jopa 30 prosenttia ja leipämargariinien 15 – 20 prosenttia tuotteen rasvoista. Margariineihin muodostui transrasvoja kovetusprosessissa, jossa vetyä lisättiin rasvahapon kaksoissidokseen.
Niemelä sanoo, että vaikka transrasvoja syntyikin runsaasti, margariineilla korvattiin terveellisyyden vuoksi eläinpohjaisia, kovia rasvoja: ensin naudan talia ja sian ihraa, myöhemmin voita. Voissa on hänen mukaansa joka tapauksessa enemmän transrasvaa kuin tuon ajan margariineissa.
Pitäisikö transrasvojen saamisesta olla huolissaan?Marina Heinosen mukaan transrasvan saanti kasvaa, jos ruokavalio on yksipuolinen ja sisältää runsaasti keksejä, popcornia, ranskanperunoita ja muita uppopaistettuja tuotteita, kuten munkkeja, pasteijoita ja piirakoita.
Elintarvikkeiden koostumustietopankista Finelistä selviävät suurimmat transrasvan lähteet, mutta tuoretta tutkimustietoa ei ole esimerkiksi pikaravintoloista eikä teollisuudesta, joka valmistaa voitaikinaa tai lihapiirakoita.
Eikö transrasvoja voisi kieltää?Tanskassa transrasvat nähtiin muutama vuosi sitten niin isona terveysongelmana, että niiden käyttö kiellettiin elintarviketeollisuudessa. Kielto tosin kumottiin, koska määräystä oli hankala valvoa.
Suomessa asiantuntijat eivät ole pitäneet transrasvahappoja sellaisena terveysvaarana, että niiden määrää olisi rajoitettava säädöksin.
Onko kokonaan kovetettu kasvirasva parempi kuin osittain kovetettu?Ei. Kokonaan kovetettu rasva on terveydelle vielä haitallisempaa kuin osittain kovetettu.
Juttuun on haastateltu myös Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen dosenttia
Ursula Schwabia.
Kommentit 17