Tapanilan "raiskaus" 3/2015: tuomiot

[Psykopatologia]

Jos on niin, että pojille ei tule mitään rangaistusta, on kummallista. Lastensuojelua, huostaanottoa, koulukotia, tarkkailuluokkaa pitäisi ropsahtaa, mutta eihän näin laman aikana mitään sovi vaatia(?). Ja tokkopa enää sellaisia onkaan kun koulukodit ja tarkkikset.

Tuo "rankaisemattomuus" on todella merkittävä ongelma, ja se saattaa antaa väärän signaalin. Mm. jonkinlaista aresti-rangaistusta on esitetty. Tuomioistuin-käytännöissä tulisi aina tuoda eksplisiittisesti esiin, että julkinen taho on rikoksen uhrin puolella.

[Psykopatologia]

26. kesäkuuta 2015 (uunituore) Oikeuden haju http://kemppinen.blogspot.fi/
(- -)
Saa kysyä, enkö tunne myötätuntoa rikoksen uhria kohtaan. En tunne, enkä tekijöitä kohtaan liioin. Molempien tunteita ja tekoja yritän ymmärtää. Myötätunto tarkoittaa tunteiden – pelon, kärsimyksen, masennuksen – myötäilemistä. Rangaistuksen ankaruus ei hoida rikoksen uhria, vaikka tämä ehkä luulee niin oikeudenkäynnin aikana. Rangaistus ei saa tehtyä tekemättömäksi.

Itse pyrin yleensä siihen, että kansan oikeustaju ei toteutuisi. Ei meillä edes ole niin paljon köyttä ja lyhtypylväitä, että ihmiset pääsisivät toteuttamaan oikeustajuaan.

[Ryysy]

Minun mielestäni taas rangaistus "hoitaa" rikoksen uhria. Oli joku tutkimuskin vasta YLE:ssä lasten oikeudentajun kehittymisestä, niin tässä (rangaistus rikollisille) mielessä se siis hoitaa uhria.

Toisekseen mielestäni tässä ketjussa sana "raiskaus" pitäisi olla otsikossa ilman lainausmerkkejä. En siis ole sitä mieltä, että on oikea peruste alentaa tuomiota sillä perusteella, että tekoväline ei ollut penis.

(Mutta ei hätää, olen taas parin tunnin kuluttua eri mieltä - tarvitsisin erityisoikeuden pitää väh. kaksi nimimerkkiä täällä, että identiteettini pysyy kasassa.)

[Psykopatologia]

Virolainen kirjoittaa ns. Tapanilan raiskausjutusta. Miksi "ns."? Termi raiskaus on laki-termi, joka on korvannut aiemman termin väkisinmakaus. Kansankielessä asialla tarkoitetaan tekoa sukuelimellä.

[Psykopatologia]

Blogisti ihmettelee (24.6.2015) http://yle.fi/uutiset/sari_helin_pieni_ ... ta/8098889
(- -)
Tapanilan tapaus sotii tavallisen ihmisen oikeustajua vastaan kaikin mahdollisin tavoin. Käräjäoikeuden mukaan raiskaus ei ollut törkeä. Onko raiskaus siis törkeä vain silloin, kun uhriin tunkeudutaan peniksellä? Miksi on lievempää kajota uhrin intiimialueisiin käsin?
(- -)

[Ryysy]

Virolainen kirjoittaa ns. Tapanilan raiskausjutusta. Miksi "ns."? Termi raiskaus on laki-termi, joka on korvannut aiemman termin väkisinmakaus. Kansankielessä asialla tarkoitetaan tekoa sukuelimellä.

Niin, ongelma on siinä, että sekoitetaan lakitermistöä ja kansankielen termistöä. Lakitermistössä sana raiskaus on näiden laintulkitsijoiden käsissä, jotka tulkitsevat raiskauksen tarkoittavan muutakin kuin väkisinmakuuta sukuelimellä. Näin ollen otsikko on siis kansankielisenä ymmärrettävissä ja siksi lainausmerkeissä.

Mutta sitä en ymmärrä miksi sukuelimellä tehty raiskaus on oikeudessa tuomioon vaikuttava, jos kerran raiskaus tarkoittaa laintulkitsijoilla muutakin kuin sukuelimellä tehtyä. Todennäköisesti ymmärtäisin tämän asian vasta, jos olisin oikeusoppinut.

Viittaan tähän: "- Tunkeutuminen on tapahtunut sekä emättimeen että peräaukkoon, mikä on loukannut uhrin seksuaalista itsemääräämisoikeutta enemmän kuin vain toinen tunkeutuminen olisi tehnyt. Toisaalta sormin tunkeutumista ei ole pidettävä yhtä moitittavana kuin sukuelimellä tunkeutuminen olisi. [Kohta 13.]" http://jyrkivirolainen.blogspot.fi/2015 ... steri.html

Itselleni herää tästä kaikenlaisia "tyhmiä" kysymyksiä, kuten entä jos teko oltaisiin tehty lannedildolla... tai entä jos teko olisi kohdistunut mieheen, miehen peppureikään sukuelimellä tai ilman sukuelintä... tai entä jos teko olisi tehty naisen sukuelimellä miehen penikseen... tai entä jos sukupuolenkorjausleikattu olisi juridisesti mies... tai...

[Runo]

Jos on niin, että pojille ei tule mitään rangaistusta, on kummallista. Lastensuojelua, huostaanottoa, koulukotia, tarkkailuluokkaa pitäisi ropsahtaa, mutta eihän näin laman aikana mitään sovi vaatia(?). Ja tokkopa enää sellaisia onkaan kun koulukodit ja tarkkikset.

Tuo "rankaisemattomuus" on todella merkittävä ongelma, ja se saattaa antaa väärän signaalin. Mm. jonkinlaista aresti-rangaistusta on esitetty. Tuomioistuin-käytännöissä tulisi aina tuoda eksplisiittisesti esiin, että julkinen taho on rikoksen uhrin puolella.

Juurihan kirjoitit, että tuomio palautti uskosi Suomen Oikeusjärjestelmään, tässä on ristiriita.

[Psykopatologia]

Ennen nykyistä suhteellisen vapaata seksiä nuoret harjoittivat ennen avioliittoa ns. kiihostushyväilyä (heavy petting) mm. raskauden-pelosta, neitsyyden säilyttämiseksi ja vähemmän synnillisenä. Miellettiin, että varsinainen sukupuoliyhdyntä sukuelimillä (coitus) oli "enemmän" ja meni sopivaisuuden yli.

Coitusta on pidetty myös avioliiton "täyttymyksenä" ennen ja joissain tapauksissa jopa sitovammin kuin papin vihkimystä. Avioliittoa ilman täyttymystä on pidetty myös eron perusteena (jopa katolilaisilla). Jos vaikkapa nainen esittää eroa sillä perusteella, että sukupuoliyhteyttä ei ole tapahtunut miehen kyvyttömyyden vuoksi, voisi mies - joka ei halua eroa - vastata, että onhan hän ollut yhdynnässä - sormella. Luulen, että hänelle naurettaisiin, ja voitaisiin todeta, että tuo eri "riitä".

21:17
Sormella ei myöskään tehdä toista raskaaksi eikä levitellä sukupuolitauteja.

[Ryysy]

Ja tämä kaikki (vanhan kansan juttu) on totta? Terveiset poterosta. Nimim. Avartavaa, jos näin on.

[Psykopatologia]

Raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin Suomessa (vasta) vuonna 1994.

Tässä lainsäätäjä näyttää ajatelleen vain sukupuoliyhdyntää. Mutta jos mies koskettaa vastustelevaa vaimoaan sormellaan intiimialueelle ja työntää sentin verran sisään. Lain mukaan kyseessä saattaa olla raiskaus (tosin luultavasti erittän lieventävissä oloissa). Kuitenkaan kummatkaan eivät pidä tapahtunutta raiskauksena, eikä tuommoisesta ole koskaan tuomioita tullut.

[Ryysy]

Ymmärrän tuomioiden pienuudessa sellaisen asian, että kyllä minäkin olen nuorena mennyt puolitutun luo siis ihan vain känni-illan jälkeen yökylään (pitkä kotimatka), sitten aamulla herännyt sormet "pyllyssä" kesken hyvien unien. Mutta olen ajatellut, että sitten toinen on voinut ajatella myös niin, että kyseessä olisi vain mukava aamuylläri tms. Monissa lehdissäkin on noita "uuh, yllätä miehesi / naisesi herättämällä hänet niin ja näin" -juttuja. (Vaikka koskeekin parisuhdetta, niin miksipä ei samoja juttuja voisi käyttää kenen tahansa kanssa.) Kuitenkin periaatteessa tästä(kin) olisin voinut nostaa syytteen. Mutta miksi nostaa, se oli ihmisen omaa tyhmyyttä / tietämättömyyttä, jonka toki kostin "oman käden oikeudella" (koska olen traumatisoitunut hullu). Toinen yövieras kun olisi saattanut olla hyvin hyvilläänkin moisesta aamuherätyksestä. Tässä vielä lisänä se, että yleensä se, että menee jonkun luo yöksi, on muka olevinaan selkeä viesti jostain seksistä. Seksikeskeinen maailma, yök!

Mutta Tapanilan jutussa oli kuitenkin käytetty väkivaltaa ja estämistä. Kokemus estämisestä (ei pysty poistumaan) on ihan hirveä.

[Psykopatologia]

Emeritus­professori puolustaa Tapanilan raiskaus­tapauksen tuomiota blogissaan
KOTIMAA 27.6.2015 18:32 http://www.hs.fi/kotimaa/a1435371865311
(- -)

Kommenteissa (75) Virolainen saa kyytiä: yli 90 % tuomitsee hänen esittämänsä.
13:20
Huomiota herättää, että kommenttien ennakkotarkastus - joka mielestäni ei ole pätevää - sallii nyt (oman ohjeistuksensa vastaisesti) ad hominem -argumentoinnin.

[Ryysy]

Mielelläni työntäisin tuonkin kirjoituksen kommentteineen päähäni, mutta ikävä kyllä lukuoikeuteni on tältä viikolta (?) jo ohi, enkä jaksa säätää.

[Psykopatologia]

HS - Kommentointi

Lainopin kandidaatti 15:23 [PP 29.6.2015?]

Täällä unohtuu se, että tuomitut alle 18-vuotiaat olivat lähes kuukauden tutkintavankeina ja 18-vuotias 2 kuukautta tutkintavankina ja myöhemmin matkustuskiellossa.

Kaikki tuomitut on myös määrätty ehdollisen lisäksi valvontaan 1 vuoden 3 kuukauden ajaksi.

Valvonnanalaisen nuoren rikoksentekijän on ilmoitettava valvojalle asuin- ja työpaikkansa, sekä saavuttava valvojan kutsusta tämän luo sekä vastattava viipymättä valvojan tiedusteluihin. Hän ei saa vaihtaa asuin- tai työpaikkaa ilman valvojan suostumusta, minkä ohella hänen on muutettava toiseen asuin- tai työpaikkaan, mikäli valvoja katsoo tärkeiden syiden tätä vaativan. Nuoren rikoksentekijän on niin ikään muuten noudatettava valvojan antamia neuvoja ja ohjeita. Mikäli nuori rikoksentekijä jättää noudattamatta sen, mitä edellä on asuinpaikan ilmoittamisesta esitetty, eikä hänen asuinpaikkaansa voida muutoin saada selville, on hänen valvojallaan mahdollisuus pyytää poliisipiirin päälliköltä, että valvottava etsintäkuulutettaisiin ja että hänet tavattaessa määrättäisiin ilmoittautumaan valvojalle viipymättä.

[Psykopatologia]

On myös tarkentunut se, että some-julkisuus vaikutti lieventävästi tuomioihin mutta ei rikosnimikkeisiin (raiskaus, törkeä raiskais).

[Psykopatologia]

Tapanilan raiskaustuomio – tuomari ymmärtää, mutta ei anna tunteiden vaikuttaa Tuomo Pietiläinen 29.6.2015 HS http://www.hs.fi/ilta/29062015/a1435545109101

Tapanilan raiskaustuomion oikeudenmukaisuus puhuttaa edelleen yleisöä ja alan ammattilaisia.

Professori, dosentti, filosofian tohtori, varatuomari, kirjailija ja suomentaja Jukka Kemppinen ottaa blogissaan kantaa tuomioon, vaikka ei yleensä kommentoi kesken olevia oikeudenkäyntejä.

Tapanilan raiskausoikeudenkäynti on edelleen kesken, sillä syyttäjä aikoo valittaa hovioikeuteen.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kolmelle nuorelle miehelle ehdollista vankeutta Tapanilan kohutusta raiskauksesta. Tuomion saaneista nuorista yksi oli teon tehdessään 18-vuotias. Hän sai vuoden ja neljän kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen. Kaksi muuta olivat alaikäisiä. Heidät tuomittiin nuorina henkilöinä tehdystä teosta vuoden ehdolliseen vankeuteen.

Kemppinen kirjoittaa blogissaan, että hän olisi itse tuomarina ratkaissut Tapanilan jutun suunnilleen samalla tavalla kuin käräjäoikeus ja päätynyt samaan ehdolliseen rangaistukseen ja samaan vahingonkorvaukseen.

"Ratkaisu ei poikkea yleisestä linjasta. Yleinen linja seksuaalirikoksissa on mielestäni suunnilleen oikea. Tapaus ja tuomio eivät ole sensaatiomaisia, eivät edes erikoisia. Sen saama huomio on suhdatonta", korkeimman oikeuden esittelijä (1975 – 1991) ja Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvos (1991 – 1999) kirjoittaa.

Kemppinen kehottaa kysymään, enkö tunne myötätuntoa rikoksen uhria kohtaan.
"En tunne, enkä tekijöitä kohtaan liioin. Molempien tunteita ja tekoja yritän ymmärtää."
Kemppinen määrittelee myötätunnon tarkoittavan "tunteiden – pelon, kärsimyksen, masennuksen – myötäilemistä".

Tuomariliiton puheenjohtaja Kimmo Vanne sanoo, että Jukka Kemppinen on tunneasiassa oikeassa.
"Tuomari pyrkii ymmärtämään kaikkia jutun asianosaisia, mutta itse asia on ratkaistava tasapuolisesti ja objektiivisesti ilman tunteita", sanoo Vanne.
Vanne on siviilityössään Turun hovioikeuden jäsen ja hovioikeudenneuvos.
Vanteen mukaan on selvää, että myös tuomarit saattavat kokea työssään syviä tunteita.
"Mutta se, että millaisia tuntemuksia joku juttu herättää, niin se ei saa vaikuttaa itse ratkaisuun", Vanne sanoo.
Suuri yleisö saattaa kokea tuomiot liian lieviksi, koska oikeudenvastaisuuden lisäksi keskustelu koskee moraalisia ulottuvuuksia. Vanne muistuttaa, että tuomarin pitää rajoittaa seuraamukset koskemaan vain lain vastaisuutta.
Näin silloinkin, kun uhrin tila herättää syvääkin myötätuntoa.
"Moraaliset elementit piti silti unohtaa", hän sanoo.

Kärsimyskorvaukset seksuaalirikoksista määräytyvät teon mukaan: mitä törkeämpi ja mitä pitkäaikaisempi teko on, niin sitä suurempi on korvauskin. Uhrin subjektiivisen kärsimyksen kokemus vaikuttaa harvoin ratkaisuun.
Ymmärtäminen on kuitenkin tärkeää ammatillisesti.
"Tuomari pyrkii ymmärtämään kaikkia jutun asianosia. Esimerkiksi sitä, mitkä olivat rikoksentekijän motiivit?" Vanne sanoo.
Hänen mukaansa motiivien arviointi vaikuttaa syyllisyysarvioon ja sitä kautta rangaistuksen mittaamiseen.
"Tekijän syyllisyys arvioidaan aina käsiteltävänä olevan rikoksen kautta", Vanne muistuttaa.

Kommentit 0

[Psykopatologia]

Rikos tapahtui maanantaina 9.3.2015 klo 21.15:n jälkeen. HS:n kaupunki-toimituksen uutistuottaja Päivi Paulavaara kommentoi 11.3.2015 kirjoituksessaan Eikö poikajoukon tekemä raiskaus tuo vakavia fyysisiä vammoja? http://www.hs.fi/kaupunki/a130593647484 ... raavaksi-1 mm.: (- -) Sanakirjan mukaan raiskaus on pakottamista yhdyntään väkivaltaan käyttämällä tai sillä uhkaamalla. (- -)

Lakikirja sanoo kuitenkin muuta.

[Ryysy]

Ymmärtäminen on kuitenkin tärkeää ammatillisesti.
"Tuomari pyrkii ymmärtämään kaikkia jutun asianosia. Esimerkiksi sitä, mitkä olivat rikoksentekijän motiivit?" Vanne sanoo.
Hänen mukaansa motiivien arviointi vaikuttaa syyllisyysarvioon ja sitä kautta rangaistuksen mittaamiseen.
"Tekijän syyllisyys arvioidaan aina käsiteltävänä olevan rikoksen kautta", Vanne muistuttaa.

Ei kai kaikissa rikoksissa tuo motiivi ole niin korostunut suhteessa rangaistuksen mittaamiseen. Miten raiskauksen motiivia voidaan tutkia tai mikä ko. rikoksen motiivina voi pienentää tai suurentaa tuomiota? En myöskään vieläkään ymmärrä sitä, että millä perusteella työpaikka alentaa tuomioita. Sitäkään en tajua, miksi yli-ikäiset (tyypillisimmin kai) miehet harrastavat seksiä alaikäisten kanssa, kun varsin hyvin tietävät, että ovat täysin altavastaajan asemassa tapauksessa, jossa nainen / tyttö jossakin elämänsä vaiheessa päättää "kostaa" tai jos vaikka tunnemyrskyissään on ihastunut mieheen eikä saakaan vastakaikua.

[Psykopatologia]

Jospa työssä käyvästä ajatellaan, että hän ei ole pohjimmaltaan hulttio. Ja työpaikan menetys olisi "lisärangaistus".

Seksi ei usein ole järjen asia lainkaan.

[Psykopatologia]

Helsinki 11.4.2016 klo 11:36 Lea Neiskylä | päivitetty 11.4.2016 klo 12:17
Hovioikeus: Tapanilan joukkoraiskaus oli törkeä – tuomiot kovenivat

Hovioikeus on korottanut Tapanilan joukkoraiskauksesta annettuja tuomioita. Täysi-ikäisen tekijän tuomio nousi käräjäoikeuden tuomiosta vuodella ja kahden muun tekijän yhdeksällä kuukaudella. Hovi piti tekoa törkeänä.
(- -)
Hovioikeus perustelee kovennettuja tuomioita teon törkeydellä. Siihen vaikuttivat mm. se, että tekijöitä oli useita ja teko oli erityisen nöyryyttävä. Käräjäoikeuden mukaan teko ei ollut törkeä tai erityisen nöyryyttävä.
(- -)