Kirjoittaja Psykopatologia » 20.06.2015 22:34
Kävin ajamassa rannalle meren, maan. Yllätyin Helsinkin autiudesta; melkein kuin neutronipommin jäljiltä.
(Tästä mediakin on kertonut lähinnä ulkomaisten turistien kannalta.)
Ilma oli raikas, ei tuullut, ja aurinkokin oli syttynyt palamaan. Oikeastaan ensi kertaa huomasin,
että ei ole kylmä.
Opin uuttakin kantapään kautta:
Ennen olen pyrkinyt ajamaan mäet ylös melko kovaa, jotta en e h t i s i väsyä!?
Nyt ajoin hiljaa, jotta en väsyisi ollenkaan.