Minä, Hercule Poirot

Re: Minä, Hercule Poirot TV 1 la 18.1. klo 12:30

ViestiKirjoittaja Kyllästynyt » 20.01.2014 00:57

Trisse kirjoitti:toisten määräily (saavatko poistua vaiko eivät), kyttääminen, omasta "hidasälyisyydestään" pauhaaminen vaikka on ainoa joka rikoksen käsittää tuntuvat sosiaalisesti moukkamaisilta teoilta. Kirjoissa nuo eivät niin häiritse kun mielikuvani poirot on jotenkin kevyempi eikä niin yhden ilmeen tyyåpo.

Omahyväisyys ja kärsimättömyys ovat eri asioita kuin moukkamaisuus.
Kyllästynyt
 

Re: Minä, Hercule Poirot TV 1 la 18.1. klo 12:30

ViestiKirjoittaja Kahvi » 20.01.2014 11:29

Kyllästynyt kirjoitti:Poirot's David Suchet

David Suchet kertoo roolistaan, Hercule Poirotista.

Erityisesti kohta 2:00-3:15.

http://www.youtube.com/watch?v=Xo8b6wyV_2U
kesto 8:52

Tarkoittanet tällä kohtaa, jossa David kertoo Poirotin olevan henkilön, joka kuuntelee (intensiivisesti), ymmärtää mitä sanoja (tosiasiallisesti) tarkoittaa. Ei siis vain kuuntele, vaan kuulee mitä sanoja yrittää sanoa - tai lipsauttaa tahtomattaan jotain tärkää "rivien väliin".

Joo ei voi tosiaan olla kysymys autismista, kun autistit taitanevat ymmärtää kuulemansa sanatarkasti - eivätkä ymmärrä rivien välistä mitään. Lievä asperger siis korkeintaan.
Kahvi
 

Re: Minä, Hercule Poirot

ViestiKirjoittaja Kahvi » 20.01.2014 11:41

Psykopatologia kirjoitti:Poirot saattaa olla myös "kiipijä", joka etsiväntaidoillaan on päässyt parempiin
piireihin ja myös yläluokan pariin hienostelemaan ja luomaan mainetta nerona
yms.


Yleinen totuus lienee se, että hän on eläkkeelle jäänyt poliisi, joka ensimmäisen maailmanpalon takia muutti belgialaisena pakolaisena Englantiin.

Kuitenkin toinen viittaus, jota muistelin, kertoo näin:
"In The Double Clue, Poirot mentions that he was Chief of Police of Brussels, until "the Great War" (WWI) forced him to leave for England."
http://en.wikipedia.org/wiki/Hercule_Poirot
Eli tuon mukaan hän oli oli Brysselin poliisipäällikkö jonka 1.MS ajoi pakosalle Englantiin.

Yläluokkaa hän ei siis ollut, ellei sitten omalaatuisena belginä -yläluokkaisuudestaan huolimatta- valinnut rahvaan ammattia. Englannissa hän pääsi yläluokan piiriin kaiketi lähinnä vain maineensa avulla ylivertaisena rikosten ratkaisijana. Rikosten ratkaiseminen oli taas pakkomielle, vähän niinkuin "House" TV-sarjassa päähenkilöllä on pakkomielle arvoitusten ratkaisemiseen. "Kiipijäksi" siis tuskin voitaneen Herculea sanoa, vaikka toki sekin saattoi olla sivumotiivina hänelle - aristokraattien seurassa kun harvemmin joutuu seurustelemaan alkeellisempiakaan käytöstapoja omaksumattomien rahvaan kanssa.
Kahvi
 

Re: Minä, Hercule Poirot

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 20.01.2014 11:45

Eihän se noin mene. Lieväkin AS sijoittuu empatia-jatkumolla parin prosentin negatiiviseen päähän.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57800
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Minä, Hercule Poirot

ViestiKirjoittaja Kahvi » 20.01.2014 11:49

joku kirjoitti:Ehkä elokuvien Poirot on homo, siksi hänen käytöksensä vaikuttaa moukkamaiselta.

No tuo David Suchet kieltämättä antaa välillä vaikutelman, että voisi olla homoseksuaali. Naimisissa kuitenkin on, että ei ainakaan vissiin julkihomo ole. Jotain homouteen viittaavaa hänessä on, ehkä normaalia suurempi tarve - ellei jopa pakkomielle - puhtauteen tms. Perienglantilainen stiff upper lip kyllä löytyy.

Voi tietty olla niinkin, että esittämänsä hahmon neitimäisyys ym antavat nykypäivänä viitteitä homouteen vaikka olivat normaaleita piirteitä aikoinaan. Vaikea sanoa kun ei tullut 30-luvulla juurikaan seurattua kuinka umpiheterot herrasmiehet käyttäytyivät kreivien linnoissaan.
Kahvi
 

Re: Minä, Hercule Poirot

ViestiKirjoittaja Kahvi » 20.01.2014 11:51

Psykopatologia kirjoitti:Eihän se noin mene. Lieväkin AS sijoittuu empatia-jatkumolla parin prosentin negatiiviseen päähän.

Siksi käytinkin sanaa "korkeintaan" - etkö moukka osaa edes lukea!

Asperger-piirteinen lienee eksaktimpi ilmaisu.
Kahvi
 

Re: Minä, Hercule Poirot

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 20.01.2014 13:26

Esimerkiksi jos jostain todetaan, että hän on korkeintaan (vain) lievästi vajaamielinen,
hän ei ole missään äly-suhteessa fiksu. Samalla tavalla Asperger- olkoonkin vain lievä
- merkitsee jo vakavaa vammaa.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57800
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Minä, Hercule Poirot

ViestiKirjoittaja Kahvi » 20.01.2014 13:33

Savant-tyyppinen asperger?
Kahvi
 

Re: Minä, Hercule Poirot

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 20.01.2014 13:51

Tai jos jostain miehestä todetaan, että "hänen kääpiökasvuisuutensa on korkeintaan lievää"
- on jopa 145 - ei hänestä ole korkeushyppääjäksi olympialaisiin.

Samalla tavalla mestarisalapoliisi ei voi olla m i l l ä ä n tavalla älyllisesti vammautunut.
Poirot tuntee inhimisen kultuurin yms. Esimerkiksi obsessionaalinen hän voi olla (kuten
Kant).
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57800
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Minä, Hercule Poirot

ViestiKirjoittaja Hilppa » 20.01.2014 14:04

Kahvi kirjoitti:Voi tietty olla niinkin, että esittämänsä hahmon neitimäisyys ym antavat nykypäivänä viitteitä homouteen vaikka olivat normaaleita piirteitä aikoinaan. Vaikea sanoa kun ei tullut 30-luvulla juurikaan seurattua kuinka umpiheterot herrasmiehet käyttäytyivät kreivien linnoissaan.

Mutta elokuvassa/sarjassa vertautuu vain yläluokan englantilaisiin herrasmiehiin eikä esiinnyt omiensa parissa eli belgianranskankielisten parissa. Yläluokan englantilaisiin herrasmiehiin vertautuessaan on neitimäinen ja poikkeavan tarkka, mutta toisaalta tarkkuus hänessä esiintyy havainnoinnin puolella, mikä myös liittyy ammatin vaatimuksiin. Obsessionaalinen (Psykopatologia) kuulostaa realistisemmalta vaihtoehdolta, itse aluksi koin homostereotypiana (tai jopa karikatyyrinä).

(Myöhempi lisäys suluissa.)
Hilppa
 

Re: Minä, Hercule Poirot

ViestiKirjoittaja Kyllästynyt » 20.01.2014 14:17

Kahvi kirjoitti:
joku kirjoitti:Ehkä elokuvien Poirot on homo, siksi hänen käytöksensä vaikuttaa moukkamaiselta.

No tuo David Suchet kieltämättä antaa välillä vaikutelman, että voisi olla homoseksuaali...

En minä ainakaan ole tuollaista huomannut.
Kahvi kirjoitti:... Jotain homouteen viittaavaa hänessä on, ehkä normaalia suurempi tarve - ellei jopa pakkomielle - puhtauteen tms...

Outoja rinnastuksia.
Kahvi kirjoitti:... Perienglantilainen stiff upper lip kyllä löytyy...

Jäykkyydestä tai tiukkuudesta ei ole tietoakaan, ei ainakaan minun mielestäni.
Kyllästynyt
 

Re: Minä, Hercule Poirot

ViestiKirjoittaja Kahvi » 20.01.2014 14:23

19.01.2014 21:24
Hilppa kirjoitti:... Mutta itse elokuva tai tv-sarja on brittiläistä laatukamaa, ...

Tätä komppaan! Noi engelsmannit kun tuntuvat pystyvän tekemään todella laadukasta jälkeä. Näyttelijätyö, ohjaus, musiikki ja mitä niitä onkaan: ei voi kuin ihailla!

Osaavat mokomatkin joskus jopa tehdä kököstäkin tarinasta katseltavan. Esim "Sydämen asialla", jota joskus katsoin, saattoi itse jakson juoni olla lapsellinen ja jopa typeräkin, mutta laatuduunillaan saivat tarinan kääräistyä katsottavaan muotoon. Nostan hattua!
Kahvi
 

Re: Minä, Hercule Poirot

ViestiKirjoittaja Kahvi » 20.01.2014 14:26

Kyllästynyt kirjoitti:
Kahvi kirjoitti:... Perienglantilainen stiff upper lip kyllä löytyy...

Jäykkyydestä tai tiukkuudesta ei ole tietoakaan, ei ainakaan minun mielestäni.

Linkkaamassasi Youtube-pätkässä mielestäni hänellä oli jäykkä ylähuuli. Poirotina ei tietenkään.

Pakkomielteen-omainen suhtautuminen puhtauteen (jonka hän itse mainitsi dokkarissa) on joskus hieman feminiinisyyteen viittaavaa, siitä ehkä impressio (naismaisesta) homoseksuaalisuudesta. "Tom of Finland" - tyyppistä homoseksualisuutta taas Davidista ei löydy kirvellääkään.

---
13:26 typo
Kahvi
 

Re: Minä, Hercule Poirot

ViestiKirjoittaja Kahvi » 20.01.2014 14:30

Psykopatologia kirjoitti:Tai jos jostain miehestä todetaan, että "hänen kääpiökasvuisuutensa on korkeintaan lievää"
- on jopa 145 - ei hänestä ole korkeushyppääjäksi olympialaisiin.

Samalla tavalla mestarisalapoliisi ei voi olla m i l l ä ä n tavalla älyllisesti vammautunut.
Poirot tuntee inhimisen kultuurin yms. Esimerkiksi obsessionaalinen hän voi olla (kuten
Kant).

Obsessionaalisella käytöksellä voinee olla samoja piirteitä kuin aspergerissa? Jotkut asiat eivät kertakaikkiaan voi olla kuin tietyllä tavalla jne. Siitä ehkä meidän maallikko-moukkien ajatukset aspergerista?
Kahvi
 

Re: Minä, Hercule Poirot

ViestiKirjoittaja Hilppa » 20.01.2014 14:32

Menee mielestäni sekaisin keskustelussa näyttelijä ja näytelty hahmo, karaktääri. Itse olen kirjoittanut ainoastaan Poirotista, en tulkitsijasta, josta ei niin paljon materiaalia juuri ole, että voisi mitään luonne- ym. päätelmiä tehdä. Kuin että taitava näyttelijä ja mielenkiintoisen karaktäärin on osannut luoda.
Hilppa
 

Re: Minä, Hercule Poirot

ViestiKirjoittaja Kahvi » 20.01.2014 14:57

Kahvi kirjoitti:
Psykopatologia kirjoitti:Tai jos jostain miehestä todetaan, että "hänen kääpiökasvuisuutensa on korkeintaan lievää"
- on jopa 145 - ei hänestä ole korkeushyppääjäksi olympialaisiin.

Samalla tavalla mestarisalapoliisi ei voi olla m i l l ä ä n tavalla älyllisesti vammautunut.
Poirot tuntee inhimisen kultuurin yms. Esimerkiksi obsessionaalinen hän voi olla (kuten
Kant).

Obsessionaalisella käytöksellä voinee olla samoja piirteitä kuin aspergerissa? Jotkut asiat eivät kertakaikkiaan voi olla kuin tietyllä tavalla jne. Siitä ehkä meidän maallikko-moukkien ajatukset aspergerista?

Toisaalta Adrian Monk on monella tapaa monivammainen, mutta esim huomiointikyky niin detaljien ja emotionaalisten pikkuseikkojen osalta - puhumattakaan rikosten ratkaisukyvystä - on Herculeen luokkaa.

Eiköhän Poirotin(kin) kohdalla kirjailija välttämättä sen kummepia ajattelematta liitti häneen omalaatuisia piirteitä saadakseen tästä lukijoille esim mielenkiintoisemman hahmon.

Fiktiohahmoja siis kannattaa luonnollisesti käyttää pohdinnoissa ja tehdä heistä maallikkodiagnooseja :mrgreen:
Kahvi
 

Re: Minä, Hercule Poirot

ViestiKirjoittaja Kahvi » 20.01.2014 14:58

Hilppa kirjoitti:Menee mielestäni sekaisin keskustelussa näyttelijä ja näytelty hahmo, karaktääri. Itse olen kirjoittanut ainoastaan Poirotista, en tulkitsijasta, josta ei niin paljon materiaalia juuri ole, että voisi mitään luonne- ym. päätelmiä tehdä. Kuin että taitava näyttelijä ja mielenkiintoisen karaktäärin on osannut luoda.

Sekaisin taitaa joo välillä mennä. Itse olen koittanut eritellä milloin puhun hahmosta (Poirot) ja milloin näyttelijästä (David).
Kahvi
 

Re: Minä, Hercule Poirot

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 20.01.2014 16:24

Poirotko homo?

Itse en ole ainakaan havainnut, että jonkun tai villen siitinelin olisi tunkeutunut Poirotin peräsuoleen.
Tai vice versa.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57800
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Minä, Hercule Poirot

ViestiKirjoittaja Kahvi » 20.01.2014 16:29

Psykopatologia kirjoitti:Poirotko homo?

Itse en ole ainakaan havainnut, että jonkun tai villen siitinelin olisi tunkeutunut Poirotin peräsuoleen.
Tai vice versa.

Tarkoitin häntä näytellyttä Davidia.
Kahvi
 

Re: Minä, Hercule Poirot

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 20.01.2014 16:49

Niin minäkin. Hänen perseenreikänsähän on saanut olla ihan rauhassa.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57800
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

EdellinenSeuraava

Paluu Yleistä ja ajankohtaista



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa