Psykopatologia.munfoorumi.com

Pitäisikö terveydenhuollossa työskentelevillä olla omatunnonvapaus päättää, mihin hoitoon osallistuvat? Jotkut lääkärit ja kätilöt haluaisivat voida kieltäytyä aborttien tekemisestä vakaumuksellisista syistä. Sivustolla Omatunnonvapaus.fi oli kansalaisaloitekin asiasta: http://www.omantunnonvapaus.fi/
Mitä mieltä olette, pitäisikö olla omatunnonvapaus?
Minusta siinä on se ongelma, että sitten toisten työntekijöiden pitäisi sitten hoitaa niidenkin tehtävät, jotka haluavat kieltäytyä.
Ihmettelen tuolla sivustolla myös kirjoitusta myöhäisistä aborteista, eikö Suomessa myöhäisiä abortteja tehdä ainoastaan silloin, jos sikiö on vaikeasti vammainen tai elinkelvoton? Siinä tekstissä ei mainittu tätä seikkaa.

Pitäisi. (Ja papeille myös.)

Ei pitäisi.
Lähes kaikissa työpaikoissa on sellaisia tehtäviä joita ei haluaisi tehdä mutta pakko on tehdä tai vaihtaa työpaikkaa.

Aborttilaista löytyy hyvää tietoa ihan googlettamalla. Yleinen raja: raskauden kesto 12 vkoa mutta erityisluvalla ->...

Ristiriitainen juttu. Tavallaan olen sitä mieltä, että ken ammattiin ryhtyy, se ammatin kestäköön.
Toisaalta ymmärrän, jos joku ei halua abortoida alkiota/sikiötä mutta jo alalle hakiessa tulee tietää myös epämiellyttävät työtehtävät, joten...

Kuinka pitkälle asia voitaisiin viedä? En hoida HIV-potilaita, koska omatunto kieltää, en hoida vammaisia, koska en jaksa, en suostu hoitamaan Jehovan todistajia, kun eivät suostu verensiirtoon jne.

Eli en kykene antamaan suoraa vastausta.

Psykopatologia kirjoitti:Pitäisi. (Ja papeille myös.)

Miksi?

Tietyt työt ovat tietyille (useimmiten juuri uskonnon pohjalta) o m a n t u n n o n-
kysymyksiä (mikä eri asia kuin laiskuus tai viitsimättömyys) ja siksi elämän suuria
kysymyksiä.

Psykopatologia kirjoitti:Tietyt työt ovat tietyille (useimmiten juuri uskonnon pohjalta) o m a n t u n n o n-
kysymyksiä (mikä eri asia kuin laiskuus tai viitsimättömyys) ja siksi elämän suuria
kysymyksiä.

Noin on.

Mutta pitäisikö omantunnonvapaus sallia terveydenhuollossa työskenteleville; se kysymys on mielestäni aivan toinen asia. Aborttikysymys on mielestäni sillä tavoin vanha/vanhentunut ongelma, että terveydenhuoltoalalle hakeutuvat ihmiset ovat jo vuosikymmeniä olleet tekemisissä nykyisen aborttilainsäädännön kanssa. Niin lääkärit kuin muutkin terveydenhuollon ammattilaiset ovat jo pitkään tienneet mihin voivat joutua; abortin kohtaaminen ei tule heille yllätyksenä.
Tuoreempia omantunnonvapauteen liittyviä kysymyksiä terveydenhuollossa ovat elämän päättymistä ja kärsimyksen lievittämistä koskevat ongelmat. Niissä asioissa eteen voi tulla monenlaisia yllätyksiä ja ennenkokemattomia kysymyksiä, joihin ei ole osannut valmistautua, eikä ole tullut ajatelleeksi/miettineeksi.

(Psykopatologia mainitsi papit yhtenä ammattiryhmänä, joka työnsä puolesta joutuu kamppailemaan omantunnonkysymysten kanssa, joten tuli vastustamaton houkutus mainita toinen samaan sarjaan kuuluva ammattiryhmä: suntiot/kirkkovahtimestarit. Papilla saattaa olla mahdollisuus kieltäytyä omantuntonsa vastaisesta työtehtävästä, mutta suntiolla/kirkkovahtimestarilla ei yleensä sitä mahdollisuutta ole.
Laitoin tämän asian sulkuihin siinä toivossa, ettei keskustelu siirtyisi terveydenhuollosta muille urille.)

Kuutar kirjoitti:Pitäisikö terveydenhuollossa työskentelevillä olla omatunnonvapaus päättää, mihin hoitoon osallistuvat? Jotkut lääkärit ja kätilöt haluaisivat voida kieltäytyä aborttien tekemisestä vakaumuksellisista syistä. Sivustolla Omatunnonvapaus.fi oli kansalaisaloitekin asiasta: http://www.omantunnonvapaus.fi/
Mitä mieltä olette, pitäisikö olla omatunnonvapaus?
Minusta siinä on se ongelma, että sitten toisten työntekijöiden pitäisi sitten hoitaa niidenkin tehtävät, jotka haluavat kieltäytyä.
Ihmettelen tuolla sivustolla myös kirjoitusta myöhäisistä aborteista, eikö Suomessa myöhäisiä abortteja tehdä ainoastaan silloin, jos sikiö on vaikeasti vammainen tai elinkelvoton? Siinä tekstissä ei mainittu tätä seikkaa.

Kansalaisaloitteen sisältö on mielestäni painavaa ja ajattelemisen arvoista asiaa:

Tällä hetkellä Suomessa terveydenhuollon henkilökunnalla ei ole lakisääteistä oikeutta kieltäytyä suorittamasta raskaudenkeskeytystä eettisen tai uskonnollisen vakaumuksen perusteella. Eettinen ristiriita raskaudenkeskeytysten ja elämän suojelun välillä on terveydenhuollon työntekijöille psyykkisesti raskas. Erityisen raskas se on työntekijöille, jotka henkilökohtaisen vakaumuksensa perusteella kokevat toiminnallaan päättävänsä ihmiselämän. Jos työntekijä painostetaan toimimaan vastoin syvää vakaumustaan, hänen henkinen terveytensä vaarantuu.

Lähes kaikissa Euroopan maissa on terveydenhuollon henkilökunnalla lakisääteinen oikeus eettisen tai uskonnollisen vakaumuksen perusteella kieltäytyä osallistumasta raskaudenkeskeytyksiin. Tarvitsemme myös Suomessa vastaavaa lainsäädäntöä, joka poistaa vakaumukseen perustuvan syrjinnän ja takaa yhtäläiset oikeudet opiskeluun ja ammatin harjoittamiseen vakaumuksesta riippumatta myös kätilöille ja gynekologeille.

Psykopatologia kirjoitti:Pitäisi. (Ja papeille myös.)

Mistä kaikesta sitten saisi kieltäytyä omantunnon vuoksi? Minusta on aika paradoksaalista uskovalle jättää auttamatta lähimmäistä. Eikö se soimaa?
Ja miten omantunnonvapaus sitten määriteltäisiin? Kenelle omantunnon perusteella annettaisiin vapautuksia työtehtävistä? Jos pelkästään uskoville niin silloin työntekijät asetettaisiin laittomasti eriarvoiseen asemaan, jos kaikille niin niin miten sitä mitattaisiin kenen omatunto on niin kovilla, että vapautusta tarvitaan?

Kansalaisaloitteessa mainittiin eettinen vakaumus. Sillä ei kai välttämättä ole mitään tekemistä uskonnollisuuden tai uskovaisuuden kanssa.

Eettisen vakaumuksen perusteella monet maahanmuuttajat kieltäytyvät siivousliikkeissä siivoamasta vastakkaisen sukupuolen wc-tiloja. Heidät siirretään toiseen työpisteeseen.

Mirri kirjoitti:Kansalaisaloitteessa mainittiin eettinen vakaumus. Sillä ei kai välttämättä ole mitään tekemistä uskonnollisuuden tai uskovaisuuden kanssa.

Sitä hain, että millä omantunnonvapaudentarve todennetaan? PP mainitsi papit, olettaisin, että papit ovat pääsääntöisesti uskossa. Riittääkö oma ilmoitus, kun haluaa toimia omantuntonsa mukaisesti? Missä kaikessa tätä voi käyttää?

terttu kirjoitti:Eettisen vakaumuksen perusteella monet maahanmuuttajat kieltäytyvät siivousliikkeissä
siivoamasta vastakkaisen sukupuolen wc-tiloja. Heidät siirretään toiseen työpisteeseen.

Ei tuolla tavalla työvammaisia pitäisi palkatakaan.

Tarkoitatko, että toivomasi omantunnonvapaus koskisi vain ev.lutteja vai syntyjään suomalaisia?

En. Siivoustyön laatu ei ole samassa määrin "vakavaa" toimintaa kuin abortit yms.
Ja maassa paljolti maan tavalla.

Tapoja tulisi noudattaa maamme lain puitteissa, esim. työkaverin syrjiminen sukupuolen perusteella on täysin laitonta eikä tässä tulisi antaa myönnytyksiäkään. Jos omatunto ei sitä siedä niin ammatti on harkittava sen mukaisesti. Tapauskohtaisesti myönnytykset työnantajan puolelta tullee kyseeseen (kuten wcpesussa, koska siinä ei ole kyseessä ihmisten syrjintä), mutta lakimuutokset ovat mahdottomia yhdenvertaisuuden vuoksi.

Yhdenvertaisuus kyllä on olennainen asia.
Lait ja asetukset ovat näissä asioissa vaikeita.

Vrt. Burka-kielto muslimeille monissa maissa.

Perin merkillistä kuulopuhetta.

Minä en ymmärtänyt koko kuulopuhetta.

trisse kirjoittaa sekavasti mutta ei vaivaudu korjaamaan tai tarkentemaan.

Jos noin kirjoittaa, kannattaako ylipäätään kirjoittaa mitään?