Riippuvuuksien arvottaminen

[M.Aitoparta]

Hypoteesi: Riippuvuudet johtuvat pitkälti samoista tunne-elämänhäiriöistä, niiden ilmenemismuoto riippuu yksilöstä ja olosuhteista.


Tämä on sinänsä henkilökohtainen asia, sillä hain velkajärjestelyyn ja se evättiin pitkälti peliriippuvuuden vuoksi ja tiedän jokusen alkoholistin, jotka ovat päässeet järjestelyn piiriin riippumatta riippuvuudestaan. Tietty käräjäoikeus päättää jokaisen jutun erikseen, tapauskohtaisesti. Olen ollut havaitsevinani, että alkoholismi on sallitumpaa kuin narkomania, joka taasen on hyväksyttävämpää kuin peliriippuvuus.


Ihmettelen sitä, että riippuvuuksia ylipäätänsä arvotetaan näin, sillä jos pohjalla on se kuuluisa tunne-elämänhäiriö, niin eikö kyse ole samasta mielenhäiriöstä, jonkin sortin alttiudesta riippuvuuksiin? Joten minkä vuoksi jokin riippuvuus on vähemmän haitallista kuin toinen?


En puolustele mitään riippuvuutta, sillä niiden tuhoava vaikutus varsinkin kanssaihmisiin voi olla valtava, mutta silti riippuvuuden takana on ihminen, joka ei, käsittääkseni, itse ole valinnut riippuvuutta ja sen ilmenemismuotoa.