Vesiemme vaelluskalat

[Hilppa]

VIERASKYNÄ
Vaelluskalat on mahdollista palauttaa maamme vesiin
MARKKU MARTTINEN JA HANNU LEHTONEN

Ka­la­tei­den ra­ken­ta­mi­sek­si on jo ole­mas­sa toi­mi­vat rat­kai­sut, mut­ta ra­hoi­tuk­ses­ta ei ole yk­si­mie­li­syyt­tä. Vas­tuun tu­li­si kuu­lua ve­si­voi­mayh­tiöl­le.
Pa­toa­mi­nen, li­kaan­tu­mi­nen ja sään­nös­te­ly tu­ho­si­vat pää­osin vael­lus­ka­lat lu­kui­sis­ta Suo­men vir­ta­ve­sis­tä vii­me vuo­si­sa­dan al­ku­puo­lis­kol­la. Ka­lo­jen es­teet­tö­mäl­le ku­lul­le ja ve­si­luon­nol­le ei sil­loin osat­tu an­taa niil­le kuu­lu­vaa ar­voa. Täs­tä seu­ra­si huo­le­ton­ta ve­si­ra­ken­ta­mis­ta, jol­loin ve­sis­tö­jen muil­le käyt­tö­muo­doil­le ei jää­nyt pal­jon­kaan ti­laa.

Ny­kyi­sin lä­hes kaik­ki Suo­men suu­rim­mat Itä­me­reen las­ke­vat joet on val­jas­tet­tu ja al­ku­pe­räi­set vael­lus­ka­la­kan­nat ovat kuol­leet su­ku­puut­toon. Nii­den hen­kiin he­rät­tä­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä niin ka­las­tuk­sen, mat­kai­lu­elin­kei­no­jen kuin luon­non vir­kis­tys­käy­tön­kin kan­nal­ta.

Em­me ole vii­me vuo­si­sa­dan ar­vo­jen vuok­si tuo­mit­tu­ja elä­mään ra­ken­net­tu­jen ja vael­lus­ka­lat­to­mien vir­ta­ve­sien kans­sa. Vael­lus­ka­la­kan­nat on mah­dol­lis­ta pa­laut­taa usei­siin jo­kiin ra­ken­ta­mal­la ka­la­tei­tä, kun­nos­ta­mal­la kos­kia ja sää­te­le­mäl­lä ka­las­tus­ta. Tie­to ja tai­to toi­mi­vien ka­la­tei­den ra­ken­ta­mi­sek­si ovat kas­va­neet hui­mas­ti.

VAL­TIO­NEU­VOS­TO hy­väk­syi vii­me vuon­na pe­ri­aa­te­pää­tök­sen kan­sal­li­sek­si ka­la­tiest­ra­te­giak­si. Sen tär­kein pää­mää­rä on elin­voi­mais­ten vael­lus­ka­la­kan­to­jen pa­laut­ta­mi­nen. En­si vai­heen ta­voit­teek­si on ase­tet­tu ka­lo­jen kul­ku­reit­tien pa­laut­ta­mi­nen 55 pa­don ohi 20 ve­si­rei­til­lä.

Ka­la­tei­den ra­ken­ta­mi­nen ei ole il­mais­ta. Val­tion bud­je­tis­sa on mää­rä­ra­ha vir­ta­ve­sien kun­nos­ta­mi­sek­si. Sum­ma on kui­ten­kin niin vaa­ti­ma­ton, et­tei sil­lä saa­da ra­hoi­tet­tua kuin yk­si kes­ki­suu­ri ka­la­tie vuo­des­sa, jol­loin mo­net muut hank­keet jää­vät to­teut­ta­mat­ta.

Mui­ta mah­dol­li­sia ra­hoi­tus­läh­tei­tä ovat EU:n ra­ken­ne­ra­has­tot. Suur­ten ka­la­tei­den to­teut­ta­mi­nen vei­si näis­tä ra­hois­ta ison sii­vun. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön alai­nen mi­nis­te­ri­työ­ryh­mä lin­ja­si tou­ko­kuus­sa, et­tä ra­ken­ne­ra­hoil­la voi ra­hoit­taa vain sel­lai­sia ka­la­tei­tä, jot­ka pal­ve­le­vat uu­sien me­ne­tel­mien ko­kei­lua.

Tä­mä oli pa­ha ta­kais­ku, sil­lä rat­kai­sut toi­mi­vik­si ka­la­teik­si ovat jo ole­mas­sa ja stra­te­gian kär­ki­koh­teet ovat käy­neet asian­tun­te­van seu­lan lä­pi ely-kes­kuk­sis­sa.

Lä­hes yh­tä nih­keäs­ti on suh­tau­dut­tu Eu­roo­pan me­ri- ja ka­la­ta­lous­ra­has­ton käyt­töön ka­la­tei­den ra­hoit­ta­mi­sek­si. Myös EU:n Li­fe-ra­has­tos­ta on vai­kea saa­da ra­haa. Ky­mi­joen Kor­kea­kos­ken ka­la­tien ra­hoi­tus ei men­nyt lä­pi, vaik­ka joes­ta saa­tai­siin Hel­sin­gin yli­opis­ton se­kä Riis­ta- ja ka­la­ta­lou­den tut­ki­mus­lai­tok­sen mu­kaan tuot­toi­sa lo­hi­jo­ki.

VAS­TUU ka­la­teis­tä kuu­lui­si en­si­si­jai­ses­ti joen pa­don­neel­le ve­si­voi­mayh­tiöl­le. Tar­vit­ta­va ra­ha­mää­rä oli­si mi­tä­tön osuus var­sin­kin suur­ten voi­ma­loi­den tuo­tan­nos­ta.

Val­tio myön­tää ener­gia­tu­kea ve­si­voi­ma­loi­den sa­nee­raa­mi­seen ja ka­la­tei­den va­paa­eh­toi­seen ra­ken­ta­mi­seen. Yh­tiöt ei­vät juu­ri ole ol­leet ha­luk­kai­ta ra­ken­ta­maan ka­la­tei­tä. Ve­si­voi­man puh­tau­del­la voi­vat ke­hus­kel­la vain yh­tiöt, jot­ka ovat jär­jes­tä­neet pa­doil­laan ka­loil­le es­teet­tö­män ku­lun.

Ka­la­tie­stra­te­gias­sa to­det­tiin tar­ve ke­hit­tää ve­si­lain­sää­dän­töä si­ten, et­tä la­ki edel­lyt­täi­si ai­na tie­tyn vir­taa­ma­osuu­den va­raa­mis­ta vael­lus­ka­lo­jen ja nii­den poi­kas­ten vael­luk­sen tur­vaa­mi­sek­si. Ener­gia­teol­li­suus kui­ten­kin kat­soi, et­tä ny­kyi­nen ve­si­la­ki on tä­hän tar­koi­tuk­seen riit­tä­vä.

Suu­ri on­gel­ma on se, et­tä van­ho­jen voi­ma­loi­den lu­vat ovat voi­mas­sa ikui­ses­ti. Van­hoil­la voi­ma­loil­la on har­voin edes vel­vol­li­suut­ta ka­lo­jen ku­lun tur­vaa­mi­sek­si. Lu­pien hal­ti­jat tor­ju­vat sään­nön­mu­kai­ses­ti vaa­ti­muk­set mah­dol­lis­taa ka­lo­jen pää­sy voi­ma­la­pa­don ohi. Ne kat­so­vat, et­tä se mak­saa ja te­kee var­sin­kin pie­nis­tä voi­ma­lois­ta kan­nat­ta­mat­to­mia.

Ve­si­voi­man hyö­dyn­tä­mää vir­taa­maa tu­li­si hie­man pie­nen­tää. Va­pau­tu­val­la ve­del­lä saa­tai­siin riit­tä­vä vir­taa­ma ve­si­luon­toa var­ten. Van­hat ve­si­ta­lous­lu­vat tu­li­si muut­taa mää­räai­kai­sik­si, ja nii­hin pi­täi­si saa­da sel­keä mää­räys ym­pä­ris­tö­vir­taa­mis­ta ja ka­la­teis­tä. Se oli­si par­hai­ten to­teu­tet­ta­vis­sa ve­si­lain muu­tok­sel­la: ka­la­tiet kus­tan­tai­si en­si­si­jai­ses­ti lu­van hal­ti­ja. Tä­mä on oi­keu­den­mu­kai­sin ja toi­mi­vin vaih­toeh­to.

Suu­ri on­gel­ma on se, et­tä van­ho­jen voi­ma­loi­den lu­vat ovat voi­mas­sa ikui­ses­ti. Van­hoil­la voi­ma­loil­la on har­voin edes vel­vol­li­suut­ta ka­lo­jen ku­lun tur­vaa­mi­sek­si. Lu­pien hal­ti­jat tor­ju­vat sään­nön­mu­kai­ses­ti vaa­ti­muk­set mah­dol­lis­taa ka­lo­jen pää­sy voi­ma­la­pa­don ohi. Ne kat­so­vat, et­tä se mak­saa ja te­kee var­sin­kin pie­nis­tä voi­ma­lois­ta kan­nat­ta­mat­to­mia.

Ve­si­voi­man hyö­dyn­tä­mää vir­taa­maa tu­li­si hie­man pie­nen­tää. Va­pau­tu­val­la ve­del­lä saa­tai­siin riit­tä­vä vir­taa­ma ve­si­luon­toa var­ten. Van­hat ve­si­ta­lous­lu­vat tu­li­si muut­taa mää­räai­kai­sik­si, ja nii­hin pi­täi­si saa­da sel­keä mää­räys ym­pä­ris­tö­vir­taa­mis­ta ja ka­la­teis­tä. Se oli­si par­hai­ten to­teu­tet­ta­vis­sa ve­si­lain muu­tok­sel­la: ka­la­tiet kus­tan­tai­si en­si­si­jai­ses­ti lu­van hal­ti­ja. Tä­mä on oi­keu­den­mu­kai­sin ja toi­mi­vin vaih­toeh­to.

Muu teol­li­suus ja pis­te­kuor­mit­ta­jat tar­kis­ta­vat lu­piaan sään­nöl­li­ses­ti, ja nii­den lu­pa­eh­to­ja on tiu­ken­net­tu. Tä­män seu­rauk­se­na ve­sien laa­tu on sel­väs­ti pa­ran­tu­nut. Voi vain ky­syä, mil­loin ve­si­voi­ma­la­lu­pien hal­ti­jat vel­voi­te­taan sa­maan.

http://www.hs.fi/paivanlehti/08082013/p ... 5852023257

[Hilppa]

Ny­kyi­sin lä­hes kaik­ki Suo­men suu­rim­mat Itä­me­reen las­ke­vat joet on val­jas­tet­tu ja al­ku­pe­räi­set vael­lus­ka­la­kan­nat ovat kuol­leet su­ku­puut­toon.

Koska noin on, miten voidaan palauttaa kalakanta, jonka kaikki populaatiot ovat kuolleet sukupuuttoon? Tarkoittaako ainoastaan Suomenlahteen laskevien jokien alkuperäisiä kalakantoja, joita ei siis voida palauttaa jokiin, koska ei ole enää mätiä/poikasia, jotka laitettaisiin yläjuoksulle ja jotka sitten aikanaan smolttiutuisivat kotijokeensa?

Tästäkin aiheesta on debattia käyty jo ainakin kolmekymmentä vuotta ja tilanne vain mataa paikoillaan.

[Riidankylväjä]

Vaikka saataisiin kalatiet rakennettua ja uusi kalakanta istutettua, jokien veden laatu on nykyään niin heikko, että kalankasvatuksessa ei ole mieltä.

[Hilppa]

Niinkin voi olla joissakin joissa. Minä en ymmärrä sitä, että puhutaan portaista ja kuinka ne kalat sinne sitten uivat, kunhan vaan on portaat. Pitäähän ensin olla se kalakanta, joka on joskus ollut siinä tietyssä paikassa, jotta uusista poikasista (jotka istutetaan yläjuoksulle) voisi tulla smoltteja, jotka aikanaan palaavat kotijokeensa. Mutta jos kantaa ei kertakaikkiaan ole, puhe on vain sanahelinää. Kuten on tainnut olla jo kolmekymmentä vuotta. Jokatapauksessa surullista.

[Riidankylväjä]

Jos käytetään mätimunien hautomisessa nimenomaan kyseisen joen vettä niin teoriassa poikaset leimautuisivat siihen jokeen. Mutta kun veden laatu on mitä on, niin ei taida onnistua.