Psykopatologia.munfoorumi.com

Joulu on niin merkillinen hetki vuodessa, että sitä ei kannata panna telkkarille.

20:34
Vielä 1960-luvulla televisikokin vakavoitui joulun viettoon, ja ohjelmatarjonta oli
kapeaa ja kuivaa, mutta "arvokasta". Nykyään sen sijaan viikottainen ohjelma-
tarjonta pyörii - myös uutisineen - liki sellaisenaan mutta kuitenkin höystettynä
erityisillä jouluohjelmilla, jotka välillä ovat tylsiä ja välillä oikeita helmiä.

25.11.2014

Joulun tähdet Helsingissä -konsertti oli täysi floppi (TV1 19:05).
Pepe Willberg lauloi herkästi, mutta ei hänellä ääni riittänyt.
Muut eivät osanneet edes laulaa - etenkään se "sielukas"
nuori mies.

Ei Katri-Helenankaan konsertti (2013) paljon parempi ollut
(TV1 15:20).

Margareetta Tatcher (2011) oli odotettua parempi (TV1 20:45).
Kuitenkin siinä käsikirjoitus petti.

Joulun aikaan vielä uuteen vuoteen asti näytetään yleensä hyviä elokuvia ja muita ohjelmia päivästä myöhään yöhön asti. Hyvä niin, koska minun " välipäivät" joulusta uuteen vuoteen meni hammaskipujen merkeissä, enkä paljon voinut nukkua. Nukuin vain pätkissä milloin kivut helpottivat. Burana ei auta paljon mitään, lämminvesihaude auttoi vähän, kokeilin myös mm. laittaa neilikkaa, valkosipulia ja chiliä ikeniin ja hampaisiin. Neilikalla on lievästi puuduttava vaikutus ja chilin polte itse asiassa lievitti kipua, ihme kyllä, tai sitten sitä oli helpompi sietää kuin varsinaista kipua. Mutta tähän siis piti kirjoittaa tv-ohjelmista..

Tapanin ja lauantain välisenä yönä tuli Neloselta minun länkkärisuosikkini Pieni suuri mies, joka kertoo cheyenne intiaaneista, pääosassa oli Dustin Hoffman. Pidän tuosta elokuvasta enemmän kuin Tanssii susien kanssa, joka on mielestäni hiukan teennäinen. Pienessä suuressa miehessä oli myös huumoria. Lauantai-yön myös Nelosen esittämä, Elliot Silversteinin ohjaama Mies hevosena oli sekin intiaaneista kertova western, mutta vähän rajumpi kuin Pieni suuri mies. Ihan hyvä leffa sekin. En kyllä ole mikään western -fani, mutta parhaimpia niistä jaksaa katsoa uudestaankin.

Lauantaina tuli niinikään luontoaiheinen dokumenttielokuva Metsän tarina, joka ilmestyessään oli kaikkien aikojen suosituin suomalainen dokumentti-elokuva, sen voi vielä katsoa, tässä linkki : http://areena.yle.fi/tv/1852762 72 min.

Toinen mielenkiintoinen dokumentti lauantailta oli Sauli Niinistön vaalikampanjasta kertonut dokumentti Presidentintekijät
http://areena.yle.fi/tv/2247816 75 min

Sunnuntaipävällä tuli Simpsonit "maraton", joka piristi hammaskipuista Sunnuntai-illan leffoista MTV3:lla esitetty Die hard-vain kuolleen ruumiini yli oli parempi vaihtoehto kuin suomalainen JP Siilin ohjaama Härmä, http://areena.yle.fi/tv/2226391 123 min. vaikka mielelläni katson kotimaisia elokuvia. Härmään en jotenkin jaksanut keskittyä yhtään, sellainen historiallinen elokuva jossa on hienoja pukuja, mutta ei oikein puhuttele.

Maanantain vanha kotimainen Ylijäämänainen ei sekään jaksanut kauaa kiinnostaa, sen sijaan Tuhkimotarinoita -sarjassa oli liikuttava ja järkyttävä todellinen selviytymistarina, lestadiolaisuudesta eronneen Minnan elämäntarina: http://areena.yle.fi/tv/2357608 48 min. Tiistain kotimainen Sillankorvan emäntä oli aiheeltaan typerä, mutta näyttelijäkaartiin kuului sentään Elina Pohjanpää. Olisipa Suomessa ollut tuohon aikaan edes yksi naisohjaaja, joka olisi tehnyt elokuvia naisnäkökulmasta. Elokuva-anti tiistaina oli huono, mutta Prisman geologinen dokumentti, Kun maa nielaisee sen sijaan jännittävä, http://areena.yle.fi/tv/2208283 50 min. Uudenvuoden aattona näytettiin Yle teemalla kolme Matti Kassilan Komisario Palmu -elokuvaa, nekin ovat leffoja, joita jaksan katsoa aina uudestaan. Mikä niistä on mielestänne parhain?

Oiva koonti!

Tarjonta oli melko suppea.

Jos noin ajatellaan, miksi tarjonta sitten oli niin runsasta?