Psykopatologia.munfoorumi.com

.

Harmittaa kun en jaksanut valvoa. Kirjan olen iät ja ajat suunnitellut lukevani. Näkyisköhän arenalta?

Kirja on yksi suuria. Mielestäni se on narsistisen naisen kuvaus.

Rouva Bovary oli muiden keskellä ikään kuin autiolla saarella (kuten Chans non saattaisi asian ilmaista). Hän ei viihtynyt itsessään, sinällään, vaan mankui muilta viihdytystä yms. Tällöin hän oli altis (illosoriselle) rakkaudelle, mitä nuori rakastaja näytti tuovan. Vaikeudet alkoivat mobilisoitua silloin, kun madame alkoi v a a t i a rakastajaltaan, kun hän ei (enää) tyytynyt siihen, mitä hän sai suosiolla.
______________________

Tällainen vaatimisen malli on esiintynyt myös Psykopatologiassa.

Kuuluttajatar taisi sanoa, että Madame on 1800-luvun kirjallisuuden suurimpia sankarittaria, "eloisa ja viehättävä?".
Lapsellinen ja vastenmielinen.

Flaubert mietti ensin päivän, että paneeko pilkun. Sitten laittoi, mutta seuraavana päivänä pyyhki pois.

Voin ehkä kertoakin ja ainakin annan esimerkkejä ostensiivisesti.

Esimerkiksi Micaela.

Hih, luin Wikipedia luonnehdinnat tästä Povari-Eukosta! Tuli vähän samanlainen fiilis, kun aikanaan lueskellessa saippuasarjojen tapahtumista. Jotta ei helkutti! Povarihan on varsinainen aikansa pissis! Lapsellinen ja vastenmielinen, todella. Joku Tuulen Viemää-Scarlett on myös yksi näitä ns. eloisia ja viehättäviä, voimakastahtoisia ja rakastettavia, naikkosia. En diggaa. Kuka tommosia naisia jaksaa kattella?

Ei kukaan jaksa narsistisia kauaa.

Angela GHEORGHIU: "Je dis que rien ne me epouvante" (Carmen):

http://www.youtube.com/watch?v=4jWqkJvdp-k

.