Juhana Vartiaisen uusin ehdotus

[Kyllästynyt]

Työpaikka ≠ (tekemätön potentiaalinen) työ.

Tempputyöpaikkoja ei oikeasti tarvita.

Mitä tarkoittaa "tempputyöpaikka"?

[Kuutar]

Pitkän työuran jo tehneet eivät tietenkäänn ole "varsinaisia" lorvijoita. Mutta kun tekemätöntä työtä on paljon, voi ryhtyä esimerkiksi kengänkiillottajaksi, jotka ovat tyystin hävinneet kaupunkikuvasta.

Nykyään kenkiä valmistetaan paljon materiaaleista, joita ei tarvitse kiillottaa.

[Kuutar]

Työpaikka ≠ (tekemätön potentiaalinen) työ.

Tempputyöpaikkoja ei oikeasti tarvita.

Mitä tarkoittaa "tempputyöpaikka"?

Tuottamatonta työtä, työtä jota ei oikeasti tarvita, mutta näyttää hyvältä tilastoissa.

[Kyllästynyt]

Tuottamatonta työtä, työtä jota ei oikeasti tarvita, mutta näyttää hyvältä tilastoissa.

Edes veden kantaminen avannosta toiseen ei ole tuottamatonta työtä. Käyhän se ainakin fyysisen kunnon kohottamisesta ja ylläpitämisestä.

Mikä siis on "tuottamatonta työtä jota ei oikeasti tarvita"?

[Kuutar]

Sävelkorva on synnynnäinen, sitä ei ole kaikilla...

Ei ole, mutta voi sitä harjoittaa ja kehittää.

... Olet aiemminkin puhunut hänen työstään, kyseessähän on harvinainen erikoisala, josta moni työtön ei ole koskaan kuullutkaan...

Halusin kertoa sen, että jossain on myös työvoimapulaa. Mutta olipa ala tai ammatti mikä tahansa, jos on riittävän hyvä, töitäkin löytyy.

... Tietysti työnantajan tarkoitus on tehdä voittoa, sen sijaan Suomen päättäjien pitäisi ajatella myös maansa kansalaisten tulevaisuutta.

Ei se päättäjien ajattelusta parane; tavalliset ihmiset tämän yhteiskunnan pystyssä pitävät tai kaatavat.

Ymmärtääkseni ammattikouluissa jää opiskelupaikkoja käyttämättä, koska tietyt alat eivät houkuttele vaikka niillä olisi kysyntää työvoimasta. Yliopiston aloituspaikkoja taas pitäisi vähentää (ja luultavasti ne leikkausten vuoksi vähenevätkin), koska ei ole mitään järkeä kouluttaa ihmisiä akateemisiksi työttömiksi.

Ammattien arvostus on kieroutunut, jos mikä tahansa paperinpyörittely on muka arvokkaampaa ja tärkeämpää kuin esimerkiksi putkimiehen työ.
Onko kukaan muuten viime aikoina tarvinnut putkimiehen palveluja? 2 h kestäneen työn veloitus oli liki 800 €.

Olet ennenkin puhunut tuosta " jos on riittävän hyvä, töitäkin löytyy. Ensinnäkin, tuo ei pidä enää paikkaansa. Suomessa on tohtoreitakin työttöminä. Siksi toisekseen, argumenttisi on ihan turha keskustelussa, jossa puhutaan siitä, miten sadattuhannet työttömät voitaisiin työllistää. Enemmistö ihmisistä ei voi olla kaikkein parhaimpia, vaan tietysti enemmistö ihmisistä on keskivertoja. Heillekin pitäisi silti löytyä töitä.

Yliopistoissa voi syntyä innovaatioita, joista tulee talouden moottoreita. Putkimiehellä riittää töitä, jos riittää ihmisiä maksamaan putkimiehen palvelusta. Etenkin palvelualojen kannalta merkittävä asia on yleinen ostovoiman taso.

[Kuutar]

Tuottamatonta työtä, työtä jota ei oikeasti tarvita, mutta näyttää hyvältä tilastoissa.

Edes veden kantaminen avannosta toiseen ei ole tuottamatonta työtä. Käyhän se ainakin fyysisen kunnon kohottamisesta ja ylläpitämisestä.

Mikä siis on "tuottamatonta työtä jota ei oikeasti tarvita"?

Se, jos kuvaamasi kaltaiseen työhön sijoitetaan paljon verovaroja.

[Kyllästynyt]

Olet ennenkin puhunut tuosta " jos on riittävän hyvä, töitäkin löytyy. Ensinnäkin, tuo ei pidä enää paikkaansa. Suomessa on tohtoreitakin työttöminä...

Miksi tohtorin tutkinto olisi jokin tae siitä, että ihminen on hyvä ja tuottava työntekijä?

... Siksi toisekseen, argumenttisi on ihan turha keskustelussa, jossa puhutaan siitä, miten sadattuhannet työttömät voitaisiin työllistää...

Sinä väität, ettei Suomessa ole tarpeeksi työtä. Se ei pidä paikkaansa, koska työtä on. Ongelma on se, että ihmisten työpanoksen ostaminen on liian kallista.

... Enemmistö ihmisistä ei voi olla kaikkein parhaimpia, vaan tietysti enemmistö ihmisistä on keskivertoja. Heillekin pitäisi silti löytyä töitä...

Ei voikaan, mutta tarpeeksi hyväkin on riittävän hyvä. Keskivertoja varten pitäisi löytyä työtehtäviä joiden vaatimukset ja edellytykset ovat heidän osaamisensa ja kykyjensä mukaisia. Valitettavasti usein näyttää siltä, ettei osaamisen ja vaatimusten välinen ero johdu kykenemättömyydestä vaan motivaation puutteesta.

... Yliopistoissa voi syntyä innovaatioita, joista tulee talouden moottoreita...

Kuinka monta talouden moottoriksi kohonnutta innovaatiota on yliopistoissa viimeisten kymmenen vuoden aikana syntynyt?

Innovaatioiden syntymiseen tarvitaan muutakin kuin sitä, että keskinkertainen opiskelija lukee filosofiaa tai kielitieteitä.

... Putkimiehellä riittää töitä, jos riittää ihmisiä maksamaan putkimiehen palvelusta...

Putkimiehen kutsuminen on yleensä pakon sanelemaa. En minä ainakaan hevin keksi tilannetta, jossa vesivahingon estäminen tai tarve vesijohdon ja viemärin asentamiseen olisi parturikäyntiin verrattavissa oleva hankinta.

[Kuutar]

Köyhät eivät kuitenkaan palkkaa putkimiestä, jos ei ole varaa maksaa.
Suomessa on ollut jo vuosia se tilanne, että työnhakijoita on enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Laitoin tästä muistaakseni linkin tälle palstalle aiemmin.

[Kyllästynyt]

Köyhät eivät kuitenkaan palkkaa putkimiestä, jos ei ole varaa maksaa.
Suomessa on ollut jo vuosia se tilanne, että työnhakijoita on enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Laitoin tästä muistaakseni linkin tälle palstalle aiemmin.

Ja muistaakseni minä olen aiemminkin sanonut, ettei työ ole pelkästään ojankaivuuta joka loppuu sitten kun oja on tarpeeksi pitkä.
Köyhienkin on pakko palkata putkimies jos siihen on tarve.

[Kuutar]

Köyhät eivät kuitenkaan palkkaa putkimiestä, jos ei ole varaa maksaa.
Suomessa on ollut jo vuosia se tilanne, että työnhakijoita on enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Laitoin tästä muistaakseni linkin tälle palstalle aiemmin.

Ja muistaakseni minä olen aiemminkin sanonut, ettei työ ole pelkästään ojankaivuuta joka loppuu sitten kun oja on tarpeeksi pitkä.
Köyhienkin on pakko palkata putkimies jos siihen on tarve.

Jos todella on köyhä ( toimeentulotuen saaja), ei voi palkata, vaan putkimiehen työ maksetaan sitten kunnan rahoilla.

[Kyllästynyt]

Jos todella on köyhä ( toimeentulotuen saaja), ei voi palkata, vaan putkimiehen työ maksetaan sitten kunnan rahoilla.

Siitä huolimatta, pakko on palkata putkimies jos siihen tarve on.

Vuokra-asunnossa putkimiehen palkkio maksetaan vuokrissa ja omistusasunnoissa yhtiövastikkeissa, mutta yhtä lailla ne ovat asukkaiden maksamia kuluja kuin mikä tahansa muukin kiinteistön ylläpitoon liittyvä maksu tai menoerä.

[Hilppa]

Työpaikka ≠ (tekemätön potentiaalinen) työ.

Tavallista ihmistä kiinnostavat tarjolla olevat työpaikat ei mikään potentiaalinen tekemätön työ. Viittaat siis itsensä työllistämiseen yrittäjyyden kautta. Työttömistä on kuitenkin melko hankala leipoa tulevia yrittäjiä. Kuten olen aiemminkin todennut; kerran työelämästä jo pudonneen, siis pudokkaan, on vaikea ryhtyä yrittäjäksi. Miten he voisivat niin vaativassa tehtävässä menestyä, kun ihan taitaviakin yrittäjiä menee konkurssiin? Toki on houkuttava ajatus päästä tekemään joskus työtä yrittäjänä, mutta vanhana aloitettu elämän ja työuran ihan totaalinen muutos on haastava ja pelottavakin. Pitäisi myös olla liikeidea, tarvittavat taidot ja pääomaakin yleensä.

[Runo]

Muutama päivä sitten oli uutinen, että Suomeen hakeutuu hoitoon ulkomailta yhä enemmän potilaita ja tätä pyritään edistämään. Potilaan maksavat hoidoistaan ja tuovat muillakin tavoin mukanaan rahaa. Tästä on tulossa Suomelle hyvä tuote, sairauksien hoito. Samalla hyötyvät myös suomalaiset sairaat kun tarjolla on kokenutta hoitohenkilökuntaa ja hyvää hoitoa.

Mutta yliopistoja ja tutkimusta tarvitaan. Valitettava totuus on, että putkimies korjaa putkia, ei hänestä ole kehittämään esim uutta putkien pinnoitusmenetelmää tai uutta putkien rakennusmateriaalia tai uutta tapaa tehdä putkiremontteja. Ei hänestä ole kehittämään Suomelle uutta vientituotetta.

http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/suomalaistutkimus-nousi-vuoden-merkittavimpien-tiedesaavutusten-joukkoon-6241452

Nature Medicine ja Science nostivat aivojen imusuonten löytämisen yhdeksi tämän vuoden merkittävimmistä tieteellisistä havainnoista.

Havainnon julkaisivat toisistaan tietämättä kaksi tutkimusryhmää. Toinen niistä koostui Helsingin yliopiston ja Wihurin tutkimuslaitoksen tutkijoista. Ryhmää johti akatemiaprofessori Kari Alitalo. Tutkimuksen keskeisiä tekijöitä olivat väitöstutkimustaan tekevät Aleksanteri Aspelund ja Salli Antila. Tulokset julkaistiin kesäkuussa 2015 Journal of Experimental Medicine -lehdessä.

Kaksi viikkoa aiemmin oli julkaistu yhdysvaltalaisen Virginian yliopiston tutkijoiden tutkimus samasta aihepiiristä Nature-lehdessä.
Havainto avaa kokonaan uusia näköaloja monien neurologisten sairauksien syntymekanismeihin. Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat alkaneet yhdessä tutkia aivojen imusuonien merkitystä muun muassa Alzheimerin taudissa, aivoinfarktissa ja aivovammoissa.

[Kyllästynyt]

... Valitettava totuus on, että putkimies korjaa putkia, ei hänestä ole kehittämään esim uutta putkien pinnoitusmenetelmää tai uutta putkien rakennusmateriaalia tai uutta tapaa tehdä putkiremontteja. Ei hänestä ole kehittämään Suomelle uutta vientituotetta...

Ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi vaihtolava-järjestelmä on suomalainen keksintö jonka tekivät veljekset Mauno ja Mikko Terho heitellessään puutavaraa kuorma-auton lavalle. Nykyään yhtiö on nimeltään Multilift.

http://www.koneporssi.com/uutiset/multi ... 60-vuotta/

... Vuonna 2006 avattiin Shanghaissa Kiinassa vaihtolavalaitetehdas Hiab Load Handling Equipment Ltd. vastaamaan Aasian kasvavien markkinoiden kysyntään.

Tuotemerkkinä Multilift on rekisteröity 40 maassa...

Mikko Terholla oli ainakin useita kymmeniä muita patentteja, jotka vaihtolava-systeemin ohella tekivät hänestä varsin varakkaan miehen. Ainakin Kis saattaa tietää Ihalassa olevan kahden valkoisen talon kompleksin (pihalla kaivettu lampi) ja kenties myös kuullut sen legendaarisesta rakennuttajastakin.

[Valkosiipi]

Mutta yliopistoja ja tutkimusta tarvitaan.

Niin tarvitaan. Oikeilla aloilla. Mutta mitä hyötyä ihmiselle on esim. teologian alan tutkimuksesta...

Rahanjaossa ei kuitenkaan ajeta Teologisen tiedekunnan tutkimusta alas ja panosteta rahaa vaikkapa Aalto-yliopistoon.
Ei sittenkään, vaikka kaikki tieto, mitä teologit vaikkapa papin virkaan tarvitsevat, on jo olemassa.
Rahaa vähennetään siivu kummaltakin.

Ei välttämättä ole vain huono asia, että yliopistojen määrärahat vähenevät.
Kun yritykset rahoittavat tutkimusta, tutkimus kohdentuu alueille, joista on oikeasti hyötyä.

[Runo]

Terhot patentoivat ideansa vuonna 1947 ja perustivat Autolava Oy –nimisen yrityksen 21.10.1949. Perustajaosakkaina olivat Mikko, Mauno ja Martti Terho sekä talousneuvos Uuno Rautavuori, joka toimi myös ensimmäisenä toimitusjohtajana. Aluksi yritys toimi Naantalissa, mistä se vuonna 1961 siirtyi nykyiselle paikalleen Raisioon Nesteentien varrelle.

Tuo on tapahtunut 40-luvulla ja mukana oli ainakin talousneuvos. Olivatko Mikko ja Mauno putkimiehiä? Linkin takaa ei selviä.

[Runo]

Mutta yliopistoja ja tutkimusta tarvitaan.

Niin tarvitaan. Oikeilla aloilla. Mutta mitä hyötyä ihmiselle on esim. teologian alan tutkimuksesta...

Rahanjaossa ei kuitenkaan ajeta Teologisen tiedekunnan tutkimusta alas ja panosteta rahaa vaikkapa Aalto-yliopistoon.
Ei sittenkään, vaikka kaikki tieto, mitä teologit vaikkapa papin virkaan tarvitsevat, on jo olemassa.
Rahaa vähennetään siivu kummaltakin.

Ei välttämättä ole vain huono asia, että yliopistojen määrärahat vähenevät.
Kun yritykset rahoittavat tutkimusta, tutkimus kohdentuu alueille, joista on oikeasti hyötyä.

Herran tähden...jos rahoitus jätetään liikaa yrityksille niin rahoitusta saavat vain asiat joista saa nopeasti ja paljon voittoa. Voidaan sanoa hyvästit koulutuksen kehittämiselle, sosiaalipsykologialle jne.

Teologia ja raamatun tulkinta on sekin hyödyllistä, varsinkin tänä päivänä kun arvot tuntuvat olevan narikassa ja Allah oven takana. Tarvitsemme sivistystä ja arvoja. Jonkunhan tarvitsee sitä paitsi päättää kenet hoidetaan kun rahaa ei riitä kaikkien hoitoon. Filosofiakin on olleellista. Laitetaanko rahaa keski-ikäisten sydänsairauksien tutkimukseen ja hoidon kehittämiseen vai annetaanko rahaa pikkukeskosten hoidon kehittämiseen. Vai annetaan yrityselämän ja markkinatalouden päättää mitä tehdään.

[Kyllästynyt]

Terhot patentoivat ideansa vuonna 1947 ja perustivat Autolava Oy –nimisen yrityksen 21.10.1949. Perustajaosakkaina olivat Mikko, Mauno ja Martti Terho sekä talousneuvos Uuno Rautavuori, joka toimi myös ensimmäisenä toimitusjohtajana. Aluksi yritys toimi Naantalissa, mistä se vuonna 1961 siirtyi nykyiselle paikalleen Raisioon Nesteentien varrelle.

Tuo on tapahtunut 40-luvulla ja mukana oli ainakin talousneuvos. Olivatko Mikko ja Mauno putkimiehiä? Linkin takaa ei selviä.

Mikko ja Mauno olivat sekatyömiehiä kansakoulupohjalta. Talousneuvos Rautavuori astui kuvioihin kun keksintö oli jo patentoitu. Mikko oli homman moottori (joskin Mauno saattoi olla se joka vaihtolava-ajatuksen ensin keksi).

En ajattele, ettei yliopistoja tarvittaisi, mutta käsitys, että uusiin ideoihin, keksintöihin ja vientituotteiden luomiseen vaadittaisiin yliopistotutkinto on ylimielinen ja elitistinen.

[Kuutar]

Terhot patentoivat ideansa vuonna 1947 ja perustivat Autolava Oy –nimisen yrityksen 21.10.1949. Perustajaosakkaina olivat Mikko, Mauno ja Martti Terho sekä talousneuvos Uuno Rautavuori, joka toimi myös ensimmäisenä toimitusjohtajana. Aluksi yritys toimi Naantalissa, mistä se vuonna 1961 siirtyi nykyiselle paikalleen Raisioon Nesteentien varrelle.

Tuo on tapahtunut 40-luvulla ja mukana oli ainakin talousneuvos. Olivatko Mikko ja Mauno putkimiehiä? Linkin takaa ei selviä.

Mikko ja Mauno olivat sekatyömiehiä kansakoulupohjalta. Talousneuvos Rautavuori astui kuvioihin kun keksintö oli jo patentoitu. Mikko oli homman moottori (joskin Mauno saattoi olla se joka vaihtolava-ajatuksen ensin keksi).

En ajattele, ettei yliopistoja tarvittaisi, mutta käsitys, että uusiin ideoihin, keksintöihin ja vientituotteiden luomiseen vaadittaisiin yliopistotutkinto on ylimielinen ja elitistinen.

Ei siitä haittaakaan ole. Sinä olet ollut asenteeltasi ylimielinen niin työttömiä, akateemisesti koulutettuja, kuin enemmistöä ihmisistä kohtaan, jotka ovat lahjakkuudeltaan keskivertoja.

[Kyllästynyt]

Ei siitä haittaakaan ole. Sinä olet ollut asenteeltasi ylimielinen niin työttömiä, akateemisesti koulutettuja, kuin enemmistöä ihmisistä kohtaan, jotka ovat lahjakkuudeltaan keskivertoja.

En tunne, näe tai koe olevani ylimielinen. En työttömiä, en akateemisesti koulutettuja, enkä enemmistöäkään kohtaan. En ylipäätään edes ajattele olevan joukkoja akateemisesti koulutetut ja työttömät. Tällä palstalla on vain yksilöitä, eikä tietääkseni täällä ole ketään sellaista joka olisi jonkin mainitsemasi ryhmän virallinen tai valittu edustaja.

Eikä tietenkään yliopistokoulutuksesta ole haittaa kenellekään, mutta jos ajatellaan tulos/panos -suhdetta, ei ole järkevää kouluttaa ihmisiä akateemisiksi työttömiksi.