Psykopatologia kirjoitti:Kirjoitat koko ajan Ukrainan Krimistä (huom!).
Psykopatologia kirjoitti:Kirjoitat koko ajan Ukrainan Krimistä (huom!).
Psykopatologia kirjoitti:Janukovich oli vaaleilla valittu.
Psykopatologia kirjoitti:Hän perääntyi reaalipoliitikkona EU-yhteistyöstä.
Beth II kirjoitti:Psykopatologia kirjoitti:Janukovich oli vaaleilla valittu.
Siltä se vain näytti. Rehelliset vaalit tuskin voivat olla maassa joka johtavat oligharhit ja rikolliset. Muistaen että Ukraina oli maailman korruptoituneimpien maiden kärkijoukossa.
Psykopatologia kirjoitti:ei neuvotellut itäisen Ukrainan kanssa.
Psykopatologia kirjoitti:18:56
Maidanin jälkeisen parlamentin koostumus oli pelottelemalla kokoonpantu.
(lihavointi minun)Psykopatologia kirjoitti:Nyt kuulemma "joukkio" on vallannut parlamenttitalon Krimillä. (TV1 uutiset 15:00)
Ukrainan oikeistoradikaalit ovat EU:n avustuksella saattamassa maataan perikatoon.
Psykopatologia kirjoitti:13:59Mirri kirjoitti:beth kirjoitti:Psykopatologia kirjoitti:Vallankaappaushan se oli.
Vallankumous. Näin sitä kutsutaan maailmaalla.
Psykopatologia, jos Viro joutuisi Ukrainan tyyliin Venäjän sekaantumisen kohteeksi, asettuisitko Venäjän puolelle, kuten Ukrainan tilanteessa näytät asettuvan?
Vallankaappaus tai ei, Ukraina ei enää ole Venäjän hallinnassa, eikä se kuulu Venäjälle. Sama juttu tietysti esimerkiksi Viron kohdalla. Itsenäinen valtio, jonka asiat kaappauksineen ja kumouksineen ovat itsenäisen valtion sisäisiä asioita. Siihen olisi Venäjänkin tyytyminen, vaikka sitä miten harmittaisi itsenäisen valtion poliittiset tapahtumat ja ratkaisut.
Viron puolelle.
Ukrainan ja Krimin kriisissä vastapuolet ovat Venäjä ja länsivallat (EU ym.).
Mielestäni olen kritisoinut länsimaiden vääristynyttä ja yksipuolista propagandaa yms,
johon Suomikin on sortunut.
Ukrainan vallankaapparit ja ko. roskajoukon liehittelijät ovat johtamassa maataan tuhoon.
Sitä (myös) olen kritisoinut.
Totuutta on vääristelty. Ei torikokous ole laillinen parlamentti.
Ukraina
Viimeksi päivitetty: 25.02.2022
Ukraina itsenäistyi Neuvostoliitosta liittovaltion hajotessa vuonna 1991. Itsenäisyytensä ajan Ukraina on pyrkinyt lähentymään Länsi-Eurooppaan ja toisaalta luomaan sovintoa ja yhteistyötä Venäjän kanssa. Sen jälkeen, kun Venäjä liitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan itseensä vuonna 2014, maa on ajautunut vaikeaa konfliktiin ja humanitaariseen kriisiin. Vuoden 2022 helmikuun lopussa Venäjä käynnisti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan tunkeutumalla Ukrainan puolelle maan pohjois-, itä- ja eteläosista ja Valko-Venäjältä.
[Sodan] taustaa
Ukraina on noin 44 miljoonan asukkaan valtio, ja se on pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin maa. Maa itsenäistyi Neuvostoliitosta liittovaltion hajottua vuonna 1991. Ukrainan politiikassa heijastuu maan sijainti Venäjän ja EU:n välissä. Kansalaisten välillä on erimielisyyksiä siitä, kuinka tiivistä yhteistyön näiden osapuolten kanssa tulisi olla. Syvempää yhteistyötä EU:n kanssa kannattavat lähinnä maan länsiosan asukkaat. Maan itäosissa asuva venäjänkielinen vähemmistö puolestaan puoltaa yhteistyön lisäämistä Venäjän kanssa.
***
Ukrainan kriisissä on ollut jo pitkään kysymys Venäjä- ja Ukraina-mielisten välisistä erimielisyyksistä. Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa ovat liittyneet maan venäläisväestön ja venäjänkielisen kansanosan oikeuksien puolustamiseen ja vahvistamiseen Ukrainassa. Maan väestöstä noin 17 % on venäläisiä ja lähes 30 % puhuu venäjää äidinkielenään. Presidentti Vladimir Putin katsoo, että Venäjä on vastuussa Ukrainan venäläisvähemmistöstä, josta suurin osa asuu maan itäosissa. Venäjän kielen asemasta Ukrainassa onkin syntynyt mittava kiistakapula. Monet maan venäjänkieliset ovat pelänneet venäjän kielen aseman heikentymistä ja ukrainalaisnationalismin nousua. Lisäksi Venäjää huolestuttaa sotilasliitto Naton laajeneminen itään.
***
Kyllästynyt kirjoitti:Huomattavan yksimielisinä ukrainalaiset tällä hetkellä kuitenkin vaikuttavat presidenttinsä takana seisovan.
"Torikokous" ei ole virallinen vaali, mutta eikö juuri niitä nyt Suomessakin toivota Venäjällä syntyvän?
Mirri kirjoitti:Kyllästynyt kirjoitti:Huomattavan yksimielisinä ukrainalaiset tällä hetkellä kuitenkin vaikuttavat presidenttinsä takana seisovan.
"Torikokous" ei ole virallinen vaali, mutta eikö juuri niitä nyt Suomessakin toivota Venäjällä syntyvän?
Tämänhetkinen tilanne on vuosia jatkuneen prosessin tulos.
Prosessin seurauksena Venäjä taistelee Ukrainassa myös venäläisiä vastaan, tuhoaa heitä ja heidän kotejaan häikäilemättömästi...
Mirri kirjoitti:... Kuinka moni Itä-Ukrainan asukas oikeasti seisoo nykyisen presidenttinsä takana, siitä emme tässä tilanteessa saa mitään realistista tietoa...
Mirri kirjoitti:... Olisiko länsi voinut estää tällaisen tragedian syntymisen, siinäpä pulma. Ja halusiko se estää, vai onko nykyisyys lännelle jonkinlainen voitto; Ukrainan venäjänkielisetkin kääntyvät Venäjää vastaan ja haluavat liittyä/kuulua länteen entistä kiihkeämmin...
Kyllästynyt kirjoitti:Mirri kirjoitti:... Olisiko länsi voinut estää tällaisen tragedian syntymisen, siinäpä pulma. Ja halusiko se estää, vai onko nykyisyys lännelle jonkinlainen voitto; Ukrainan venäjänkielisetkin kääntyvät Venäjää vastaan ja haluavat liittyä/kuulua länteen entistä kiihkeämmin...
Miten länsi olisi voinut estää Putinin pääsyn valtaan ja hänen vallanhalunsa kasvamisen? Länsi on ollut liian naiivi ja kiltisti odottanut Venäjän ryhtyvän demokraattiseksi valtioksi, mutta eipä näytä niin tapahtuneen.
Venäläisten pitäisi itse ryhtyä kantamaan vastuuta oman maansa politiikasta, sen sijaan että vuosikymmen toisensa jälkeen tunkevat päänsä pensaaseen ja ilmoittavat, etteivät ole kiinnostuneita politiikasta.
Länsimaista demokratiaa ei voi tuputtaa Venäjälle
Shaidul Kazi, HTT, lehtori, TAMK
Turun Sanomat
23.5.2015 3:31
Lännellä ja Venäjällä on aivan erilainen demokratiatausta. Lännessä demokratialla on pitkä historia: sen juuret ovat tulleet Kreikasta ja sen teoreettinen matka on alkanut Iso-Britaniassa lähes 800 vuotta sitten Magna Cartan sopimuksen allekirjoittamisella.
Lännen liberaalin ja monipuoluedemokratian historia ei ole kovin pitkä, vähän yli 100 vuotta.
Venäjällä demokratian historia on tosi lyhyt, vuodesta 1991 lähtien eli vähän alle 25 vuotta. Sitä ennen itsevaltainen poliittinen prosessi oli ollut käytännössä tsaarin ja kommunismin aikana.
Demokratia kehittyy päivästä toiseen sitä harjoittamalla. Onnistunut demokratia on välttämätön markkinataloudelle, kansojen voimaantumiselle sekä väestön yrittäjyyden mahdollisuuksille. Lisäksi tulonjako, vauraus ja mahdollisuudet kaikilla aloilla ovat tärkeä edellytys yhteiskunnan demokratian ylläpitämiseksi.
Venäjällä talous on muutaman oligarkin käsissä ja noin 80 prosenttia kansallisesta varallisuudesta on keskittynyt Moskovaan ja Pietariin. Osallistuminen valtion talouteen on elävää kaikkialla, mutta yksityinen sektori on hyvin heikko.
Keskiluokan ihmisten kohtaloon olisi keskeistä tuoda dynamiikan, markkinatalouden ja kansanvallan kukkia. Venäjällä on normi ”jolla on enemmän, he saavat vielä enemmän”. Tällaisessa tilanteessa demokratia kohtaa aina esteitä.
Edellä mainituista syistä valtiosta ja sen johtajasta tulee erittäin vahva kansalaiseen verrattuna. Venäjällä Putin on suuri. Saadakseen suosiota ja pysyäkseen vallassa vahva johtaja tekee asioita vallankumouksellisilla ja radikaaleilla tavoilla – esimerkkinä tästä Krimin nopea liittäminen Venäjään ja ongelmat Ukrainan kanssa. Lisäksi johtaja ei siedä oppositiotaan.
Venäjällä musta ei ole aina musta, valkoinenkaan ei ole aina valkoinen – koko maailma kertoo ja näyttää todisteita, että Venäjän armeija on Ukrainassa, mutta Venäjä kieltää sen. Diktaattori ei voi myöntää tekoa, koska se osoittaisi heikkoutta.
Lännelle Putin on diktaattori, mutta omassa maassaan hän on holhoava johtaja ja sankari. Monet venäläiset kertovat, että millään johtajalla Venäjän historiassa ei ole ollut niin suurta suosiota kuin Putinilla.
Putin on Venäjän yhteiskunnallisen, poliittisen ja taloudellisen järjestelmän jälkeläinen. Länsi on odottanut ja painostanut Putinia tarjoamaan länsimaista demokratiaa Venäjälle – tämä osoittaa epäloogista toivoa lännessä. Demokraattisen muutoksen kysynnän on tultava Venäjän sisältä.
Valtaosa venäläisistä uskoo, että nopea demokraattinen muutos ja avautuminen Venäjän taloudessa tarkoittaa Venäjän resurssien ryöstöä ja tasoittaa tietä lännen yrityksille. Siksi Putinin uudelleen kansallistama öljyohjelma on erittäin suosittu Venäjällä.
On lännen yritysten vastuulla vakuuttaa, että ne eivät vie Venäjän vaurautta, vaan ovat kumppaneita taloudellisessa ja demokraattisessa muutoksessa. Länteen ei kohdistu vielä tällaista luottamusta valtaosassa Venäjää.
Lännen on ensin voitettava venäläisten luottamus ja sitten odotettava länsimaista liberaali- ja monipuoluedemokratiaa ja vapaata taloutta Venäjälle. Muuten emme näe demokratian lisääntyvän, vaan näemme enemmän Boris Nemtsovin ja Anna Politkovskajan kaltaisia kohtaloita.
Päivi Saurio
SLAAVILAISISTA KANSOISTA JA KIELISTÄ
Helsingin yliopiston
Slavistiikan ja baltologian opetusmonisteita 7
5., uudistettu painos [2020]
***
5. JOHDANTO ITÄSLAAVIIN
a) Ukrainalaiset, venäläiset ja valkovenäläiset (s.74)
***
Paluu Yleistä ja ajankohtaista
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 15 vierailijaa