Hallitusneuvottelut

[Psykopatologia]

Hallitusneuvottelut

[Psykopatologia]

Yleislakon uhka http://www.taloussanomat.fi/uutiset/201 ... 7/12?rss=4
1990-luvun alussa Kalevi Sorsa oli välitysmiehenä ja leikkausten ym. kannalla, mutta ay-liike käveli hänen ylitseen.

Suomen nousuun saattamiseksi tarvitaan merkittäviä organisatorisia uudistuksia työelämään ym.
Tässä kuitenkin SAK (Lyly) ym. on kantona kaskessa, ja taivuttelemiseen tarvittaisiin Rinne ja sosdem.

[Psykopatologia]

YLEn uutisissa sanottiin, että (jo tänään maanantaina) on selvinnyt, että demarit ja kokoomus eivät sovi samaan hallitukseen.
(Demarien vaikutusvalta ilmeisesti pienenee jatkuvasti, sillä nuorista heitä äänestää vain muutama posentti.)

Soini on jo kuuluttanut, hänen ja Sipilän välille kyllä muodostuu luja luottamus. Vaikka molemmat ovat osin harhaisia
- harras katolinen ja aito vanhalestadiolainen - kunnioitan heitä heidän omatunto-aspektiensa vuoksi. Esimerkiksi
heidät voisi panna tenttiin aivan ilman valvontaa.

[Psykopatologia]

Yhteiskuntasopimus vahvistaisi korporaatioita
PÄÄKIRJOITUS 28.4.2015 1:59

KOLUMNI http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1430104516983
Raimo Sailas Kirjoittaja on valtiotieteen kandidaatti.

Keskusta voitti vaalit. Kokoomus ja sosiaalidemokraatit menettivät runsaasti ääniä ja kansanedustajapaikkoja. Keskustan puheenjohtaja lähti kokoamaan uutta hallitusta.

Talouden näkymät olivat synkät. Edellinen hallitus oli epäonnistunut talouspolitiikassaan. Tarvittiin päättäväistä ja ripeää toimintaa. Hallitus tekikin jo keväällä periaatepäätöksen teollisuuden toimintaedellytysten vahvistamisesta. Se merkitsi tuntuvaa kevennystä teollisuuden kustannuksiin. Asiaa oli pitkään valmisteltu valtiovarainministeriössä.

Pääministeri otti esille ajatuksen yhteiskuntasopimuksesta. Sen tavoitteet ja sisältö jäivät epäselviksi. Myöhemmin kesällä pääministeri nimesi tärkeimmäksi asiaksi kustannustason alentamisen.

Lisäksi oli aloitettava seitsenkohtaisen rakennepoliittisen ohjelman toteuttaminen. Siihen kuuluivat muun muassa tulojen alentaminen kahdeksi vuodeksi, sosiaali- etuuksien indeksikorotuksista luopuminen, valtion menojen kasvun pysäyttäminen, verotuksen sopeuttaminen valtion menokehitykseen, teollisuuden rakenteen parantaminen ja avoimen sektorin pysyvä vahvistaminen. Jos näin tehtäisiin, syntyisi tilaa kevyelle elvytykselle.

Näin alkoi Esko Ahon (kesk) hallituksen taival vuonna 1991. Lähtötilanteessa oli siis runsaasti yhtäläisyyksiä nykyiseen tilanteeseen.

Pääministerikandidaatti Juha Sipilä (kesk) on ottanut tavoitteekseen yhteiskuntasopimuksen aikaansaamisen. Yhteiskuntasopimus on esiintynyt aiemminkin jonkinlaisena mystisenä taikakaluna, joka ratkaisee talouden ongelmat silloin, kun ne eivät muuten ratkea.

Tasavallassa ei kuitenkaan ole koskaan tehty "yhteiskuntasopimusta". Ahon hallituksen yritys kaatui käsikirjoituksen puutteeseen. Läsnäolleet kertovat pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa parveilleiden etujärjestöjohtajien ihmetelleen, miksi he olivat siellä.

Lähimpänä jonkinlaista yhteiskuntasopimusta on ehkä oltu vuonna 1968. Silloin solmittiin Liinamaa I -nimen saanut tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Samaan aikaan sovittiin palkkojen lisäksi maataloustulosta, hintalainsäännöstä, indeksisidonnaisuuksien purkamisesta, sosiaalipoliittisista uudistuksista, valtiontalouden hoidon suuntaviivoista sekä työnantajajärjestöjen ja ammatillisten järjestöjen jäsenmaksujen säätämisestä verotuksessa vähennyskelpoisiksi.

Kokeneen työmarkkinamiehen Tapani Kahrin mukaan "Liinamaa I oli tavallaan samanaikaisesti esitys lukuisista valtion toimivaltaan kuuluvista asioista sekä työmarkkinajärjestöjen ehdollinen sopimus niiden päätettävissä olevista kysymyk- sistä". Itse sopimuksessa valtio ei ollut osapuoli. Kahrin mukaan kyseessä oli etujärjestöjen tekemä "vallankaappaus" poliittisten päättäjien kustannuksella. Järjestöt saivat tulosopimuksilla merkittävän sananvallan asioissa, jotka eivät olisi niille kuuluneet.

Kalevi Sorsan toinen hallitus järjesti syyskuussa 1977 Korpilammella talouspoliittisen seminaarin yli 300 kutsutulle. Toisin kuin silloin tällöin esitetään, siellä ei ollut tarkoituskaan tehdä mitään "yhteiskuntasopimusta".

Hallitus oli tehnyt päätöksensä jo kesäkuussa ja kertoi nyt jatkosuunnitelmistaan. Hallituksen asema suhteessa järjestöihin oli vahvistumassa. Näyttönä tästä hallitus jyräsi sovittujen palkankorotusten siirron, vaikka markka oli devalvoitu jo kaksi kertaa sopimusten voimassaoloaikana.

Juha Sipilä on maininnut mahdollisina sopijaosapuolina myös Kuntaliiton ja MTK:n. Kuntaliitto on outo ehdokas. Se ei voi sopia mitään kuntien puolesta. Kun edellinen hallitus pyysi Kuntaliitolta ehdotuksia kuntien lakisääteisten velvoitteiden vähentämisestä, tulos oli surkuhupaisa nolla, vaikka liitto on vuosikaudet moittinut hallituksia kuntien velvoitteiden lisäämisestä.

Mikä sitten olisi MTK:n rooli? Maatalouspolitiikkaa hoitaa EU, tuotteiden hinnat määräytyvät maailmanmarkkinoilla ja puukaupassakin on siirrytty markkinatalouden suuntaan.

Kilpailukykyä tulisi kohentaa. Nykyisillä palkkasopimuksilla pitäisi elää tämä vaalikausi. Joustojen lisäämisestä työmarkkinoilla pitäisi kyetä sopimaan. Vuotuista työaikaa tulisi pidentää. Työeläkemaksuja voitaisiin alentaa määräajaksi eläkesopimusta rikkomatta.

Tuskinpa näistä "yhteiskuntasopimusta" syntyy. Tarvitaan siis vahvaa hallitusta.

Raimo Sailas hs.artikkeli@hs.fi
Kirjoittaja on ministeri.

[Psykopatologia]

Tuotahan minäkin. Yhteiskuntasopimus on täyttä huuhaata.
Odotetaan nyt (taas) yleislakolla pelottelua.

Britanniassa Margareetta löi 1980-luvulla ay:n lyttyyn,
joka johti maan kukoistukseen.

[Psykopatologia]

Jouluk. 2014 http://www.hs.fi/politiikka/a1418968284173

[Psykopatologia]

Ay toteaa (YLE), että EK vaatii joustoja yms. ilman että se haluaa tulla mitenkään vastaan;
tällaisesta ei kuulemma mitään yhteiskuntasopimusta tule.

Tyhmä ay ei halua myöntää, että työväen etuja pitäisi heikentää.

[Psykopatologia]

Nuo asiat eivät liity toisiinsa. Työväestön etuja pitäisi heikentää lisää.
En osaa sanoa tarkemmin miten.

[Psykopatologia]

Pienemmänt palkat => vähemmän kustannuksia => halvemmat tavarat => suurempi myynti ulkomaille.

[Runo]

Pitäisi olla tosi paljon suurempi vienti ulkomaille jos heikennetään työläisten turvaa. Kotimainen työväki ei enää kuluta jos sillä on turvaton ja heikko olo. En oikein ymmärrä tätä yhtälöä. Sitä myöten kun omalla alallani alkoi yt:t heilua ja väkeä voi potkia pois ja ottaa uutta sisään pyöröovi-systeemillä niin kaikki ylimääräinen menee säästöön. Vanhassa vahvassa ja turvallisessa työsuhteessa meni kulutukseen.

Eläkeiän nosto ja työajan pidentäminen ynms ovat tietenkin turvallisempia vaihtoehtoja heikentää työtä tekevien olosuhteita. Mutta irtisanomissuojaa pitäisi parantaa. Ja työväen terveydestä pitäisi pitää huolta.

[Hilppa]

Vuosi pari sitten viesti kuului, että Suomen on pystyttävä kilpailemaan korkean teknologian viennin avulla. Palkkakustannuksissa emme kykene kilpailemaan Kiinan, Intian, Korean, Brasilian ynnä muiden halpaa bulkkia tuottavien kanssa. Kuinkas sitten kävikään. Suomi putosi kärryiltä ja on nyt ollut vuodesta 2010 korkean teknologian nettotuoja. Eikä suuntausta muuteta työoloja ja palkkoja tuntuvasti huonontamalla.

Ilomielin vähennän lomastani puolitoista viikkoa ja pysäytän palkkakehitykseni. (Tänäänkin tein ilmaisen työpäivän vuosilomallani. Maksoin itse kustannukset (mm. siirtymät toiselle paikkakunnalle työssäkäyntialueen ulkopuolelle + päivärahat).) Silloin luovun eduistani mielelläni yhteiseksi hyväksi, kun siitä on varmuudella jotain todellista hyötyä eli muutakin hyötyä kuin, että Suomen rikkaimmat saavat rauhassa siirtää kymmenkertaiset palkkionsa veroparatiisissa sijaitsevalle tilillensä.

Sitten kun minulla ei ole enää työpaikkaa, en vapaaehtoisesti luovu mistään.

Fuck the capitalism!

[Psykopatologia]

Tuo on hyvä. Yleensä duunari ei luovu mistään, vaikka sata kaatuisi viereltä.

[Hilppa]

Meidän perheessä ja suvussa on aina totuttu tekemään ylimääräistä ja ilmaiseksi, auttamaan muita, tuttuja ja ystäviä, talkoissa ja hyväntekeväisyytenä. Tuollaista "duunaria", kun kuvaat, en ole tavannut.

[Psykopatologia]

Niin, mutta he olivatkin köyhälistöä, eivät keskiluokkaa, kuten nykyiset.

Esimerkiksi pienyrittäjien on (ollut) pakko joustaa ilman mitään tukia.

[Psykopatologia]

2 uskovaista, kuten olen todennut, funfamentalisti ja katolilainen;
molemmat omantunnon ihmisiä.

Persut ovat nyt hallituksentekijöitä!
Stubb lupasi puoluejohtajaksi päästyään ottaa jalkaväkimiina-asian esiin.

Nyt voitaisiin korvata muumimannan pahoja virheitä.
Hän ei TV-haastattelussa uskaltanut sanoa oikein mitään ihailemastaan Venäjästä.

[Ryysy]

Oon luullu, että ne ketä äänestetään eduskuntaan, niin ne on hallituksessa. En oo ikänä ymmärtänyt mitä eroa on eduskunnalla ja hallituksella. Saako ne samaa palkkaa? Vai eikö toiset saa äänestää vai mitä - eikö kaikki istu eduskuntasalissa? Onko ministerit hallitus?

[Helmenkalastaja]

Hallituksen ministereillä on eduskuntatalossa omat paikkansa salin etuosassa,
vastapäätä kansanedustajia, mutta eivät he siellä koko aikaa ole.
Valtioneuvostolla on oma rakennus Senaatintorin varrella + lisäksi kullakin ministerillä
oma ministeriönsä (noin karkeasti ottaen).

[Kissi]

Tulee hurja seuranta, kuinka tämä hallitus toimii? Edellinen oli monelle pettymys -kai?
Kansa on kiinnostuneita Soinista ja Soini on kiinnostunut kansasta, voi tulla jytkyn mukaiset muutokset, ankarat ja toimivat, toivon! Keskusta ja SDP tulevat hallitus kumppaneiksi, ei vois paremmin olla asiat!

[Psykopatologia]

Hallitus on sama kuin valtioneuvosto.
Valtiopäivät taas tarkoittaa eduskuntaa (200).

Joissa ministeriöissä voi olla monia ministereitä (eri toimialoilla);
tällöin yksi heistä on ko. ministerön päällikkö.

[Psykopatologia]

Vaalit 2015
ke. 49 (+14)
ps. 38 ..(-1)
kok 37 .(-7)
sd. 34 ..(-8)

10:34
Sipilä ilmeisesti ottaa demarit hallitukseen ja lyö kätensä paskaan. Nyt olisi kuitenkin
aika lyödä korporaatiot lättäjalaksi ja muodostaa porvarihallitus. 1990-luvun alussa
Metalli ja Paperi kaatoivat Sorsan yhteiskuntasopimuksen, ja maa ajautui lamaan.
Ay ei ole oppinut mitään 25 vuodessa.