Psykopatologia.munfoorumi.com

1.11.2013 klo 20.00 Yle TV1

http://areena.yle.fi/tv/2051287 (28 min)

MOT: Kelvottomat vammaiset; Osittain työkykyisiä hyllytetään eläkkeelle tai kortistoon, vaikka heillä olisi työhaluja ja työpaikka tarjolla. Yhteiskunnalliset menetykset lasketaan sadoissa miljoonissa euroissa.

Miksi eivät mene töihin, jos on työpaikka tarjolla?

MOT: Kelvottomat vammaiset; Osittain työkykyisiä hyllytetään eläkkeelle tai kortistoon,
vaikka heillä olisi työhaluja ja työpaikka tarjolla. Yhteiskunnalliset menetykset lasketaan
sadoissa miljoonissa euroissa.

Tuntuu oudolta johdannolta. Entäpä jos vammaiset menisivät tarjolla oleviin työpaikkoihin:
olisivatko menetykset kahta suurempia?

Ohjelman katsoneena osaan vastata tuohon, että nimenomaan ongelma on se, että työnantajat eivät tarjoa työtä, vaikka vammautuneella olisi työhalua. Kelan ammatillisena kuntoutuksena järjestämään työkokeiluun saattaa olla Kelan mielestä liian sairas, vaikka vammautunut itse kokisi olevansa riittävän työkykyinen. Kela pystyy muuttamaan ilman henkilön lupaa työttömyysturvan eläkkeeksi, jolloin ei kaiketi pysty ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Kopsasin tuon johdannon eli se ei ole itse muotoilemani.

PP ei olisi vaan juuri siinä säästettäisiin, mutta työnantajat ottavat heikosti sairaita töihin.

Niin, kun täytyisi panna tai palkata joku paikkaamaan puolikuntoisen töitä.

Työnantajat saattavat olla liian varmoja siitä, että osakuntoinen tulee sairastelemaan poissaolopäivin; joidenkin osakuntoisten kohdalla voi pitää paikkansa, toisten ei; on sellaisia osakuntoisiakin, jotka pystyvät juuri ja juuri tai vähän ylikin olemaan ilman sairaspoissaoloja. Esim. Jos itse olisin työelämässä en kehtaisi pitää sairaspäiviä, vaikka olisinkin niiden tarpeessa, olen koko ajan elänyt ääritunnetilassa; ollut räjähtämäisilläni; on ollut aivan sama olenko ollut kotona vai olisinko ollut töissä; yhtä paska olo. Työn lisä on lisääntyvä stressi, siksi kotona. Pyrin kuitenkin siihen, että tässä vuoden parin sisällä palaisin takaisin kouluun. Sitä ennen olen harkinnut työtoimintaan osallistumista.

Minä en nyt ihan kokonaan jaksanut katsoa linkkiä mutta on minusta aika epätoivoista lähes kokonaan sokean hakea töitä lastenhoitajaksi. Se nyt on aivan varmaa, että siihen tarvitaan joku ihminen avuksi.

Nykyään on työttömänä vaikka kuinka paljon muutenkin, ei vaan vammaiset.

Ihailen ihmisten työmotivaatiota. Oli ilo katsella ja kuunnella ohjelman henkilöiden tarvetta työpaikansaantiin.