Vastikkeellinen sosiaaliturva
Mitä mieltä olette vastikkeellisesta sosiaaliturvasta?
Mielenterveys ja vertaistuki
http://psykopatologia.foorumi.eu/
Kuutar kirjoitti:Mitä mieltä olette vastikkeellisesta sosiaaliturvasta?
Kyllästynyt kirjoitti:Kuutar kirjoitti:Mitä mieltä olette vastikkeellisesta sosiaaliturvasta?
Siitähän minä olen saarnannut vuosikausia; vastikkeeton raha rappeuttaa ja passivoi ihmisiä.
Kyllästynyt kirjoitti:Siitähän minä olen saarnannut vuosikausia; vastikkeeton raha rappeuttaa ja passivoi ihmisiä.
Kuutar kirjoitti:Yle uutiset 5.8.2013 :
http://yle.fi/uutiset/risikko_tasmensi_ ... en/6762745
Risikko täsmensi Ylen aamu-tv:ssä, että hänen sunnuntainen ehdotuksensa sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta koskisi vain työkykyisiä tuen saajia. Risikon mukaan on vielä auki millaisia tehtäviä sosiaaliturvan saajille osoitettaisiin, mutta ne eivät voisi olla sellaisia, joihin muuten palkattaisiin työntekijä.
Risikon mukaan ajatus on verrattavissa nuorisotakuun henkeen.
- Ajatuksena on se, että pitkäaikaistyöttömille järjestettäisiin jotain toimintaa, että he eivät syrjäytyisi. Nythän osa porukasta syrjäytyy sen takia, että he eivät ole mukana missään toimenpiteessä.
Risikon mukaan keskittyminen nuorten työttömyyteen jättää muita työkykyisiä katveeseen.
- Tällaisena aikana, kun meillä on näin paha taloudellinen tilanne, meillä ei ole varaa jättää yhtään ainoata työikäistä ja työkykyistä huomioimatta. Heidät on pidettävä aktiivisena, jotta he ovat sitten työelämässä kiinni, kun työpaikkoja tulee, sanoo Risikko.
Mirri kirjoitti:Kyllästynyt kirjoitti:Siitähän minä olen saarnannut vuosikausia; vastikkeeton raha rappeuttaa ja passivoi ihmisiä.
Olet saarnannut, mutta oletko saarnoinesi oikeassa/väärässä, se on toinen juttu. Luulen, että sosiaaliturva on laajempi käsite kuin sinun saarnojesi sisältö.
Kyllästynyt kirjoitti:Mirri kirjoitti:Kyllästynyt kirjoitti:Siitähän minä olen saarnannut vuosikausia; vastikkeeton raha rappeuttaa ja passivoi ihmisiä.
Olet saarnannut, mutta oletko saarnoinesi oikeassa/väärässä, se on toinen juttu. Luulen, että sosiaaliturva on laajempi käsite kuin sinun saarnojesi sisältö.
Väitätkö sinä minun olevan/olleen väärässä, vai uskotko vain tietäväsi minua paremmin, kuinka laajasti minä sosiaaliturvan käsitteen tulkitsen ja ymmärrän?
Ajatus ei ole uusi. Vastikkeellista sosiaaliturvaa on kokeiltu kainuulaisessa Paltamon kunnassa 2009 alkaen.
Vattin tutkimusryhmän johtaja Kari Hämäläinen toteaa, ettei kokeilu juuri luonut pysyviä työpaikkoja työvoimatalon ulkopuolelle. Samanlaisia ovat kokemukset muistakin tukityöllistämisen malleista.
Jos työttömän työpanokselle ei ole kysyntää, on sitä työvoimapolitiikan keinoilla vaikea luoda. Se koskee erityisesti pieniä paikkakuntia ja vaikeita aikoja, muttei pelkästään.
Kielteisin yllätys tutkijoille oli se, että toimeentulotuen tarve ei vähentynyt Paltamossa kokeilun aikana. Moni työllistetty saa yhä myös asumistukea. Syynä ovat tukitöiden alhainen palkkaus ja työmatkakulut.
Kuutar kirjoitti:En ymmärrä mihin tällaista uudistusta tarvittaisiin. Tärkeämpää olisi se, että avoimia työpaikkoja olisi enemmän.Vastikkeellinen sosiaaliturva ei mitenkään lisää työpaikkojen määrää.
Työttömille tulossa pakko hyväksyä pitkä työmatka
Työttömän velvollisuus ottaa vastaan työtä laajenee noin puolentoista tunnin bussi- tai junamatkan päähän asuinpaikasta, jos hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoite toteutuu. Nykyään työtön voi lähtökohtaisesti kieltäytyä työstä, joka sijaitsee yli 80 kilometrin päästä kotoa.
Hallitus esitti elokuun lopulla hyväksymässään ohjelmassa, että työttömien velvollisuutta ottaa vastaan työtä laajennetaan siten, että "yhdensuuntainen matka-aika on joukkoliikennevälineellä keskimäärin enintään 1,5 tuntia kokopäiväisessä työssä". Päivittäinen työmatka voisi kestää siis yhteensä keskimäärin kolme tuntia.
Uudistuksessa ehkä luovuttaisiin tältä osin nykyisestä kilometrirajasta. "Käytännössähän uudistus tarkoittaisi pidempää työmatkaa kuin 80 kilometriä", tulkitsee neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).
Uudistus voisi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Tampereella asuva työtön voi joutua töihin 180 kilometrin päähän Seinäjoelle, koska matka-aika julkisella liikennevälineellä eli Pendolino-junalla kestää vain reilun tunnin ja hitaammalla InterCitylläkin tunnin ja vartin.
Tampereelta ehtii myös Jyväskylään tai Helsinkiin junalla puolessatoista tunnissa.
Vastaavasti salolainen työtön saattaa saada työpaikkatarjouksen Helsingistä, jonne huristaa junalla puolessatoista tunnissa.
Työssäkäyntialueiden laajentamista valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä. TEM tekee vaikutusarvioita työttömyysturvajärjestelmän kehittämistä pohtivalle työryhmälle.
Työryhmään kuuluu ministeriöiden virkamiesten lisäksi myös työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajia.
"Nyt pitää selvittää, minkälaista ihmisjoukkoa uudistus koskisi ja millä alueilla", sanoo vanhempi hallitussihteeri Timo Meling työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Yksi pulma on se, että uudistus koskisi koko maata, mutta käytännössä se vaikuttaisi vain hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella asuviin työttömiin.
Esimerkiksi Lapissa työvoimaa tarvittaisiin niin tunturihotelleissa kuin kaivoksillakin, mutta julkiset yhteydet ovat huonot ja välimatkat pitkiä.
Ongelmia on muitakin.
Työttömyysturva-asioita pitkään seurannut TEM:n Pekka Tiainen myöntää, että puolentoista tunnin yhdensuuntainen työmatka voi olla rasittava, vaikka sen kuluttaisi bussissa tai junassa. "Pitkähän se on."
Hän huomauttaa, että ajankäytön lisäksi pitäisi ottaa huomioon myös matkalippukulut.
"Pienituloiset ihmiset elävät tarkan euron elämää. Pidempi työmatka tietää kalliimpia matkakuluja, vaikka isoista matkakuluista saisikin verotuksessa työmatkavähennyksen", Tiainen huomauttaa.
Hyvä puoli uudistuksessa olisi Tiaisen mukaan se, että ihmiset ehkä hakeutuisivat töihin sinne, missä työvoimaa tarvitaan eli omia kotinurkkia kauemmaksi.
Tiainen pohtii silti, saadaanko tällaisella uudistuksella pitkäaikaistyöttömiä todella liikkeelle. "Pitkään työttömänä olleet pitäisi saada omalla kotipaikkakunnalla jollekin työtuvalle tai vastaavalle. Sekin voi olla vaikeaa", hän sanoo.
TEM:n pitäisi saada valmiiksi luonnos työssäkäyntialueen laajentamisesta työryhmän käsittelyyn lokakuun alussa. Hallituksen tarkoituksena on hyväksyä kaikki rakennepoliittiseen ohjelmaan kuuluvat ehdotukset marraskuun loppuun mennessä.
Osa ehdotuksista saattaa ehtiä eduskunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden puolella.
TEM:n Timo Meling arvelee, ettei työssäkäyntialueen laajennus ehdi voimaan vielä ensi vuoden alussa. Mahdollinen aika voisi olla heinäkuun alku.
"Usein tällaiset uudistukset tulevat voimaan joko vuoden alussa tai heinäkuun alussa, jotta ne olisi helpompi muistaa", hän sanoo.
Työttömän velvollisuus ottaa vastaan työtä laajenee noin puolentoista tunnin bussi- tai junamatkan päähän asuinpaikasta, jos hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoite toteutuu. Nykyään työtön voi lähtökohtaisesti kieltäytyä työstä, joka sijaitsee yli 80 kilometrin päästä kotoa.