Assange, Manning & Snowden

[Psykopatologia]

Assange, Manning, Snowden – missä ovat USA:n
valtion viholliset nyt? ULKOMAAT 15.5.2015 10:41 Päivitetty: 16.5.2015 11:14
Jukka Huusko HS http://www.hs.fi/ulkomaat/a1431654524004

Viisi vuotta sitten tietovuotosivusto Wikileaks synnytti maailmanlaajuisen myrskyn julkaisemalla satojatuhansia Irakia ja Afganistania koskevia salaisia sotilasasiakirjoja ja Yhdysvaltojen diplomaattisähkeitä.

Kolme vuotta myöhemmin CIA:lle työskennellyt tietotekniikka-asiantuntija Edward Snowden teki vieläkin järisyttävämmän paljastuksen vuotamalla julkisuuteen Yhdysvaltain salaisen vakoiluohjelman.

Tietovuotajista tuli juhlittuja sananvapauden sankareita, mutta toisaalta valtion vihollisia, joita Yhdysvallat vaatii oikeuden eteen vastaamaan teoistaan.

Suurimman kohun laannuttua tietovuotajat ovat esiintyneet harvemmin mediassa.

1. Julian Assange

Tietovuotosivuston päätoimittaja Julian Assange oli pääosissa, kun Wikileaks ryhtyi keväällä 2010 julkaisemaan pätkittäin Yhdysvaltain salaisia asiakirjoja ja diplomaattisähkeitä.

Saman vuoden elokuussa 43-vuotias australialainen ohjelmoija vieraili Ruotsissa. Muutama kuukausi myöhemmin Assange pidätettiin Lontoossa epäiltynä raiskauksesta ja seksuaalisesta häirinnästä Ruotsin-matkallaan.

Assange vapautettiin Lontoossa takuita vastaan joulukuussa 2010, mutta määrättiin kotiarestiin.

Ruotsi vaatii häntä kuultavaksi oikeuden eteen, mutta Assange pelkää Ruotsin luovuttavan hänet Yhdysvaltoihin. Assangen mukaan koko pidätysmääräys on poliittinen, Yhdysvaltain virittämä ansa.

Myöhemmin Ecuador myönsi Assangelle turvapaikan, minkä jälkeen hän pakeni Ecuadorin Lontoon-suurlähetystöön. Assange on pakoillut lähetystörakennuksessa kesäkuusta 2012 alkaen, siis lähes kolme vuotta.

Assange on vedonnut ruotsalaiseen tuomio-istuimeen pidätysmääräyksen kumoamiseksi, mutta vetoomus hylättiin ruotsalaisessa oikeudessa tämän viikon alussa.

Assange pelkää, että jos Ruotsi luovuttaa hänet Yhdysvaltoihin, hänet voidaan tuomita kuolemaan salaisten asiakirjojen julkaisemisesta Wikileaksissa.

2. Tietovuotaja Chelsea Manning

Tärkeä rooli Wikileaks-vuodossa oli amerikkalaisella Chelsea Manningilla. Manning, aikaisemmalta etunimeltään Bradley, on Yhdysvaltain armeijan sotilas, joka tuomittiin 2013 maan historian suurimmasta tietovuodosta 35 vuodeksi vankeuteen. Hänet voidaan vapauttaa kahdeksan vuoden jälkeen.

Manning palveli Yhdysvaltain tiedustelussa Irakissa. Hän vuoti Wikileaksille 700 000 asiakirjaa, joista paljastui muun muassa kiusallisia yksityiskohtia sotavankien kohtelusta ja siviiliuhrien määrästä.

Tuomion jälkeen Manning ilmoitti kokeneensa lapsesta asti olevansa nainen ja pyysi mahdollisuutta sukupuolenkorjaukseen. Vankeuden aikana Manningin sukupuolenkorjaus aloitettiin ja hän otti uuden nimen, Chelsea.

Huhtikuussa kansainvälinen media kertoi, että 27-vuotias Manning pyrkii pitämään vankilasta käsin yhteyttä ulkomaailmaan Twitterin avulla. Manningilta on kielletty internetin käyttö, mutta hän kertoo viestinsä puhelimessa ystävilleen, jotka tviittaavat hänen puolestaan.

Manningin tvitter-tili on @xychelsea.

"Siitä on 90 päivää, kun aloitin hormonihoidot =)", tililtä tviitattiin maanantaina.

Tilillä oli tällä viikolla jo yli 50 000 seuraajaa.

3. Tietovuotaja Edward Snowden

Kun keskustiedustelupalvelu CIA:n entinen työntekijä ja vastavakoilun kouluttaja tekee paljastuksia Yhdysvaltain tiedustelutoiminnasta, luvassa on maanjäristys.

Näin kävi kesäkuussa 2013, kun amerikkalainen Edward Snowden paljasti medialle Yhdysvaltain salaisen ja käsittämättömän laajan salakuunteluohjelman.

Paljastuksen jälkeen Snowden matkusti Moskovaan tarkoituksenaan paeta sieltä Kuubaan. Yhdysvallat kuitenkin mitätöi Snowdenin passin, minkä vuoksi hän jäi loukkuun Moskovaan. Venäjä myönsi Snowdenille väliaikaisen turvapaikan.

Snowden, 31, on sanonut anoneensa turvapaikkaa useista Länsi-Euroopan maista, mutta sitä ei ole myönnetty. Hän on myös kertonut palaavansa Yhdysvaltoihin vain, jos hänelle taataan reilu oikeudenkäynti.

Hän on perustellut tietovuotoa Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusviraston NSA:n salakuunteluohjelmasta sillä, että ohjelma on laiton ja sotii yksilönvapauksia vastaan.

Samaan johtopäätökseen on tullut myös yhdysvaltalainen oikeus, joka toukokuun alussa totesi, että NSA:n massoihin kohdistuva salakuunteluohjelma meni lain tuolle puolen.

Snowden on pitänyt Moskovasta yhteyttä kansainväliseen mediaan ja tukijoihinsa videopuheluiden välityksellä. Viime viikonloppuna hän puhui australialaiselle yleisölle.

Snowden huomautti, ettei terrori-iskuja ole kyetty estämään, vaikka NSA on kerännyt puheluiden metadataa sekä salakuunnellut ja valvonut internetliikennettä laajamittaisesti. Hänen mukaansa suurin ongelma on juuri valvonnan laajamittaisuus.

Hän nosti esimerkeiksi Bostonin maratonin pommi-iskun huhtikuulta 2014, Sydneyn kahvilaiskun joulukuulta 2014, ja Pariisin Charlie Hebdo -iskun tammikuulta 2015.

"Tekijät olivat ihmisiä, joilla oli pitkä rekisteri. Syy sille, että nämä iskut tapahtuivat, ei ole se, ettei valvontaa ole riittävästi. Syy on se, että valvontaa on liikaa", Snowden sanoi brittilehti The Guardianin mukaan.

"Emme kyenneet asettamaan asioita tärkeysjärjestykseen, koska hukkasimme resursseja valvomalla ihmisiä, jotka eivät ole uhka kenellekään."

16.5. klo 08:30: Ecuadorin kirjoitusasua korjattu.