Geenikiellon uhka kasvaa

[Psykopatologia]

Tilannekatsaus 18.1.2015: Geenikiellon uhka kasvaa
‒ toimintaa tarvittaisiin nyt (vrt. kohta 4)

1. Vuonna 2011 Suomen tiedeväki luovutti eduskunnalle vetoomuksen (ns. 333 tohtorin biovetoomus: http://geenit.fi/RinnakkaiseloTurvattava.pdf ), jotta muuntogeenisten lajikkeiden viljelyä Suomessa aiheettomasti syrjivä lakiesitys (ns. rinnakkaiselolaki) olisi korjattu siten, että viljelyä rajoittavat säännökset – jos sellaisia tarvittaisiin – perustuisivat biologisten tieteiden tuloksiin eivätkä laajasti levitettyihin uskomuksiin.

Tieteestä ei kuitenkaan haluttu piitata, vaan poliittiset päättäjät antoivat tuolloin mieluummin lakiesityksen raueta – sitä ei ”ehditty käsitellä” ennen eduskunnan toimikauden päättymistä. Geenivastustajat näet tiesivät, että EU-tasolla kehiteltiin jo paljon mielivaltaisempaa säädöstä biosovellusten torjuntaan.
http://geenit.fi/Skept2-2011.pdf

2. Nyt tuo biotieteiden vastainen, geenikiellot jäsenmaissa laillistava EY-säädös on hyväksytty
http://phys.org/news/2015-01-eu-parliam ... crops.html
http://yle.fi/uutiset/parlamentti_paatt ... yn/7734954 .
http://www.europarl.europa.eu/news/en/n ... ber-states
EU-parlamentti näet päätti 13.1.2015, että jäsenmaat saavat nyt kieltää geenimuunneltujen kasvien viljelyn ”ties millä” vippaskonsteilla, vetoamalla vaikkapa kaavoitukseen, mielikuvateollisuuteen tai kaupallisen keinottelun spekulaatioihin... Hohhoijaa.
Onhan tämä jo ennen näkemätöntä tieteen nollausta Euroopan yhteisössä... Etenemme hyvää vauhtia ”Isä Aurinkoisen” raivaamalla reitillä kohti uskomusten ja osaamattomuuden virallista ylivaltaa.

- Stalin oli historian tehokkain geenivastustaja – hän ammutti kyvykkäät geenitutkijat (jotkut katuvaisimmat pääsivät rangaistusleireille Siperiaan) ja romahdutti siten neuvostobiologian ja ‑maatalouden vuosikymmeniksi. Olihan hänellä lujat perustelut: ”Geenit ovat vain kapitalistien keksintö työväenluokan nujertamiseksi” (mikä siunattiin NKP:n puoluekokouksessa kymmenien minuuttien myrskyävillä suosionosoituksilla, seisaalleen nousten).

- Suomi on hyytymässä paikoilleen osaamattomuuteen, ja biotutkijat kansoittavat työttömyyskortistoa. Ehkä kansakunta siis palkkaa heidät kehittelemään ”lupaavasti myyviä” petkutustuotteita, vaikkapa poliittisesti korrekteja ’syntimittareita’, kuten Lapin ELY-keskus jo ymmärsi linjata (http://www.hs.fi/kotimaa/a1390432167425 )? (onhan lestadiolaisuus kuulemma nosteessa päättäjäkunnassa...)

3. Suomea uhkaa geenikielto jo ensi hallituskaudella.
Jollei mitään tehdä, uusi hallitus hyvinkin todennäköisesti säätää muuntogeenisten lajikkeiden viljelylle totaalikiellon Suomessa.
Keskustassa, joka lienee vaalien jälkeen avainasemassa etenkin maatalouden suhteen, on moni vaikuttaja esiintynyt aktiivisesti kasvien geenimuuntelun vastustajana. Pääministerinä ollessaan Matti Vanhanen julisti EU-kokouksessa kansainväliselle medialle, että Suomi säädetään geenivapaaksi vyöhykkeeksi heti, kun EU vain antaa moiseen luvan. Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ei halunnut kuulla ministeriönsä tieteellisiä asiantuntijoita vaan rinnasti julkisuudessa muuntogeeniset lajikkeet salmonellaan ja haluaisi kieltää niiden viljelyn Suomessa (SK 1.10.2010: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa ... la-ja-gmo/ ). Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen on luomuaatteessaan tiukka ja julisti oman farminsa geenivapaaksi vyöhykkeeksi ensimmäisten innokkaiden joukossa ”geenivapaan Suomen” kampanjassa. Politiikkaan palaileva Esko Aho muistetaan SITRAsta, jonka yliasiamieheksi tultuaan hän v. 2004 ensi töikseen lopetti biotekniikan rahoituksen, kuten geenivastustajat olivat vaatineet (http://geenit.fi/AhoSitranTornissa.pdf ). Ja tietysti Anne Kalmari, Keskustan 1. varapuheenjohtaja, joka on jo vuosia kuulunut kovaksi keitetyimpään geenivastustajien ydinjoukkoon Suomessa: hän on ahkerasti levittänyt melko järjettömiä parjausväitteitä geenimuuntelusta medialle ja päättäjille ‒ja jopa tehnyt taannoin ikioman (tosin teknisesti kelvottoman) geenikieltolakiesityksen eduskunnalle (kannattajia sillekin löytyi parlamentista yli 100 – huhhuh ‒ muistattehan).
Perussuomalaisten Pentti Oinonen otti aikoinaan kantaa geenimuunteluun vaatimalla, että ”kaikki kokeilut on lopetettava”. Tämä linja tuli sittemmin kirjatuksi myös puolueen maaseutupoliittiseen ohjelmaan.

Geenejä ja perimän muuttamista (kasvinjalostusta) pelkää moni kansanedustaja myös muissa puolueissa, kuten edellä mainittu ”Kalmarin koepallo” osoitti. Perinteisesti Vihreät on ollut geenikieltoaatteen kehto Euroopassa jo vuosikymmeniä, ja se vaatii muuntogeenisten lajikkeiden totaalikieltoa koko Euroopassa. Vasemmisto on viime vuosina avannut paraatiovet ylikansalliselle huuhaa-aatepuurolle ravinnon tuotannon ja kasvinjalostuksen kysymyksissä. Sitä vastoin asenteet ovat MTK:ssa kehittyneet myönteisemmiksi nykyaikaiselle kasvinjalostukselle, ehkäpä jo keskipitkien kansainvälisten kokemusten myötä.

4. Toimintaa tieteen ja sen käytön puolustamiseksi tarvitaan juuri nyt. Tulevan hallituksen ohjelmia ja ”periaatelinjauksia” luonnostellaan puoluekonttoreissa jo täyttä päätä. Ja hiukan lepotaukoa pitänyt ”geenivapaan Suomen” kampanjointi pyörähtää varmasti taas käyntiin paljon entistä meluisammin medioissa.

YLEn Aamu-tv 19.1.2015: Geeniruokaa vai ei http://areena.yle.fi/tv/2607340
(Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi puolustaa antroposofiaa ja toimi aiemmin ”geenivapaa Suomi”-kampanjan ”pääsihteerinä”. Leena Mannonen tuntee aiheen perin pohjin, mutta virkahenkilönä hän joutuu tietenkin pysyttäytymään Suomen virallisessa kannassa tässä EY-lakikysymyksessä).

5. Tiedeväen olisi onnistuttava vakuuttamaan puolueiden avainhenkilöt siitä, että mielikuviin perustuvia tieteen sovellusten kieltoja ei voida hyväksyä ‒ ne olisivat vakava takaisku tieteelle, sivistykselle ja maamme tulevaisuudelle.

6. Yllytän siis vetoomusväkeä ja Suomen linjasta kiinnostuneita kansalaisia käynnistämään koordinoituja toimia tieteen, elinkeinovapauden ja kuluttajien etujen suojelemiseksi nurkkakuntaisilta monopoleilta ja tieteenvastaisen rintaman vyörytykseltä. Viipymättä.
‒ Tarvittaisiin siis henkilö, joka koordinoi tätä tehtävää: ottaa urakasta vetovastuun ja toimii käytännön moottorina ‒ kiireiset tutkijat eivät sitä ehdi, vaikka ovat mielellään työssä mukana. Kukahan voisi tulla kyseeseen? Ehdotuksia ensi vaiheessa vaikkapa minulle (meiliosoite alla)...

‒ Olin itse v.2011 biovetoomuksen teknisenä sihteerinä, mutta tällä kertaa minulla ei ole sellaiseen mahdollisuuksia. Perhepiirin kotoiset ja kansainväliset velvoitteet ovat näet jo viime kuukausina enemmän kuin täyttäneet aikatauluni, enkä ehdi enää pysytellä kohtuullisesti ajan tasalla edes tieteen saati politiikan kuvioissa (kuten lienette huomanneet, sillä viimeisestä tiedotteestani on kulunut aikaa jo kohtuuttomasti).

Keskitalven taitteessa lauhoin terveisin 19.1.2015

Jussi Tammisola, MMT, FL jussi.tammisola@helsinki.fi
erikoistutkija emeritus, kasvinjalostuksen dosentti
v. 2011 biovetoomuksen tekninen sihteeri

[Hilppa]

Tammisola on GMO:jen lähes intomielinen kannattaja. Jos tutkimusta ei ole, ei GMO:jen haittojakaan saada selville.

[Psykopatologia]

Käyttäisin.

[Psykopatologia]

En sillä uhalla, että sairastuisin vakavasti.

[Kyllästynyt]

Tässä jälleen näemme isompien oikeuden ja sen miten voimaton yksi tai edes joukko ihmisiä tämän mielivallan edessä on.

Missä (näemme)?

[Kyllästynyt]

Luin artikkelin jo aiemmin, enkä Monsanton toimintaa hyväksy, mutta geenimuunnellun viljan karttaminen ja geenimanipulaation kieltäminen on mielestäni silkkaa hysteriaa.

Perustelusi "... On siis mahdollista, että osa GM –ruoan geeneistä jää vaikuttamaan kehoon..." valitettavasti vuotavat kuin seula.

Artikkelisi lähteen kommentointia:

"Artikkelissa on räikeitä epäloogisuuksia. Esim.

”Vieraat geenit ovat mm. bakteereista ja viruksista, joita ei aiemmin ole luonnostaan ollut ihmisen ruokavaliossa”
..versus..
”siirretty hyönteismyrkyn geeni, joka on peräisin luonnollisesta Bt –maabakteerista bacillus thuringiensis”
Kuitenkin:
Ihminen syö maabakteereita jo vauvaikäisestä asti (suojelee allergialta kuulemma) ja niitä tulee multaisten pottujen ja porkkanoiden mukana. Äiditkin voi raskaana odottaessaan syödä maata (savea ym).
Ja maalla ilmassa leijuu jatkuvasti maahiukkasia ja -bakteereja.. Emme ainoastaan syö vaan hengitämme niitä!"

ja

"GM L-tryptofaanin aiheuttamasta epidemiasta:
1. ’Lähes sata’ vainajaa on 37.
2. Vammautuneita oli 1500 eikä kymmeniä tuhansia.
3. Geenimuuntelun osuus ei ole läheskään niin selvä kuin artikkelissa väitetään. Lukekaa esim. (engl) Wikipedian juttu L-tryptofaanista.
PS. Mitä ’vieraisiin’ geeneihin tulee, kyllä virukset siirtelee perimää ihan omin nokkineenkin lajista toiseen – ihmisenkin genomista melkoinen osa on virusten tuomaa ’roskaa’, josta perimän säätelyjärjestelmä on suurimman/hyödyttömän osan disabloinut."

Kuten jo sanoin, Monsanton toimintaa pidän moraalittomana ja röyhkeänä ahneutena, muttei se vielä tee geenimuunnellusta viljasta vaarallista.

[Kyllästynyt]

Mielestäni geenimanipulaatio tarjoaa todella suuret mahdollisuudet ko. väärinkäyttöihin. En millään saata hyväksyä tämmöistä kansalaisten petkuttamista ja salailua.

Tottakai se "tarjoaa todella suuret mahdollisuudet väärinkäyttöihin", mutta niin tekee moni muukin tutkimus.
Pistetäänkö pää pensaaseen ja suljetaan silmät siltä, että maailmassa nähdään nälkää ja unohdetaan, että kasvijalostus on yksi keino tuottaa lisää ravintoa?

En kannata sitä, että kaikki alkuperäiset/kotoperäiset lajikkeet kuolevat sukupuuttoon, mutta kasvinjalostuksen kahlitseminen vain vanhaan "sukupolvi sukupolvelta - yrityksen ja erehdyksen kautta" keinoihin, ei mielestäni ole perusteltua.

Eikä kaikkea mitä voidaan tehdä/yritetään tehdä, kuitenkaan tehdä. Eihän ruumiitakaan syödä, vaikka se teknisesti olisi täysin mahdollista.

[Hilppa]

Valitettavasti seuraa, että geenimanipuloitujen tuotteiden haittoja ei saada selville, jos GMO-tutkimus kielletään. Kuitenkin maapallolla on paljon kolkkia, joissa joka tapauksessa tullaan käyttämään geneettisesti manipuloituja organismeja, olivatpa ne kielletty Euroopassa tahi ei. Kiinassa GM-poppelikokeet olivat jo vuosia sitten normaalin metsänkasvatuksen viljelmien kokoluokkaa.

Lisätty j.

[Hilppa]

Kaunis ajatus on se, että geenimanipulaatio toisi helpotusta kehittyvien maiden ruokaongelmaan. Valitettavasti huippujalosteiden ja GM-kasvien edut eivät pääse ilmentymään heikoissa kasvuolosuhteissa, jollaiset kehittyvien maiden kuivuusongelmaiset ja erodoituneet maaperäosuhteet ovat.

[Hilppa]

Missä tässä? Tarkoitatko GM-kasveja?

Modernin teknologian maatalous tulisi kehittää kestävän ekologisen kehityksen periaatteiden mukaisesti. Emme kuitenkaan voi siirtyä yksinomaan luomuviljelyyn. Voisimmeko kuitenkin joissakin olosuhteissa? Kehittyvien maiden ankarissa kasvuolosuhteissa alkuperäiset lajikkeet ovat usein parhaita kestävyytensä ja sitkeytensä vuoksi. Myös GM-kasvien patenttisuoja on ongelma köyhien maiden viljelijöille.

Maapallon ruokaongelmista suurimpia on ruuan riittävyys, viljelysmaiden pinta-alan pienentyminen lihankulutuksen kasvun ja bioetanolin tuotannon vuoksi ja geeniperimältään suppeutuneiden viljelylajikkeiden tautiriski. Mielestäni GM-kasvien tuotanto ei ole noiden ongelmien kärkipäässä, mutta saattaa sisältää ratkaisuja joihinkin ongelmiin vastuullisesti käytettyinä.

[Hilppa]

Satoisat lajikkeet edellyttävät kastelujärjestelmien olemassaoloa, herbisidien ja muiden kasvinsuojeluaineiden käyttöä, tehokkaita maatalouskoneita ja ennen kaikkea kalliiden lannoitteiden käyttöä. Muutoin loistavat sato-ominaisuudet eivät toteudu. Usein heikkojen olosuhteiden paras lajike on se vuosisatoja vanha alkuperäislajike.

Satoisien lajikkeiden viljely edellyttää korkean teknologian käyttöä maanviljelyksessä.

[Kahvi]

Satoisat lajikkeet edellyttävät kastelujärjestelmien olemassaoloa, herbisidien ja muiden kasvinsuojeluaineiden käyttöä, tehokkaita maatalouskoneita ja ennen kaikkea kalliiden lannoitteiden käyttöä. Muutoin loistavat sato-ominaisuudet eivät toteudu. Usein heikkojen olosuhteiden paras lajike on se vuosisatoja vanha alkuperäislajike.

Satoisien lajikkeiden viljely edellyttää korkean teknologian käyttöä maanviljelyksessä.

No entäpäs jos pystytään kehittämään lajike, joka onkin satoisampi kuin se vuosisatoja vanha alkuperäislajike? En tiedä onko tuo mahdollista, mutta nälänhätään kuulostasi varsin oivalta helpotukselta.

[Kahvi]

Noin yleisesti ottaen itse olen ihmetellyt, että miksi termillä "geenimanipuloitu" on niin voimakas arvolataus siitä, että moinen on jotain huonoa (terveydelle vaarallista, kapitalistien juoni köyhien kyykyttämiseksi tms). Missä ja kenen toimesta moinen arvolataus on saatu aikaan - kas siinäpä kysymys.

Kun ainahan kasvien geenejä on manipuloitu, varmaan ainakin jostain maanviljelyksen aloittamisen ajoista alkaen. Tähän päivään asti on kuitenkin homma hoidettu luomumenetelmällä (risteyttämällä sopivia yksilöitä yms), joka on ollut hyvin hyvin hidas menetelmä. Nyt vaan teknologia on tuonut semmoiset keinot käyttöön, että haluttu lopputulos saadaan aikaan laboratoriossa suhteellisen nopeasti.

Toki on ihan tervettä, että uusiin asioihin suhtaudutaan järkevän epäilevästi. Hölmöähän se olisi esim fanaattisen riemun vallassa ottaa jokin uusi teknologia käyttöön ja jälkeenpäin sitten nolona huomata ne mahdolliset surulliset "collateral damaget" (vrt esim Talidomi-lapset).

[Rane]

Ihmisten käymäläjätteet tulisi kierrättää pelloille lannoitteeksi.

[Kahvi]

http://www.bionetonline.org/suomi/content/ff_cont3.htm


"4 esimerkkiä tunnetuimmista geneettisesti muunnetuista ruoka-aineista

Tuholaistorjunta-aineille vastustuskykyinen rapsi

Tutkijat ovat siirtäneet rapsikasviin geenin, jonka avulla kasvista tulee vastustuskykyinen tietylle tuholaistorjunta-aineelle. Geeni otetaan bakteerista, jossa on kapasiteettiä pestisidien vastustamiseksi. Kun maanviljelijä suihkuttaa rapsisatonsa pestisideillä, hän voi tuhota suurimman osan kasvituholaisista kuitenkaan tappamatta geneettisesti muunnettuja rapsikasveja.
.
Haitat:

Geneettisesti muunnettujen rapsikasvien geenit voivat siirtyä kasvituholaisiin. Kasvituholaisista tulee vastustuskykyisiä satoruiskutteelle ja satoruiskutuksesta ei ole enää hyötyä.
Rapsi voi pölyttää rikkaruohoa, esim. kaihonkukkaa, jota löytyy rapsipelloilta. Rapsin pölytyksen aikana niiden geenit siirtyvät kaihonkukkaan. Kaihonkukasta tulee sen jälkeen vastustuskykyinen pestisideille.
Maissi, soijapavut ja sokeriruoko ovat muita esimerkkejä kasveista, joita tutkijat ovat geneettisesti muuntaneet, jotta kasvit pystyvät muodostamaan vastustuskyvyn satoruiskutteelle.

Kuinka ja millä mekaniikalla kasvin ja/tai tuholaismyrkyn geenit voivat siirtyä kasvituholaisiin? Sen kyllä ymmärrän, että tuho-ötököille tulee vastustuskyky myrkkyjä vastaan (kuten on kehittynyt antibioteelle vastustuskykyisiä bakteereita), mutta silloin puhutaan minusta kyllä pikemminkin evoluutiosta kuin ravinnosta "hyppäävistä" geeneistä.

Pestisidi tarkoittanee tässä yhteydessä tuholaismyrkkyä (voi tarkoittaa myös rikkakasvimyrkkyä), koska lienee vähän hölmöä tehdä kasvista vastustuskykyinen tuholaiskasveja vastaan. Ymmärtääkseni rikkaruohoja tuhotaan eri myrkyillä kuin hyönteisiä, joten Kaihonkukkaan siirtyvä ötököiden vastustusgeeni ei liene merkityksellinen.

Se taitanee taas olla melko mielekäs ajatus, että mitä enemmän torjunta-aineita käytetään, niin sitä suuremmalla mahdollisuudella jäämiä löytyy ruuasta. (Olisi muuten varmaan mielekkäämpää kehittää ötököille vastustuskykyisempiä kasveja kuin ötökkämyrkkyjä paremmin sietäviä kasveja.)

Hyönteismyrkky-sokerimaissi

Tiedemiehet ovat muuntaneet sokerimaissia geneettisesti, jotta se pystyy tuottamaan myrkkyä haitallisten hyönteisten tappamiseksi. Tämä tarkoittaa, ettei maanviljelijän tarvitse enää taistella hyönteisiä vastaan insektisidien avulla. Geneettisesti muunnettua maissia kutsutaan Bt-maissiksi, koska kasvin uusi geeni tulee Bacillus thuringiensis-nimisistä bakteereista.

Haitat:

On olemassa riski siitä, että ei-toivotut hyönteiset kehittävät lopulta sietokyvyn myrkylle eli niistä tulee vastustuskykyisiä. Geneettisesti muunnettu maissi myrkyttää hyönteisiä pidemmän aikaa kuin maanviljelijä, joka ruiskuttaa sadon kerran tai kaksi. Tällä tavalla hyönteiset saattavat tottua myrkkyyn. Tämän tapahtuessa sekä ruiskutus että geneettisesti muunnetun Bt-maissin käyttö menettävät tehonsa.
Muut kuin ei-toivotut hyönteiset saattavat kuolla. Petohyönteiset saattavat syödä haitallisia hyönteisiä tai puoleensavetäviä hyönteisiä kuten perhosia. USA:ssa, missä Bt-maissia käytetään erittäin paljon, keskustellaan paljon Bt-maissin haitallisista vaikutuksista kauniiseen monarkkiperhoseen.
Puuvilla ja perunat ovat muita esimerkkejä kasveista, joita tutkijat ovat geneettisesti muuntaneet, jotta kasvit pystyvät tuottamaan insektisidejä.

No niin, tässä sitten siirryttiin siihen mielekkäämpään suuntaan mistä horisin yllä!

Mutta en pitäisi varsinaisena haittana sitä, että on mahdollisuus siihen että hyönteisille kehittyy vastustuskyky. Tämä mahdollisuus kun on olemassa jo ilman geenimuuntelua - siihenhän riittää pelkästään se, että niitä tuholaismyrkkyjä ruiskitaan pelloille.

Toisaalta eikö tässä ole etuna se, että mitä vähemmän peltoja myrkytetään, niin sitä vähemmän ruuassamme on myrkkyjen jäämiä!

Se on sitten kyllä jo ihan todellinen ja merkittävä uhka se, että jos pölyttävät hyönteiset ottavat osumaa geenimuuntelusta. Pyritään torjumaan kasveille haitallisia (so niitä syöviä) hyönteisiä, mutta samalla torjutaankin ne kasveille tärkeimmät ötökät. Monarkkiperhonen on kieltämättä kaunis, mutta jos mehiläiset ja sun muut pimpparit siirtyvät autuaimmille pörinätaivaille, niin käy tosi köpösti kaikille hyönteispölytteisille kasveille - ja meidän ruuallemme

Kultainen riisi

"Kultainen riisi" on geneettisesti muunnettu riisi, joka sisältää suuren määrän A-vitamiiniä. Tai tarkemmin sanottuna riisi sisältää betakaroteenin ainesosaa, joka siirtyy kehon A-vitamiiniin. Eli riisistä saat A-vitamiiniä.
Betakaroteeni antaa porkkanoille niiden oranssin värin ja on syy siihen, että geneettisesti muunnettu riisi on kultaisen väristä. Kolme uutta geeniä istutetaan, jotta riisi voi luoda betakaroteenia: kaksi narsissista ja kolmas bakteeris


Haitat:

Kriitikot pelkäävät, että kehitysmaiden köyhät tulevat liian riippuvaisiksi rikkaasta läntisestä maailmasta. Tavallisimmin juuri isoilla länsimaisilla yksityisyrityksillä on keinoja kasvien geneettisten muuntamisen kehittämiseksi. Tekemällä kasveista steriilejä yritykset voivat estää maanviljelijöitä kasvattamasta kylvösiemeniä seuraavana vuonna, mikä pakottaa heidät ostamaan uutta riisiä yrityksiltä.
Jotkut geneettisen muuntamisen vastustajat näkevät kultaisen riisin menetelmänä, joka pyrkii levittämään geenimanipulaation hyväksymistä. Vastustajat pelkäävät, että tämän tapahtuessa yritykset jatkavat sellaisten geneettisesti muunnettujen kasvien kehittämistä, joista ne voivat saada voittoa. Se voi johtaa tilanteeseen, jossa isot yritykset omistavat oikeudet kaikkiin hyviin viljelykasveihin.

Ja mitäs väärää siinä on, että jokin yritys tekee voittoa - jos toisessa vaakakupissa on nälänhädän ja puutostautien helpottaminen? Tietty olisi ihqumpaa se, että ihan talkoilla ja hyvällä sydämellä maailma parannettaisiin, mutta kun tunnetusti täydellinen on hyvän pahin vihollinen.

Pitkään kestävät tomaatit

Pitkään kestävät geneettisesti muunnetut tomaatit ovat ensimmäinen geneettisesti muunnettu ruoka-aine, joita kuluttajien on ollut mahdollista ostaa. Tomaatti tuli markkinoille USA:ssa vuonna 1994. Tomaattia on geneettisesti muunnettu, jotta se kestää pitkään kiinteänä ja tuoreena. Tämä on mahdollista, koska geneettisesti muunnettu tomaatti tuottaa vähemmän mätänemistä aiheuttavia aineosia.

Haitat:

Ensimmäiset tutkijoiden kehittämät geneettisesti muunnetut tomaatit sisältävät geenejä, jotka tekevät niistä antibiooteille vastustuskykyisiä. Lääkärit ja eläinlääkärit käyttävät antibiootteja infektioiden torjumisessa. Jos istutetut geenit leviävät eläimiin ja ihmisiin, se voi tarkoittaa sitä, että lääkäreiden on vaikeampaa parantaa tarttuvia tauteja. Nykyään tutkijat voivat muuntaa tomaatteja geneettisesti ilman, että tomaatteihin tarvitsee sijoittaa antibiooteille vastustuskykyisiä geenejä.

Mansikat, ananakset, paprikat ja banaanit ovat muita esimerkkejä elintarvikkeista, joita tutkijat ovat geneettisesti muuntaneet tuoreusajan pidentämiseksi.

Niin kuinka tuo "geenien siirtyminen eläimiin ja ihmisiin" oikein tapahtuu? Kuinka syödystä ravinnosta geenit voivat hyppäämään ruokailevaan eliöön? Joko tuossa tarkoitetaan evoluution myötä kehittyvää vastustuskykyä tai minun vajavaiset tietoni geeneistä ovat harmillisen virheellisiä.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä.
Nämä haittatekijät tiedetään jo nyt, vasta tulevaisuudessa ,noin kolmenkymmenen vuoden päästä,tullaan näkemään todelliset haitalliset tulokset

Niin, että voittavatko haittatulokset ennenpitkää toivotuiksi halutut hyödyt?

Niin, emme tiedä miten homma tulevaisuudessa tulee olemaan. Toisessa vaakakupissa nälänhätä ja puutostaudit, toisessa taas... niin no, epätieteellistä ja melko tunnepohjaista mutua. Tai sitten itse olen ymmärtänyt väärin.

Toki tulee olla tarkkana kun kehitetään uusia lajikkeita (ihan kehitysmetodista riippumatta). Hyvänä varoittavana esimerkkinä tästä voisi olla vaikka tappajamehiläiset ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikkalai ... %C3%A4inen ).

[Hilppa]

Satoisat lajikkeet edellyttävät kastelujärjestelmien olemassaoloa, herbisidien ja muiden kasvinsuojeluaineiden käyttöä, tehokkaita maatalouskoneita ja ennen kaikkea kalliiden lannoitteiden käyttöä. Muutoin loistavat sato-ominaisuudet eivät toteudu. Usein heikkojen olosuhteiden paras lajike on se vuosisatoja vanha alkuperäislajike.

Satoisien lajikkeiden viljely edellyttää korkeatasoisen teknologian käyttöä maanviljelyksessä.

No entäpäs jos pystytään kehittämään lajike, joka onkin satoisampi kuin se vuosisatoja vanha alkuperäislajike? En tiedä onko tuo mahdollista, mutta nälänhätään kuulostasi varsin oivalta helpotukselta.

Sellaisia lajikkeita on jo kehitetty ja yhä kehitetään pilvin pimein, jotka ovat satoisampia kuin ne perinteiset alkuperäislajikkeet. Ongelma ei ole tuo. Satoisuus ei yksinkertaisesti voi toteutua, jos mainitsemani edellytykset, jotka vaativat taloudellista panostusta ja huipputeknologiaa, eivät ole jo hallussa.

Jälkeenpäin tehty korjaus omaan viestiin kursiivilla.
Lisäys: "ja yhä kehitetään".

[Hilppa]

Ihmisten käymäläjätteet tulisi kierrättää pelloille lannoitteeksi.

Suomessa ei sallittua käyttää syötävien kasvien lannoitteena jäteveden puhdistamolietettä eikä kiintoainesta, koska raskasmetallipitoisuudet ovat liian suuret.

[Rane]

Ei Suomessa tarvitsekaan, mutta jos maaperä on niin köyhää, ettei siinä kasva mikään, eikä ole varaa kalliisiin lannoitteisiin, niin sitten pitäisi osata kompostoida niitä ihmisten käymäläjätteitä ja kierrättää ne lannoittamaan peltoja. Tämä pitäisi tehdä tietysti asianmukaisesti, muttei se tietääkseni vaadi mitään huipputeknologiaa. En nyt tosin itse tiedä, miten se kompostointi pitäisi tehdä, että kasveista tulisi syömäkelpoisia.

[Hilppa]

Ns. Synteettisten molekyylien kohdalla hoksattiin aikoinaan, että luonnossa kyseisiä molekyyliä on sekä oikea-että vasenkätisenä. Synteettiset molekyylit olivat vain oikea- tai vasenkätisiä. Sitten huomattiin, että esim oikeakätiset molekyylit olivat kelpo ravintoa, mutta vasenkätiset myrkkyä elimistölle.

Vastaavantyyppistä ongelmaa pelätään nyt geenimanipuloinnin kohdalla. Vaikka minun tiedossani ei ole, että toistaiseksi olisi mitään ongelmaa havaittu.

Hieman samantyyppinen ongelma on havaittu GM-tuotteen kohdalla jo. Sateentekijän linkin tryptofaaniskandaali on sellainen esimerkki, jossa siirto-organismin toksiinia oli päässyt tuotteeseen tarkastuksista huolimatta ja ihmisiä kuoli. Jo yli kymmenen vuotta sitten prof. emer. Mirja Salkinoja-Salonen otti kyseisen tapauksen esille televisiohaastattelussaan.

Toinen mahdollisen ongelma on geenimanipuloitujen lajikkeitten karkaaminen luontoon syrjäyttämään alkuperäislajeja. Sellaisestakaan ei toistaiseksi ole havaintoa. Patentinhaltijat pitävät huolen, ettei seuraava sukupolvi ole lisääntymiskykyinen, että maajussit joutuvat ostamaan siemenet heiltä.

Sellaisestakin valitettavasti on havainto olemassa. Lähes kaikki maissi, jota viljellään Etelä-Amerikan maissa on GM-maissia. Muuntogeeninen maissi on risteytynyt alkuperäisen maatiaiset maissin kanssa ja muodostanut aggressiivisesti leviävän rikkamaissin. Se on päässyt leviämään ihmisten tyhmyyden ja valistumattomuuden vuoksi lähes kaikkialle. Aluksi ihmiset pitivät kyseisestä maissista, koska se oli koristeellinen ja kasvattivat sitä estottomasti puutarhoissaan ja pihoillaan. Kyseisessä rikkamaississa ei ole lainkaan syötävää tähkää ja se leviää hallitsemattomasti rikkaruohon tavoin kaikkialla eteläisessä Amerikassa, missä nyt maissia voi kasvattaa.

korjattu: i->k.
+ korjattu loput kirj. virheet.

[Hilppa]

Ei Suomessa tarvitsekaan, mutta jos maaperä on niin köyhää, ettei siinä kasva mikään, eikä ole varaa kalliisiin lannoitteisiin, niin sitten pitäisi osata kompostoida niitä ihmisten käymäläjätteitä ja kierrättää ne lannoittamaan peltoja. Tämä pitäisi tehdä tietysti asianmukaisesti, muttei se tietääkseni vaadi mitään huipputeknologiaa. En nyt tosin itse tiedä, miten se kompostointi pitäisi tehdä, että kasveista tulisi syömäkelpoisia.

Ei niistä tule, koska ihmisen paskassa on raskasmetalleja, jotka rikastuvat ravintoketjussa. Ihminen on lihansyöjäpeto ja ravintoketjun huipulla.