Psykopatologia.munfoorumi.com

LASTEN TIEDEKYSYMYKSET
Miksi kävyt putoavat puusta?

TIEDE 29.9.2014 2:00 Markku Nygren http://www.hs.fi/tiede/Miksi+k%C3%A4vyt ... 1870807943 KIMMO TASKINEN HS


Männyn käpy kätkee sisäänsä siemeniä. Kun siemenet varisevat, puu ei enää tarvitse käpyä ja se putoaa.

Selma Masalin, 2,5

Kävyt irtoavat ja putoavat lopulta maahan samaan tapaan kuin kuivat oksat ja lehtipuiden kuihtuneet lehdet. Kun
siemenet ovat lähteneet, emopuu ei tarvitse enää käpyjä.

Talvella kävyt ovat vielä tiukasti kiinni havupuissa. Kävyn sisällä jokaisen käpysuomun alla on piilossa kaksi siementä.
Keväällä, kun lämpö ja tuuli aukaisevat kävyn, siemenet varisevat maahan.

Vapaaksi päästyään ne liitelevät pienen lenninsiiven varassa kauas äitipuusta. Suurin osa kuusen siemenistä varisee
maalis – huhtikuussa ja männyn siemenistä touko–kesäkuussa.

Jos siemenet osuvat sopivaan kasvualustaan, niistä syntyy aikanaan uusia puita. Jokaisesta männyn kävystä onkin
keväällä lähtenyt maailmalle parikymmentä siementä, kuusen kävystä jopa parisataa siementä. Kun puita on paljon
ja niissä on lukuisia käpyjä, siemenistä voi kehittyä vähitellen kokonaan uusi metsä.

Markku Nygren, erikoistutkija, Metsäntutkimuslaitos

Männyn käpy kätkee sisäänsä siemeniä. Kun siemenet varisevat, puu ei enää tarvitse käpyä ja se putoaa.

Mitä kummaa? Puu siis kokee, että käpy on tehnyt tehtävänsä, ja se saa mennä!
Inhimillistävä ja teleologinen (finalistinen) selitys.

"Oikea" selitys: ns. painovoiman vaikutuksesta.

Ei ole oikea selitys. Jos kävyt putoilisivat painovoiman vaikutuksesta, ne tietysti putoaisivat 'tuoreina' ja siemeniä sisältävinä - kantavina ja painavina.

Selitys ei tietenkään ole tarkoitettu täydelliseksi: tietysti myös kiinnityksessä tapahtuu heikentymistä.

Niin.
Puu varistaa lehtensä tai pudottaa käpynsä, kun se ei enää tarvitse niitä. Puu on kasvattanut niin lehtensä kuin käpynsäkin itse ja omiin tarpeisiinsa, joten toki se voi luopuakin niistä - omien tarpeidensa mukaisesti. Puu pudottaa aktiivisesti ja 'omasta tahdostaan' niin lehdet, kävyt kuin omenatkin; painovoima tulee avuksi.

Tai jos kävyt haluavat pudota.

Psykopatologia kirjoitti:Tai jos kävyt haluavat pudota.

Niin, mikseivät voisi haluta siinä kuin hyödyksi käytetyt yleensä 'haluavat' tulla käytetyiksi. Pikkukala päätyy ison kalan ruuaksi - omasta vai ison kalan halusta/tarpeesta?

Käpyjä kasvattava puu käyttää käpyjään omiin tarpeisiinsa, mutta käyttävätkö kävyt puuta, vai elävätkö pelkästään puun tarpeiden tyydyttäjinä?

Psykopatologia kirjoitti:Tai jos kävyt haluavat pudota.

Joidenkin mäntylajien (esimerkiksi kontortamänty) käpyjen on altistuttava metsäpalon kuumuudelle, jotta kävyt aukeavat ja niissä olevat siemenet voisivat itää.

Serotiinisen (kuumuutta itäiseen vaativan, esim. Pinus contorta) kävyn siementen irtoaminen (abscission) on mahdollista vain kuumuudessa, jolloin pihkan kemialliset sidokset muuttuvat ja mahdollistavat siementen irtoamisen kävyn suomujen sisältä.

Serotiinisen kävyn abskissiota kuvataan seuraavassa tekstissä:

http://books.google.fi/books?id=GfyIjLy ... ne&f=false

Kävyn putoaminen samoin kuin lehtien tai neulasten irtoaminen on mahdollista ainoastaan, kun irtoamissolukko on muodostunut kannatuskohtaan (kävyn kiinnistysvarsi, lehtiruodin kanta). Kävyt, kuten myöskään lehdet, eivät irtoile puista tai muistakaan kasveista ilman irtoamissolukon valmistumista. Sen täytyy kypsyä, jotta lehti voi irrota.

Tässä tomaatin lehden ja kukkavarren irtoamissolukon muodostumisvaiheita:


Figure 4.
Sectored Pedicels.

(A) A sectored pedicel of the constitution j++/jj+. The yellow (Xa-2) portion of the pedicel has jointless L2-derived cells, and the green portion has wild-type L2-derived cells. All L3-derived cells were wild type, and abscission occurred uniformly across the pedicel.

(B) A sectored pedicel with the constitution jj+/jjj, showing normal abscission zone morphology on the jj+ portion of the pedicel and no abscission zone on the jjj portion.

(C) Scanning electron microscopy of the pedicel shown in (B) at the border between the regions with and without abscission zone development. Bar = 200 μm.

(D) Longitudinal section of a plastic-embedded jj+/jjj split pedicel. Bar = 200 μm.

(E) Scanning electron microscopy of a split pedicel, similar to that shown in (D), in which four-fifths was jj+ and the rest was jjj. Bar = 200 μm.

(F) Longitudinal section through the abscission zone region of the four-fifths jj+, one-fifth jjj pedicel shown in (E). Cell separation was limited to the regions having wild-type L3-derived tissue. Note plastid development in subepidermal tissue in the jjj portion of the pedicel, as would be found in a jointless pedicel. Bar = 200 μm.

(G) Scanning electron microscopy of a sectored pedicel of constitution +j+/+jj. The arrow indicates the boundary of the sector. Bar = 500 μm.

Lähde:The Plan Cell

Interactions between jointless and Wild-Type Tomato Tissues during Development of the Pedicel Abscission Zone and the Inflorescence Meristem

Eugene J. Szymkowiak1 and Erin E. Irish
+ Author Affiliations
Department of Biological Sciences, University of Iowa, Iowa City, Iowa 52242
↵1 To whom correspondence should be addressed. E-mail eugene-szymkowiak@uiowa.edu; fax 319-335-3620.
doi: http:/​/​dx.​doi.​org/​10.​1105/​tpc.​11.​2.​159
The Plant Cell February 1999 vol. 11 no. 2 159-175

http://www.plantcell.org/content/11/2/159/F4.full

Hilppa, kiitos asiantuntevasta vastauksesta mielenkiintoiseen aiheeseen. Kuuna päivänä ei ole tullut mieleeni, ettei irtoamista ja putoilua tapahdu ilman siihen erikoistunutta solukkoa, joka kypsyy ja tekee irtautumisen mahdolliseksi.

Nyt varmaan mentiin sanattomiksi, niin maan vetovoiman kuin puun tarpeiden puolustajat...

Minä olen seurannut, kuinka oravat vahtivat piha mäntyjeni käpyjen kypsymistä.
Hauskaa katsella partsilta, kun viereisestä puusta ne tarkistavat ilta-auringon aikaan jokaisen kävyn, poimivat kypsät ja jättävät vielä raakileet.
Ilta illan jälkeen tämä toistuu ja lopulta myöhään syksyllä ovat oksat paljaat. Kun puu on tyhjä, oravat häipyvät. Puu on niiden kasvimaa ja sitämukaa, kun yksi käpy on kypsynyt, ne syövät sen.
Levittääkö orava siemenen ulosteessaan uuteen paikkaan? Vai miten sitten, kun kerran kaikki kävyt tulevat popsituksi jo ennen putoamistaan.

kiss kirjoitti:Minä olen seurannut, kuinka oravat vahtivat piha mäntyjeni käpyjen kypsymistä.
Hauskaa katsella partsilta, kun viereisestä puusta ne tarkistavat ilta-auringon aikaan jokaisen kävyn, poimivat kypsät ja jättävät vielä raakileet.
Ilta illan jälkeen tämä toistuu ja lopulta myöhään syksyllä ovat oksat paljaat. Kun puu on tyhjä, oravat häipyvät. Puu on niiden kasvimaa ja sitämukaa, kun yksi käpy on kypsynyt, ne syövät sen.
Levittääkö orava siemenen ulosteessaan uuteen paikkaan? Vai miten sitten, kun kerran kaikki kävyt tulevat popsituksi jo ennen putoamistaan.

Siemen sisätää arvokasta varastoproteiinia ja -rasvaa, joten se menee herkullisimmassa vaiheessaan siemenkuoren vielä ollessa puutumaton oravan masuun. Pinjansiemenet ovat ihmiselle varsinaista herkkua, jotka paahdetaan pannulla kevyesti salaatin maukkaaksi koristeeksi. Niissä on erityisen runsaasti proteiinia ja rasvaa ja ovat erittäin herkullisia. Mutta kelpaavat eri mäntylajien siemenet oravillekin loistavasti.

Meillä oravat suorittavat saman kyttäysvaiheen sembramännyn kävyille. Juuri kun kävyt ovat myöhäiskesällä kypsyneet riittävästi, jotta niiden siemenet ovat maukkaimmillaan vielä ilman kovia kuoria, mutta käpysuomut eivät ole vielä auenneet, oravat hyökkäävät käpyjen kimppuun. Seurauksena on siellä täällä pihanurmella maissintähkää muistuttavia jyrsittyjä käpyjä. Kävyt eivät vielä tuossa vaiheessa ole saaneet kiinnitysvarren irtoamissolukkoaan valmiiksi, mutta oreva puraisee kävyn helposti irti puusta.

Myös Kalliovuorilla käydään käpysotaa Amerikan punaoravan (chickaree) ja pähkinähakin (Clark's nutcracker) välillä. Pitkäaikainen haaveeni on ollut tuo Kalliovuorten luonnonpuisto, jonka virallisiin sivuihin linkki alla:

Rocky Mountain, National Part, Colorado
http://www.nps.gov/romo/pine_seed_war.htm

Pihallamme kasvaa koreanpihta. Sen pystyasennossa kasvavat sinertävät kävyt ovat suuria, koristeellisia ja oravien mielestä ilmeisen maittavia.

Kun kävyt alkavat kypsyä, tapahtuu juuri niin kuin Kiss kertoi. Oravat käyvät päivittäin kokeilemassa käpyjen kypsyysastetta, "ruuvaavat" sopivat irti, ottavat kainaloonsa (!) ja häipyvät. Talven varalle jemmattuja käpyjä saattaa myöhemmin löytyä kattotiilien alta ja muista sopivista koloista.

Kyllästynyt kirjoitti:Pihallamme kasvaa koreanpihta. Sen pystyasennossa kasvavat sinertävät kävyt ovat suuria, koristeellisia ja oravien mielestä ilmeisen maittavia.

Kun kävyt alkavat kypsyä, tapahtuu juuri niin kuin Kiss kertoi. Oravat käyvät päivittäin kokeilemassa käpyjen kypsyysastetta, "ruuvaavat" sopivat irti, ottavat kainaloonsa (!) ja häipyvät. Talven varalle jemmattuja käpyjä saattaa myöhemmin löytyä kattotiilien alta ja muista sopivista koloista.

Juuri noin. Kannan "kiinnitysruuvi" eli irtoamissolukon kohta ei ole muodostunut eikä myöskään siemenkuori ole puutunut (lignifikoitunut), mutta siemen on lihavimmillaan täynnä runsasproteiinista ja -rasvaista siemenvalkuaista.

Meillä kypsymishetken (siis oravien kannalta oikea hetki, ei puun siementen itämisen kannalta oikea hetki) koitettua tapahtuu yhdessä päivässä ryöstö, jonka jäljet näkyvät muutaman päivän aikana pudoteltuina sembramännyn kävynrankoina pitkin nurmikkoa.

Lisätty jälkeenpäin sulkuihin sanoja.

Laitoin ketjun esiin erilaisten tieteellisten selitysmallien selventämiseksi.

Hilpan esittämä kuuluu luonnontieteellisiin selityksiin, erklären, jossa tapahtuma selitetään kausaalisesti
edeltävien tapahtumien seurauksena. Mitään mentaalista ei ole esillä, useimmiten ei myöskään tarkoitusta
tai päämäärää.

Muut selitykset (tässä) ovat humanististen tieteen piiriin kuuluvia "ymmärtäviä", verstehen, ja keskeisenä
on juuri päämäärä (finalismi).

Lapissa mökkimme takana kasvoi puu, jossa oli isoja pyöreitä käpyjä.
Oravat niitä söivät ja maassa makasi oudon punertavia käpyjen raakileita.
Mikähän puu se semmoinen, missä tuollaisia käpyjä.
Illalla ne oravat tanssivat ripaskaa mökin katolla ja mies ei meinannut saada unta.
Hauskoja otuksia. Tai sitten ne oli harakoita.

Psykopatologia kirjoitti:Laitoin ketjun esiin erilaisten tieteellisten selitysmallien selventämiseksi.

Hilpan esittämä kuuluu luonnontieteellisiin selityksiin, erklären, jossa tapahtuma selitetään kausaalisesti
edeltävien tapahtumien seurauksena. Mitään mentaalista ei ole esillä, useimmiten ei myöskään tarkoitusta
tai päämäärää.

Muut selitykset (tässä) ovat humanististen tieteen piiriin kuuluvia "ymmärtäviä", verstehen, ja keskeisenä
on juuri päämäärä (finalismi).

Heittelit taas helmiä sijoille.

Kvarkki-tason luonnontieteellinen selitys olisi täydellisin, mutta jos sellainen saataisiin aikaan,
foorumin tila ei riittäisi.

Erityis-luonnontieteissä, ei niinkään puhtaassa fysiikassa, selityksissä on kuitenkin finalistisia
elementtejä, esimerkiksi (fysiologia), että sydämen t e h t ä v ä n ä on pumpata verta elimistöön.

Psykopatologia kirjoitti:Laitoin ketjun esiin erilaisten tieteellisten selitysmallien selventämiseksi.

Hilpan esittämä kuuluu luonnontieteellisiin selityksiin, erklären, jossa tapahtuma selitetään kausaalisesti
edeltävien tapahtumien seurauksena. Mitään mentaalista ei ole esillä, useimmiten ei myöskään tarkoitusta
tai päämäärää.

Muut selitykset (tässä) ovat humanististen tieteen piiriin kuuluvia "ymmärtäviä", verstehen, ja keskeisenä
on juuri päämäärä (finalismi).

Minua hämäsi tuo aloituksen teema vastaus 2,5-vuotiaalle. Aloin miettiä, miten kyseisen asian voi selittää 2,5-vuotiaalle, että hän ymmärtää ja on tyytyväinen selitykseen. Markku Nygrenin vastaus oli laadittu tuota silmälläpitäen.

Korjaus: Henkilön nimi.

Ja ihan hyvä selitys olikin.