Aatos Urtti, 4, ja Kuutti Klemola, 2, korjaavat astiansa pois lounaan jälkeen. Franzenian ensimmäiset lapset aloittivat
päiväkodissa toukokuussa.
Yli 200 lapsen päiväkoti avasi Helsingissä – Franzenia on "koelaboratorio" KAUPUNKI 13.5.2015 2:00 Päivitetty: 13.5.2015 7:28
Maija Aalto HS
http://www.hs.fi/kaupunki/a1431403768028___________________________________________________________________________________________________________
Tästä on kyse - Yliopistosta päiväkodiksi- Väinö Vähäkallion suunnittelema Franzenia avattiin vuonna 1930. Aluksi tiloissa toimi Yhteiskunnallinen korkeakoulu,
osta myöhemmin kehittyi Tampereen yliopisto.
- 1960-luvulta vuoteen 2009 kolmekerroksinen rakennus Torkkelinmäellä oli osa Helsingin yliopistoa. Talo nousi otsikoihin,
kun se vallattiin.
- Franzeniaa on remontoitu päiväkodiksi kaksi vuotta. Talon sisäosissa työt ovat valmistuneet osin etuajassa.
- Yliopisto omistaa edelleen tilat, Helsingin kaupunki vuokraa niitä.
___________________________________________________________________________________________________________
Franzenian entisen yliopistorakennuksen pihalla hypätään nyt narua. Lapsia on vasta kymmenkunta. Sisälle tullessaan he melkein häviävät valtavaan eteiseen. Toisella puolella pihaa vielä rakennetaan.
Vuodenvaihteessa eteisessä voi jo olla tungosta. Franzeniasta on kasvamassa Helsingin suurin päiväkoti 230 lapselle.
Päiväkodista halutaan myös esikuva ja koelaboratorio kaupungin muille päiväkodeille. Siinä missä normaalikouluissa eli "norsseissa" harjoittelee opettajaksi valmistuvia, Franzeniasta on tulossa tavallaan varhaiskasvatuksen oma "norssi", jossa opiskellaan ja tehdään tutkimusta.
Suuri on kaunista muuallakin, sekä Helsingissä että muualla pääkaupunkiseudulla. Uusia päiväkoteja syntyy enää harvoin alle sadalle lapselle.
Franzenia ei välttämättä pitkään pidä hallussaan edes Helsingin ennätystä. Esimerkiksi Verkkosaaren pohjoisosaan suunnitellaan lähivuosina jopa 300 lapsen päiväkotia. Sitä ennen ehtii valmistua ainakin Kalasataman korttelitalo, johon tulee reilun sadan lapsen päiväkoti.
Vanhat pienet päiväkodit eivät vielä katoa mihinkään. Helsinkiläisessä päiväkodissa oli keväällä keskimäärin 79 lasta, aivan pieniä yksikköjäkin siis sopii edelleen joukkoon. Pienin on Katajanokalla, lapsia siellä on 27.
Muuhun käyttöön rakennettujen tilojen muokkaamista päiväkodille sopiviksi on kokeiltu esimerkiksi vanhoissa koulurakennuksissa Malmilla ja Punavuoressa. Kantakaupungissa remontteja tehdään siksi, että tontteja uusille suurille rakennuksille ei ole, mutta lapsiperheet eivät enää karkaa pois. Tarhoissa on siksi kova ruuhka.
Liikuntasali taipuu juhlasaliksi uudella tavalla:
kun puolapuut taivuttaa alas, niiden päälle syntyy näyttämö.
Rakennuksena Franzenia on päiväkodiksi poikkeava. Siellä ei ole perinteisiä kapeita käytäviä täynnä naulakkoja ja pikkuruisia huoneita lasten oleskeluun.
Suojeltu sisääntuloaula sopisi edelleen tilaksi tanssiaisille, rauhallisia tiloja on rajattu esimerkiksi lasiseinin. Hillityt värit seinillä on lainattu talon rakentamisvuosilta 1920-luvulta.
"Kaikki tilat ovat kaikkien lasten käytössä, eivät siis tarkasti jaettu ikäluokittain tai toiminnan mukaan", sanoo aluepäällikkö
Ulla Lehtonen.
Oma kotipesä on yhä joka ryhmällä, mutta muuten toimitaan mahdollisimman joustavasti.
On myös huoneita, joita pienemmässä päiväkodissa ei voisi olla: toinen liikuntasali peileineen, paja rakenteluun ja taiteelle, aistihuone.
Ruokailuja on tarkoitus keskittää talon suurimpiin tiloihin. Tämä tarkoittaa ruokailuja vuoroissa. Sängyt ovat kaikki helposti siirrettäviä. Niinpä tilaa jää enemmän leikkiin. Legomaailmaa ei tarvitse purkaa päiväunien tieltä.
Päiväkodin varsinainen leikkipiha valmistuu kesäkuussa. Siellä hiekkalaatikon reuna toistaa Kallion taloriviä ja kiipeilytelineestä tulee paloauto. Kahdellesadalle lapselle piha on pieni, mutta monessa kantakaupungin päiväkodissa ei ole omaa pihaa lainkaan.
Päiväkodin johtaja
Tiina Marjoniemi sanoo, että organisointia iso yksikkö kyllä aikuisilta vaatii. Lapsi ei saisi huomata aikuisen vilkuilevan kelloa.
"Pahin vaihtoehto olisi, että meillä olisi vaikka sata lasta yhtä aikaa eteisessä menossa ulos", Marjoniemi sanoo. Hän ei usko, että tätä tarvitsee pelätä.
Lisäksi Marjoniemi muistuttaa, että vaikka päiväkoti on suuri, ryhmät eivät sitä ole.
Tavoitteena on enintään 12 lasta alle 3-vuotiaita ja enintään 21 sitä vanhempia.
"Vaikka toimitaankin joustavasti, lapset ovat kuitenkin tuttujen aikuisten kanssa."
Franzeniasta tulee uudella tavalla avoin paikka.
Suuri juhlasali ja aulatila voidaan erottaa palo-ovilla muuhun käyttöön. Kaupunkilaiset voivat siis vuokrata tilaa erilaisiin tapahtumiin, mutta myös muut päiväkodit voivat pitää Franzeniassa omia tilaisuuksiaan.
Helsingin yliopisto ei poistu kokonaan vanhoista tiloistaan.
Opettajankoulutuslaitokselta saapuu Franzeniaan harjoittelijoita, ja tutkimusta on tarkoitus tehdä pitkäjänteisesti. Franzenia toimii erityisesti koelaboratoriona oppimisympäristöjen kehittämisessä. Hyväksi koetut ideat monistetaan muualle Helsinkiin ja Suomeen.
"Tässä kaupunki tulee lasten luo. Ei siis niin, että lapset säilötään jonnekin erikseen, vaan niin, että muutkin pääsevät kurkistamaan heidän maailmaansa", maalailee kasvatustieteen professori
Kristiina Kumpulainen.
Sogol Tayyebian, 6, ja Aatos Urtti, 4, menossa päiväunille. Kevyet sängyt saa pois tieltä päiväunien jälkeen.
Päiväkodin johtaja Tiina Marjoniemi tähyilee porraskäytävästä kesäkuussa valmistuvalle leikkipihalle.
Lasiseinät jakavat tiloja pienemmiksi.
Erika Kallasmaa maalaa Franzenian takapihalle suunnittelemaansa katumaalausta.
[Kuvassa vasemmalla taustalla foorumin ylläpitelijän lapsuudenkoti.]
Suojeltua pääaulaa ja juhlasalia sen vieressä on tarkoitus vuokrata myös ulkopuolisille.
