Köyhyys tappaa miehen tehokkaammin kuin tupakointi
Lähetetty: 08.07.2014 21:16K O L U M N I http://www.hs.fi/elama/K%C3%B6yhyys+tap ... 4783717945
Köyhyys tappaa miehen tehokkaammin kuin tupakointi
8.7.2014 10:00 Päivitetty 8.7.2014 10:29 Rosa Meriläinen
Mikään yleinen laki ei määrää, että kallis yksityinen lääkäriasema olisi parempi kuin julkinen terveyskeskus. Itse olen kuulunut työterveyshuollon piiriin vain häviävän pienen osan aikuisikääni, joten minulla on julkisesta palvelusta laajaa omakohtaista kokemusta.
Kiitän omalääkärijärjestelmää ja synnytyslaitosta. Terveydenhoitajan vastaanotolle pääsee ilman ajanvarausta. Ei ole tarvinnut katua sitä, ettemme ottaneet lapselle työssäkäyvien suosiossa olevaa terveysvakuutusta. Olin kansanedustaja tullessani äidiksi ja koin, että velvollisuuteni on parantaa terveydenhuoltoa kaikille – ei vain rahalla omalle lapselleni.
Olen niitä hyvinvointivaltiouskollisia, jotka periaatteesta käyttävät julkista terveydenhuoltoa silloinkin, kun olisi varaa maksaa yksityiselle. Joskus toki olen sielläkin piipahtanut. Matkoilla ja viikonloppuna, laiskuuttani.
Ymmärrän, että olen etuoikeutettu, jos ei ole pakko mennä päivystykseen – kieltämättä siellä vierähtää pitkä ja surkea aika – mutta muuten kokemukseni yksityisistä eivät ole kummoisia. En ole tuntenut saavani siellä laadukkaampaa hoitoa. Lisäksi herää aina epäluulo siitä, ovatko kaikki heidän määräämänsä tutkimukset oikeasti tarpeellisia, vai onko kyseessä pelkkä rahastus.
Terveyskeskusten pitäisi olla niin hyviä, että keskiluokka ja varakkaammatkin kokevat oikeudekseen käyttää niitä. Ettei ole mitään syytä pitää julkista terveydenhoitoa rupusakin jättömaana, jossa vaivat hoidetaan vasemmalla kädellä. Näin eivät nähdäkseni asiat nyt ole.
Toivon, että ihmiset jatkossakin närkästyvät, jos hoito ei ole hyvää. On tärkeää, että ihmiset luottavat julkiseen hoitoon niin paljon, että vaativat siltä parasta.
Kokemukset niin yksityisistä kuin julkisistakin palveluista vaihtelevat. Kuntakohtaiset erot ovat ilmeisen suuria. Välillä tuntuu, kun kuuntelee helsinkiläisiä kavereita haukkumassa julkista terveydenhoitoaan, että he asuvat ihan eri maassa kuin minä.
Mutta eroja on helsinkiläisissäkin. Työtön itä-helsinkiläinen mies kuolee keskimäärin 13 vuotta nuorempana kuin varakas etelähelsinkiläinen työssäkäyvä mies.
Ja ihan turha nyt nillittää työttömän itä-helsinkiläisen elämäntavoista. Hyvä terveydenhuolto panostaa ennaltaehkäisyyn. Tällä hetkellä terveystarkastuksia, ennaltaehkäisevää hoitoa, saavat lähinnä ne, joilla on työpaikka ja siten oikeus työterveyshuoltoon.
Köyhyys tappaa miehen tehokkaammin kuin tupakointi, mutta köyhyys ei ole elämäntapavalinta: suomalainen köyhyys periytyy. Miksi ihmeessä siis emme pyri eroon köyhyydestä ja anna muita parempia palveluita mieluummin heille, jotka kuuluvat pahimpaan riskiryhmään?
Oikeastaan en edes ymmärrä, miksi työterveyshuolto on? On vaikea hyväksyä tällaista kahden kerroksen systeemiä maassa, jossa kuitenkin kansalaisten yhdenvertaisuus on ääneen lausuttu tavoite ja arvo.
Olisi parempi, että kaikki kävisivät samoilla hyvän palvelun luukuilla, oli päivätöissä tai ei.
Kirjoittaja on tamperelainen vapaa kirjoittaja ja vihreä feministi.
Köyhyys tappaa miehen tehokkaammin kuin tupakointi
8.7.2014 10:00 Päivitetty 8.7.2014 10:29 Rosa Meriläinen
Mikään yleinen laki ei määrää, että kallis yksityinen lääkäriasema olisi parempi kuin julkinen terveyskeskus. Itse olen kuulunut työterveyshuollon piiriin vain häviävän pienen osan aikuisikääni, joten minulla on julkisesta palvelusta laajaa omakohtaista kokemusta.
Kiitän omalääkärijärjestelmää ja synnytyslaitosta. Terveydenhoitajan vastaanotolle pääsee ilman ajanvarausta. Ei ole tarvinnut katua sitä, ettemme ottaneet lapselle työssäkäyvien suosiossa olevaa terveysvakuutusta. Olin kansanedustaja tullessani äidiksi ja koin, että velvollisuuteni on parantaa terveydenhuoltoa kaikille – ei vain rahalla omalle lapselleni.
Olen niitä hyvinvointivaltiouskollisia, jotka periaatteesta käyttävät julkista terveydenhuoltoa silloinkin, kun olisi varaa maksaa yksityiselle. Joskus toki olen sielläkin piipahtanut. Matkoilla ja viikonloppuna, laiskuuttani.
Ymmärrän, että olen etuoikeutettu, jos ei ole pakko mennä päivystykseen – kieltämättä siellä vierähtää pitkä ja surkea aika – mutta muuten kokemukseni yksityisistä eivät ole kummoisia. En ole tuntenut saavani siellä laadukkaampaa hoitoa. Lisäksi herää aina epäluulo siitä, ovatko kaikki heidän määräämänsä tutkimukset oikeasti tarpeellisia, vai onko kyseessä pelkkä rahastus.
Terveyskeskusten pitäisi olla niin hyviä, että keskiluokka ja varakkaammatkin kokevat oikeudekseen käyttää niitä. Ettei ole mitään syytä pitää julkista terveydenhoitoa rupusakin jättömaana, jossa vaivat hoidetaan vasemmalla kädellä. Näin eivät nähdäkseni asiat nyt ole.
Toivon, että ihmiset jatkossakin närkästyvät, jos hoito ei ole hyvää. On tärkeää, että ihmiset luottavat julkiseen hoitoon niin paljon, että vaativat siltä parasta.
Kokemukset niin yksityisistä kuin julkisistakin palveluista vaihtelevat. Kuntakohtaiset erot ovat ilmeisen suuria. Välillä tuntuu, kun kuuntelee helsinkiläisiä kavereita haukkumassa julkista terveydenhoitoaan, että he asuvat ihan eri maassa kuin minä.
Mutta eroja on helsinkiläisissäkin. Työtön itä-helsinkiläinen mies kuolee keskimäärin 13 vuotta nuorempana kuin varakas etelähelsinkiläinen työssäkäyvä mies.
Ja ihan turha nyt nillittää työttömän itä-helsinkiläisen elämäntavoista. Hyvä terveydenhuolto panostaa ennaltaehkäisyyn. Tällä hetkellä terveystarkastuksia, ennaltaehkäisevää hoitoa, saavat lähinnä ne, joilla on työpaikka ja siten oikeus työterveyshuoltoon.
Köyhyys tappaa miehen tehokkaammin kuin tupakointi, mutta köyhyys ei ole elämäntapavalinta: suomalainen köyhyys periytyy. Miksi ihmeessä siis emme pyri eroon köyhyydestä ja anna muita parempia palveluita mieluummin heille, jotka kuuluvat pahimpaan riskiryhmään?
Oikeastaan en edes ymmärrä, miksi työterveyshuolto on? On vaikea hyväksyä tällaista kahden kerroksen systeemiä maassa, jossa kuitenkin kansalaisten yhdenvertaisuus on ääneen lausuttu tavoite ja arvo.
Olisi parempi, että kaikki kävisivät samoilla hyvän palvelun luukuilla, oli päivätöissä tai ei.
Kirjoittaja on tamperelainen vapaa kirjoittaja ja vihreä feministi.