Aseellinen väkivalta työpaikoilla

[Psykopatologia]

Miksi "aseellinen"?

[Ryysy]

Päiväkotijuttu on tosiaan hieman erikoinen!

Sateentekijän laittamista prosenteista otsikolla "viisi eniten aseellista väkivaltaa kohdannutta työntekijäryhmää" saa sen käsityksen, että jopa 1/3 lastentarhanopettajista (ym.) kokisi juuri aseellista väkivaltaa, vaikka uutisessa prosentit viittaavat ruumiilliseen väkivaltaan yleensä. Aseellista (käsi- ja teräaseet) väkivaltaa on kokenut 'vain' yli 2 000 kuntatyöläistä vuodessa.

Päiväkoti-ikäinen lapsi usein vasta opettelee tunteidenilmaisua. Jos päiväkotilapsi heittää hiekkaa ohjaajan päälle, tuskin sitä väkivaltana pidetään. Minkähänlaisia raivonpurkauksia sitä nykyajan päiväkodeissa oikein esiintyy?

[Mirri]

Miksi pitäisi vaieta siitä vakavasta tosiasiasta, että lasten väkivaltainen käyttäytyminen on lisääntynyt? Tosin se ei ole aseellista väkivaltaa sanan varsinaisessa merkityksessä vielä leikki-iässä, mutta kouluvuosina voi jo hyvin olla.

Lasten aggressiivisuus ja väkivaltaisuus on aikuisten väkivaltaisuutta vakavampi juttu esimerkiksi sen vuoksi, että se aiheuttaa ongelmia koko lapsiryhmässä; pelkoa, turvattomuutta, sen sellaista. On monia hyviä syitä 'repiä otsikoita' juuri siitä, että yhä useammalla lapsella ja kasvuikäisellä on toinen toistaan vaikeampia ongelmia tunteidensa hallinnassa. Ne ongelmat eivät katoa itsekseen, vuosien varrella pahenevat vain, joten jotain olisi tehtävä hyvissä ajoin ennen pienten riehujien aikuisikää.

[Mirri]

Ei taida olla kyseessä uskonasia.

Tässä psykiatrin kirjoittama tuore artikkeli kasvuikäisten lisääntyneestä häiriökäyttäytymisestä:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... i=dlk00382

[Psykopatologia]

Huttunen kirjoittaa "ilmeisesti". Ei hänkään vältämättä asiaa tiedä.

[Kyllästynyt]

... Se on mielestäni vakava hälytysmerkki.

Minkälainen olisi ei-vakava hälytysmerkki?

[Kahvi]

Stop väkivallalle kouluissa ja päiväkodeissa
MA, TAMMI 26, 2015 09:29 CET
Työterveyslaitos ja OAJ tiedottavat, julkaisuvapaa 26.1.2015 klo 10.30.

Turvattomuus ja väkivalta ovat lisääntyneet opetus- ja kasvatusalalla. Päivittäisestä väkivallasta kärsivät eniten erityisopettajat, kouluavustajat ja lastentarhaopettajat. Stop väkivallalle kouluissa ja päiväkodeissa -hankkeessa kehitettiin opetus- ja kasvatusalan väkivaltatilanteiden ilmoitus- ja käsittelymenettelyä, jotta esimiesten on helpompi tarttua tilanteisiin ja parantaa koulujen ja päiväkotien turvallisuutta.
(--)

http://news.cision.com/fi/tyoterveyslai ... a,c9712030

Siinäpä alku Työterveyslaitoksen tiedotteesta, josta maikkari on uutisensa tehnyt.

[Kahvi]

Stop väkivallalle

Stop väkivallalle kouluissa ja päiväkodeissa – Väkivaltatilanteiden ilmoitus- ja käsittelylomakkeiden kehittäminen

Virpi Fagerström, Riina Länsikallio, Jouni Sipponen

Työterveyslaitos, Helsinki 2015

ISBN 978-952-261-529-9 (PDF)

Opetus- ja kasvatusalalla ei ole käytössä omaa toimialakohtaista väkivallan ilmoitusmenettelyä. Tästä johtuen työpaikoilla on organisaatiokohtaisia eroja työturvallisuuslain (738/2002) velvoittaman väkivallan ja sen uhan ilmoittamisessa.

Kouluissa ja päiväkodeissa tapahtuu päivittäin väkivaltatilanteita, jotka aiheuttavat turvattomuutta työntekijöille, lapsille, oppilaille tai opiskelijoille. Yhtenevän ilmoitusmenettelyn avulla työnantajat voivat ryhtyä toimenpiteisiin väkivallan vähentämiseksi, ja työntekijät voivat ilmoittaa kohtaamistaan väkivaltatilanteista saadakseen apua niiden ratkaisemiseksi.

Raportissa esitetään kehitetyt ilmoitus- ja käsittelylomakkeet sekä kerrotaan pilotoinnin aikana tapahtuneista väkivaltatilanteista kouluissa ja päiväkodeissa. Se sopii luettavaksi kaikille opetus- ja kasvatusalan työturvallisuudesta kiinnostuneille: johdolle, esimiehille, työntekijöille ja kehittäjille.

http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Sivut ... lalle.aspx

Stop väkivallalle kouluissa ja päiväkodeissa
http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Docum ... llalle.pdf (pdf, 54s)

[Kahvi]

Itse en kyllä löytänyt suoraa tilastotietoa tms faktaa väkivallan lisääntymisestä kasvatusaloilla; toki omat havaintoni nykymenosta ovat kyllä sen suuntaisia, että en ihmettelisi jos yhä useampi lapsi/nuori (tai hänen vanhempansa) on väkivaltaisempi.

Itseasiassa, niin surullista kuin se onkin, niin ihmettelisin jos huomattaisiin yleisesti kurittomuuden tms vähentyneen.

[Mirri]

... Se on mielestäni vakava hälytysmerkki.

Minkälainen olisi ei-vakava hälytysmerkki?

Sateentekijä kirjoitti näin: Tosiasia lienee kuitenkin, että väkivalta , myös aseellinen,ja sen uhka on työpaikoilla lisääntynyt uhkaavasti. Se on mielestäni vakava hälytysmerkki.

Julkinen häiriköinti ilman muihin ihmisiin suuntautuvaa aggressiivisuutta ja väkivaltaa voisi olla 'ei-vakava' hälytysmerkki, joka saattaa enteillä käyttäytymisen muuttumista pikkuhiljaa huonompaan suuntaan.

Vakava hälytysmerkki on sanonta.

[Kahvi]

Noista nyt ei suoraan pysty päättelemään, että onko nuorten väkivalta vähentynyt kautta linjan, vai esim muuttanut muotoaan niin, että vaikka nuoret ovat aikaisempaa vähempää väkivallantekijöitä, niin silti opettajat ovat aikaisempaa useammin väkivallan kohteina.

[Ryysy]

Oppilaiden väkivalta ja uhkailut olivat liikaa - yläaste suljettiin Ruotsissa

Maanantai 2.3.2015 klo 10.58

(...) Malmön Rosengård on yksi Ruotsin pahamaineisimpia lähiöitä. Sen asukkaista arviolta yli 80 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Alue tunnetaan erityisesti jalkapallotähti Zlatan Ibrahimovicin kotipaikkana.

Tilanne on kärjistynyt näin äärimmäiseksi sen jälkeen, kun lähellä sijaitseva Örtagårdin koulu suljettiin viime syksynä. Osa suljetun koulun oppilaista siirrettiin Varner Rydéniin, mikä aiheutti konflikteja oppilaiden välille. (...)

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201503 ... 1_ul.shtml

Nyt varmaan vaikutan aivan rasistilta lainauksineni. Mutta alkuperäisissä prosenteissa ei ilmeisesti tässä aiheessa ollut mitään tietoa alueista? Juttelin kerran erään peruskoulun opettajan kanssa, joka sanoi, että heillä tilanne on vielä ihan hyvä, jos vertaa alueen X kouluihin. En tiedä onko asiassa perää vai ei.

[Kahvi]

Mistä sitten ajattelet väkivallan lisääntymisen johtuvan? Suuret ryhmäkoot voi tietysti olla yksi tekijä. Vai onko lasten laatu huonontunut?

Haluaisin kuitenkin jostain varmistusta sille, ettei kyseessä ole jonkinlainen väärinkäsitys, samalla tavalla, kun joku sairaus yhtäkkiä on yleistynyt valtavasti vaikka todellisuudessa niin ei ollutkaan. Tai vähän niin kuin siinä juustomainoksessa vai mikä prisman mainos se on, jossa vain miljonääreillä on varaa ostaa juustoa. On kai aika tavallista sekin, että tulevat sukupolvet havaitaan herkästi kurittomampana ja huonokäytöksisempänä kuin oma ja aiemmat.Se kai kertoo siitä, että ihmiset alkavat tulemaan keski-ikään.

En osaa sanoa onko kysymys väärinkäsityksestä, kun esitetyt tilastot ym ei oikein anna tukea/varmuutta minkäänlaisiin johtopäätöksiin.

Sen voisin ounastella, että asiaton käytös (sisältäen myös väkivallan) on lisääntynyt erilaisia auktoriteetteja kohtaan. On tullut jotenkin sosiaalisesti hyväksytyksi esim aukoa päätään opettajalle. Ja moisesta on hyvin pieni matka fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen.

[Kahvi]

Oppilaiden väkivalta ja uhkailut olivat liikaa - yläaste suljettiin Ruotsissa

Maanantai 2.3.2015 klo 10.58

(...) Malmön Rosengård on yksi Ruotsin pahamaineisimpia lähiöitä. Sen asukkaista arviolta yli 80 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Alue tunnetaan erityisesti jalkapallotähti Zlatan Ibrahimovicin kotipaikkana.

Tilanne on kärjistynyt näin äärimmäiseksi sen jälkeen, kun lähellä sijaitseva Örtagårdin koulu suljettiin viime syksynä. Osa suljetun koulun oppilaista siirrettiin Varner Rydéniin, mikä aiheutti konflikteja oppilaiden välille. (...)

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201503 ... 1_ul.shtml

Nyt varmaan vaikutan aivan rasistilta lainauksineni. Mutta alkuperäisissä prosenteissa ei ilmeisesti tässä aiheessa ollut mitään tietoa alueista? Juttelin kerran erään peruskoulun opettajan kanssa, joka sanoi, että heillä tilanne on vielä ihan hyvä, jos vertaa alueen X kouluihin. En tiedä onko asiassa perää vai ei.

No Ruotsissa nuo maahanmuuttajavoittoiset seudut ovat olleet tiettävästi melkomoisia ongelmapesiä, mutta sitähän ei saa sanoa ääneen koska rasismi.

[Ryysy]

Varhaiskasvatus ei ole sosiaalityötä
Mielipide 18.12.2014 2:00
Nina Sajaniemi

Sosionomikoulutus on oikein hyvä koulutus. Lastentarhanopettajat eivät ole missään vaiheessa olleet aloittamassa sotaa sosionomeja vastaan, eivätkä he ole ajatelleet sosionomien olevan epäpäteviä ammattiinsa.

Varhaiskasvatuksen kehittämistä on valitettavasti ollut jarruttamassa alue- ja ammattiyhdistyspolitiikka. Olisi tärkeää, että varhaiskasvatuksen ympärillä käytäisiin nykyistä enemmän analyyttistä ja kiihkotonta keskustelua.

Lastentarhanopettajat eivät jyrää. Päiväkodin työntekijöistä he ovat vähemmistö, ja lastentarhanopettajien suhteellinen määrä päiväkodin työntekijöistä on koko ajan vähenemässä.

Yhä suurempi osa lapsista aloittaa koulunsa osallistumatta ollenkaan yliopistotasoisen lastentarhanopettajan vastuulla olevaan tavoitteelliseen toimintaan. Lasten käyttäytymisen ja oppimisen ongelmat koulussa ovat samanaikaisesti lisääntyneet. Se voi olla sattumaa. On kuitenkin asiallista kysyä, ketä varten varhaiskasvatus on. Mielestäni se on ehdottomasti lapsia varten. Heissä on tulevaisuus, ja asiaan on suhtauduttava kaikella vakavuudella.

Suomalaisen varhaiskasvatuksen laatu on kansainvälisessä vertailussa hyvä. Laatuerot yksittäisten päiväkotien ja päiväkodeissa olevien ryhmien kesken ovat silti suuret. Laatuerojen merkittäväksi selittäjäksi on toistuvasti noussut henkilökunnan koulutus. Koulutus määrittää osittain sen tiedon ja ymmärryksen, jonka varassa päiväkodeissa olevien lasten kehitystä ohjataan myönteiseen suuntaan.

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että ymmärrys lapsen näkökulmasta ja taito myönteiseen, välittömään ohjaukseen ovat kadoksissa monessa suomalaisessa päiväkotiryhmässä. Sosiaalisen syrjäytymisen riskit ovat näkyvissä jo hyvin varhain, eikä näitä riskejä aina havaita. Niihin ei myöskään aina osata puuttua.

Yliopistollisen lastentarhanopettajan koulutuksen laajuus on 180 opintopistettä. Se keskittyy alusta lähtien varhaiskasvatukseen ja lapsen kehitykseen. Varhaiskasvatus historiallisessa, sosiaalisessa ja kulttuurisessa kontekstissaan on painopisteenä kaikissa opintojaksoissa.

Varhaiskasvatuksen koulutus keskittyy lapsen kokonaisvaltaiseen ohjaamiseen ja yhteisöllisyyden rakentamiseen silloin, kun kasvatuksen kohde eli lapset ovat itse läsnä. Kaikki ammattitaito, aika ja ymmärrys on suunnattava absoluuttisesti lapsiin päiväkotipäivän aikana.

Erityistarpeiden tunnistaminen on tärkeää. Vielä tärkeämpää on osata puuttua asiaan heti lapsen tarpeille herkistyneellä tavalla. Perheitä vahvistavaa on huomata, että lapset saavat tarvitsemaansa ohjausta, aktivointia ja apua välittömästi lapsiryhmässä.

Yliopistollinen lastentarhanopettajan koulutus ei millään tavalla tähtää kapea-alaiseen opintopolkuun vaan lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Vanhempien sanotaan olevan tyytyväisiä varhaiskasvatuspalveluihin. Vanhemmat ovat luonnollisesti tyytyväisiä, koska he ovat saaneet lapselleen hoitopaikan. Vanhemmat puhuvat usein edelleenkin päiväkodin tädeistä. Heillä ei ole tietoa henkilökunnan rakenteesta. Vanhemmat eivät tiedä, että he voisivat myös vaatia laadukasta ja tavoitteellista varhaiskasvatusta, lapsen näkökulmasta katsottuna.

Sosionomien ja kaikkein muidenkin on syytä olla erityisen ylpeä juuri omasta koulutuksestaan. Kaikki koulutukset eivät kuitenkaan anna samankaltaista pätevyyttä kaikkiin ammatteihin. Todellista yhteistyötä voidaan tehdä silloin, kun hyväksytään koulutusten erilaisuus.

Nina Sajaniemi
varhaiskasvatuksen koulutuksen johtaja (opetusasiat)
Helsingin yliopisto

http://www.hs.fi/mielipide/a1418791197729

[Kahvi]

En kyllä ymmärtänyt tuon Sajaniemen pointtia...?

[Kahvi]

En oikein jaksa uskoa, että päiväkodit ovat sellaisia pahoinvointihoitoloita, että siellä normaaleista lapsista kasvaa aggressivisia syrjäytyjiä. Toki ihan varmasti päivähoidossa on parantamisen varaa, mutta tuskin siis sekään on täysin väärin toteutettu.

Syy lienee jossain syvemmällä, ellei jopa yhteiskuntamme rakenteissa /tavassa suhtautua yksilöön. Voisi esim ajatella, että yksilön oikeuksien korostaminen on kyllä sinänsä kaunis ja kannatettava ajatus, mutta ei toimi koska olemme laumaeläimiä. Vähän niinkuin kommunismikin aatteena oli oikeasti kannatettava, mutta ihmisille se ei kertakaikkiaan vaan sovi.

[Kahvi]

Vaikka ongelmat olisivat tulleet nimenomaan ryhmäkokojen kasvattamisen ja työntekijöiden vähentämisen jälkeen?

Syy lienee jossain syvemmällä, ellei jopa yhteiskuntamme rakenteissa /tavassa suhtautua yksilöön. Voisi esim ajatella, että yksilön oikeuksien korostaminen on kyllä sinänsä kaunis ja kannatettava ajatus, mutta ei toimi koska olemme laumaeläimiä. Vähän niinkuin kommunismikin aatteena oli oikeasti kannatettava, mutta ihmisille se ei kertakaikkiaan vaan sovi.

Voisitko vähän avata tätä lisää. En ihan saanut johdonpäästä kiinni.

Niin kun en oikein osaa tosiaan sanoa ryhmäkoko- yms asioihin oikein juuta-tai-jaata. Arvelisin, että niilläkin on varmasti merkitystä, mutta onko niiden merkitys se ratkaisevin tmv merkitsevä. Vaikea kysymys.

Ennenwanhaan opettajia, poliiseja ja muitakin auktoriteetteja kunnioitettiin, ehkä joskus liikaakin mutta kuitenkin. Vielä muutama vuosikymmen sitten kenellekään ei olisi tullut mieleen esim riehua sairaalan ensiavussa - nykyään joka ensiavussa löytyy vartijat noiden riehujien takia.

Aivankuin mistä tahansa auktoriteetista on tullut ikäänkuin turvallinen kohde. Semmoiselle voi rääpiä päätään ihan vapaasti, sen kun on pakko ottaa pään rääpijän oikeudet 100% huomioon tilanteesta riippumatta. Tavikselle jos menet rääpimään päätäsi, niin hän ei ole turvallinen kohde - tulee nenu kipeäksi ja se on sen jälkeen voi-voi.

Epällemättä ainakin osasyy voi löytyä päiväkotijärjestelmästämme. Mutta intuitiivisesti ajattelen että syyt löytyvät syvemmältä ja/tai laajemmalta yhteiskunnastamme. En osaa perustella kantaani paremmin, tämä juttu kokonaisuudessaan vaan tuntuu minusta siltä.

[Kahvi]

Minusta taas tulisi laittaa ryhmäkoot ja työntekijämäärät kuntoon ja sitten vasta, jos tilanne ei parane, ryhtyä etsimään muita syitä.

Tai laittaa nuo asiat kuntoon ja samalla etsiä niitä muitakin syitä.

[Ryysy]

En kyllä ymmärtänyt tuon Sajaniemen pointtia...?

Minä käsitin, että siinä tuodaan esiin sitä, että päiväkotien työntekijöiden ammattitaito ei ole sitä, mitä sen kuuluisi olla. Teksti vaikuttaisi olevan vastine johonkin muuhun tekstiin kirjoitusasusta päätellen, mutta en tiedä mihin, koska ei ole linkkiä (josta asia ehkä selviäisi).

Nyt siinä on linkki: http://www.hs.fi/mielipide/a1418791197729
Alunperin pongasin mielipidekirjoituksen Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen sivuilta kohdasta "poimintoja". http://www.helsinki.fi/okl/index.htm

Ajattelin, että mielipiteen on pakko olla jotenkin arvokas, koska linkki sinne löytyi noiltakin sivuilta. En tiedä oliko teksti vastine johonkin vai vaan osa jotakin yleistä keskustelua akateemisten ja epäakateemisten välillä. Teksistä sain sellaisen käsityksen, että lastentarhanopettajan ammattipätevyys takaa lapsille paremmat päiväkodin kasvuolosuhteet.

"Yhä suurempi osa lapsista aloittaa koulunsa osallistumatta ollenkaan yliopistotasoisen lastentarhanopettajan vastuulla olevaan tavoitteelliseen toimintaan. Lasten käyttäytymisen ja oppimisen ongelmat koulussa ovat samanaikaisesti lisääntyneet."

Teksti tarjoaa yhden vastauksen siihen kuinka erilaisia käyttäytymisen ongelmia voisi vähentää: lastentarhanopettajat päiväkoteihin. (Olen luullut että päiväkodeissa on ja kai onkin. Lastentarhaope on vissiin se lapsen näkökulmasta kaikkein mulkuin järjestyksen pitäjä. Vai onko se päiväkodin johtaja?)