Psykopatologia.munfoorumi.com

Pääsiäispäivän messu Keravan kirkosta. Liturgia ja saarna Heikki Nenonen, urkuri Eero Annala,
kanttori Heli Kaasalainen, lauluyhtye Oodin Naiset, joht. Eija Repo, kelttiharppu Roosa Puumalainen.

TV1 10 - 11

Jumalanpalveluksissa musiikilla on yhdistävä merkitys sekä luterilaisessa, ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa. Myös ns. työväenliike, Suomen armeija ja maaottelukatsomo kuuluvat yhteisöllisen musiikin hyödyntäjiin.

Niinpä on tärkeää, että seurakunta laulaa, kuitenkin varsin vähän katolisen kirkon roomalaisessa suunnassa, mutta Ranskan kirkoissa lauletaan yhdessä. Se onko laulajia harjoitettu, on yhtä vähän merkityksellistä kuin Suomen armeijassa. Usko yhdistää, sävelestä ei nyt ole niin tarkkaa.

Erot syntyvät siitä, että katolinen ja varsinkin luterilais-protestanttinen, anglikaaninen ja Ranskan katolinen kirkko ovat hyötyneet fuusiostaan ns. taidemusiikin kanssa. Virsikirjassamme on useita Bach-lähtöisiä sävelmiä, joista esimerkkinä virsi 170 ”Jumala ompi linnamme”, sanat itse Lutheruksen ja musiikki on BWV 80 Das Kantatenwerk: ”Ein festes Burg ist unser Gott”. (BWV tarkoittaa J.S.Bach’in teosluetteloa.)
https://www.youtube.com/watch?v=t4x5zZ2NOkU

Ranskan katolinen kirkko on puolestaan loistavien säveltäjien kirjoma sen jälkeen, kun urkujenrakennuksen suuri nero Aristide Cavaillé-Coll rakensi keskeisten katedraalien urut alkaen vuodesta 1840. Esimerkkinä Olivier Messiaen’in vuonna 1935 säveltämä Dieu Parmi Nous (Jumala keskellämme) https://www.youtube.com/watch?v=zkyOTLR ... g&index=26
ja soittajana on vanha herra Jean Guillou (né en 1930), Saint-Eustache – katedraalin jättiuruissa Pariisissa. Alkupulinaa kestää minuutti, sitten musiikkia, josta ensimmäisenä mainittu kappale.

Eustachen lähes 8.000 pilliä käsittävät hollantilaisen van den Heuvel – yhtiön urut muistuttavat kovasti AC-C urkuja ääneltään, vaikka ovat tuoreet, vuodelta 1989. Katedraali on suosikkejani ja viimeksi vietin siellä kokonaisen päivän klo 9.00 – 18.00, kun he 24.03.2015 julkisesti koesoitattivat seitsemän varaurkuriksi haluavaa.

Jos jollain on mielenkiintoa, niin tässä on toinen esimerkki samasta kappaleesta, nyt aidoilla Cavaillé-Coll-uruilla. https://www.youtube.com/watch?v=1wZnq7S3LPg . Paikkana on Rouen’in St. Ouen katedraali, urkurina Gilian Weir.

Myös kansansävellykset on otettu mielihyvin vastaan taidemusiikin rinnalle e.m. kirkkoihin. Esimerkkinä virsi 63 https://www.youtube.com/watch?v=DgTC2TJMMVw .

Toisena esimerkkinä on Ruotsin virsikirjasta vuodelta 1695 ”Fröjda dig, du Kristi brud”, jonka loistava, säestyksetön sopraano lienee kansilehdellä merkitty Marianne Mellnäs. Youtube ei valitettavasti osu. Levytys on Cantate Domino ja Proprius (PRCD 7762).

Lopuksi yhdistelmä Bachin Matteus-passiosta, Cavaillé-Collin jälkeisestä ranskalaisesta säveltäjästä Charles-Marie Widor’sta ja uruissa Peter Van de Velde, Antwerpenin katedraalin urut https://www.youtube.com/watch?v=rZQ--KH ... g&index=19

Tällaisella ”pääsiäisesseellä” toivotan palstalaisille hyvää jatkoa. Olkaa kilttejä toisillenne.

huu.

Kiitos esseestä, huu!

Mitä mieltä olet Gardinerin Bach-kirjasta? viewtopic.php?f=13&t=14699

En ole vielä lukenut kirjaa, mutta korjaan puutteen suomenkielisellä Fugan kustanteella ensi tilassa tai ainakin kesäkuussa 13. päivä, jolloin Suomen parhaat urut Keskiporin kirkossa saavat soittajakseen Olivier Latry'n, Notre Dame de Paris - katedraalin nuorimman pääurkurin.

Koska myös edellisen illan Ben van Oosten olisi mielenkiintoinen kuultava ja Pori on tylsä kaupunki, kirjan lukeminen lauantaipäivällä hotellissa voisi olla oiva ratkaisu.

'Pääsiäisesseesi' linkkeineen ja yhteisöllisen musiikin käsitteineen on mielenkiintoinen. Kiitokset!

19:18. Lisäys. Tarkemmin tarkastellen huomasin, että musiikkilinkeistä puuttuu maininta niiden pituudesta. Varmaan Psykopatologia huolehtii siitä asiasta ja vaatii linkkien kestot näkyviin.