Psykopatologia.munfoorumi.com

. .TAG Heuer Carrera, automaatti. . . . Cartier Santos de Cartier Silver Guilloche
.. (n. 3 500 €) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Bracelet XL, automaatti (n. 5 000 €)

Paavo Arhinmäki vastaan Cheek - arvaa kummalla on
kalliimpi kello! 25.2.2014 20:28 http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288658639235.html
(- -) [muokattu 12:05]

Muutenkin lehdessä esitetty vertaus Bemari vs. Bentley ontuu:
Molemmat ovat kellomaailman huippua, automaatteja, eivät
kvartsi-kelloja, eri tyyliä kuitenkin: Arhinmäellä on "monitoimi-
kello".

En kyllä TAGia kuitenkaan panisi käteeni Euroopan neuvottelu-
pöydissä. Taitaa käteisellä olla myös monitoimi.

Tutki sitä Haglundin kelloa.

Sipilän ja Haglundin kellot http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 73614.html

Itäisi myös kysyä kuka puoluojohtajista värjäyttää hiuksensa ja muotoiluttaa (sekä värjäyttää) kulmakarvansa.

Kyllä on maailma hulluksi mennyt ja yhä hullummaksi menee.

urpon viimeisin - Suunto "puku - monitoimilaite".
12:30

Luultavasti Tissot-kronografi.

Ulkomaisten valtionpäämiesten & muiden kelloja http://placetaken.blogspot.com/2013/10/ ... -time.html

Hilppa kirjoitti:Itäisi myös kysyä kuka puoluojohtajista värjäyttää hiuksensa ja muotoiluttaa (sekä värjäyttää) kulmakarvansa.
Kyllä on maailma hulluksi mennyt ja yhä hullummaksi menee.

Toisaalta kello voi olla miehen koru ja samalla jokapäiväinen käyttö- ja edustuskalu, kun kikkeliä ei oikein kehtaa näyttää.
Tässä mielessä naisillakin voisi olla opiksi otettavaa - mieluummin kello kuin timantteja?

-

Mulla on muumikello, siinä on taustakuvana fallisia (?) hattivatteja. Ikävä kyllä paristot ovat loppu.

Mistähän noita hattivattikelloja saa ostaa?

Tieysti Muumilaaksosta.

Menneinä vuosisatoina mekaaniset kellot olivat vain rikkaan ylimystön huvina,
ja niitä saattoi olla myös varakkaiden kaupunkien kirkontorneissa. Rahvas ei
tiennyt tarkemmasta ajasta mitään, eikä ollut tarvekaan: oli mm. aamulypsy
ja iltalypsy, ja se riitti. Vasta rautatieliikenteen yleistyminen 1800-luvulla toi
aikataulujen vuoksi suuremman tarpeen tarkemmasta ajasta.

Rannekellot alkoivat yleistyä ensimmäisen maailmansodan aikaan. Sotien jälkeen
oli tapana, että mies saattoi saada arvokkaamman esimerkikiksi 50-vuotislahjaksi
(tavallisimmin Omega tai Zenith; yleisin kello oli kutenlkin sveitsiläinen Leijona).
Kellot pysyivät suunnilleen samoina 1970-luvulle, jolloin tulivat (ensin japanilaiset)
kvartsikellot (Citizen ym.). Ensimmäisissä malleissa taulu oli pimeä kunnes painoi
nappulaa, jolloin aika ilmestyi punaisena kellotauluun. Myöhemmin tuli jatkuva
näyttö harmailla numeroilla. Tähän kuitenkin kyllästyttiin, ja kvartsikelloissakin
siirryttiin viisarinäyttöön.

Japanilaisissa kelloissa ei kuitenkaan ollut statusta. Niinpä esimerkiksi Asser
Stenbäckille täytyi vuonna 1976 hankkia Lapinlahden läksiäislahjalsi sveitsiläinen
kvartsi, Omega. Kvartikellot halpenivat kuitenkin 1990-luvulla, ja niinpä tytön-
tylleröilläkin voi nykyään olla useita muutaman kympin kelloja, jotka ovat
tarkempia kuin sveitsiläinen mekaaninen kronometri!

2000-luvulla alkoi kuitenkin arvokkaiden mekaanisten kellojen renessanssi
(joko nupista vedettäviä tai automaatteja). Monien kellofriikkien mielestä
vain mekaaniset kellot ovat "oikeita" kelloja.

Psykopatologia kirjoitti:

Hilppa kirjoitti:Itäisi myös kysyä kuka puoluojohtajista värjäyttää hiuksensa ja muotoiluttaa (sekä värjäyttää) kulmakarvansa.
Kyllä on maailma hulluksi mennyt ja yhä hullummaksi menee.

Toisaalta kello voi olla miehen koru ja samalla jokapäiväinen käyttö- ja edustuskalu, kun kikkeliä ei oikein kehtaa näyttää.
Tässä mielessä naisillakin voisi olla opiksi otettavaa - mieluummin kello kuin timantteja?

Minusta tyylikkäintä on mahdollisimman hintava peli, josta ei saa selville lehtikuvan perusteella tai kurkkimalla olan yli että onpa tyyris. Eleetön ja yksinkertainen, olipa sitten kello tai koru, on paras. Toisaalta koru, joka näyttää rihkamalta, mutta onkin timantti ja jalokivi, on jännittävä yksityiskohta.

Ehkä maailma on muuttunut ja enää ei olekaan lainkaan hyveellistä olla vaatimaton, vaan kaikenlainen keekoilu on saanut vallan.

Miten vaatimattomuus kaunistaa? Tuli vaan mieleeni täällä syntyjä syviä miettiessäni...

Luontevuus ratkaisee. Teennäinen harkiten rakennettu vaatimattomuus tuskin kaunistaa sen enempää kuin pöyhkeilykään. Mutta nyt puhuttiin kai tyylikkyydestä, millä ei välttämättä tekemistä kauneuden kanssa.

Minusta tyylikäs on aina kaunista.

Voi olla, mutta on myös käsite rosoinen kauneus. Ehkä itseäni eniten viehättävä ja vaikein kauneuden laji.

Hilppa (28.4.2015)
Minusta tyylikkäintä on mahdollisimman hintava peli, josta ei saa selville lehtikuvan perusteella tai
kurkkimalla olan yli että onpa tyyris. Eleetön ja yksinkertainen, olipa sitten kello tai koru, on paras.
Toisaalta koru, joka näyttää rihkamalta, mutta onkin timantti ja jalokivi, on jännittävä yksityiskohta.
(- -)

Narsismiin liittyvät korut tai muut esineet voivat olla enemmän (ikään kuin) 1) itselle tai 2) muille.

1) Naisella voi olla navassaan miehen antama kymppitonnin timantti tai rubiini, joka näkyy vain
hänelle itselleen ja miehelleen, ei muille ollenkaan. Tällöin koruun liittyvä tunne tai efekti tulee
paljolti (ikään kuin) sisästä päin.

2) Naisella voi olla paljon näkyviä killuttimia - joko aitoja tai rihkamaa. Tällöin koruihin liittyvä efekti
tulee paljoltu ulkoa päin, muiden ihailusta yms. - (Sama koskee myös miehiä; 1 & 2.)

Jännittävää on ym. "salainen vaatimattomuus". Minullakin on helposti pari tonnia ylläni vailla vaikutan
vain tavalliselta 50-luvun rokkarilta.