Natoon?

[Kyllästynyt]

Varsin ikävä asia.
Mutta tekipä Suomi mitä tahansa, sillä tuskin on minkäänlaista vaikutusta Turkin aikeisiin.

[Mirri]

Tästä on kyse konfliktissa, joka uhkaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä
Kurdeihin ja näiden asemaan kiinnittyvän diplomaattisen kiistan tausta on pitkä ja sekava.
***
2. Millainen asema kurdeilla on?

Kurdit tavoittelivat omaa itsenäistä valtiota ensimmäisen maailmansodan jälkiselvittelyissä. Tuolloin eurooppalaiset suurvallat Britannia ja Ranska piirsivät Lähi-idän alueelle uusia rajoja.
Kurdivaltion esteeksi nousi osmanien valtakunnan hajoamisen jälkeen syntynyt Turkin tasavalta. Lausannen sopimuksessa vuonna 1923 Turkki sai suurimman osan kurdivaltiolle kaavailluista alueista.
Turkin tasavallan perustaja Mustafa Kemal Atatürk ei tunnustanut kurdien olemassaoloa etnisenä vähemmistökansana vaan ryhtyi turkkilaistamaan kurdialueita.

Kurdit ovat vuosikymmenten mittaan joutuneet eriasteisten sortotoimien kohteeksi Turkissa. Tuorein liennytysjakso koettiin 2010-luvun alussa, kun kurdit saivat nauttia laajemmista oikeuksista kuin koskaan Turkin historiassa. Välit kiristyivät kuitenkin jälleen vuonna 2015, ja kurdivastaisuus Turkissa kasvoi.
Kurdien poliittista toimintaa ei konfliktista huolimatta ole kielletty. Suosituimmalla kurdipuolueella HDP:lla on 67 paikkaa Turkin 600-paikkaisessa parlamentissa.
Kurdien asemaa vaikeuttavat nykyisin Turkin erittäin tiukat terrorismilait, maan autoritaarinen kehitys ja AK-puolueen pyrkimys murentaa oikeusvaltiota.

Irakin kurdeilla puolestaan on nykyisin laaja itsehallinnollinen asema. Syyrian kurdit pitävät maan koillisosissa yllä omaa itsehallintoaluettaan, Rojavaa.
***

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008828968.html

[Mirri]

Varsin ikävä asia.
Mutta tekipä Suomi mitä tahansa, sillä tuskin on minkäänlaista vaikutusta Turkin aikeisiin.

Pitäisikö Suomen sinun mielestäsi taipua Turkin tahtoon esimerkiksi aseviennin osalta?

[Kyllästynyt]

Varsin ikävä asia.
Mutta tekipä Suomi mitä tahansa, sillä tuskin on minkäänlaista vaikutusta Turkin aikeisiin.

Pitäisikö Suomen sinun mielestäsi taipua Turkin tahtoon esimerkiksi aseviennin osalta?

Vaikea valinta.
Ymmärtääkseni Suomen aseteollisuuden tuotteita ovat lähinnä patruunat sekä panssariajoneuvot.
Jos jokin toinen maa kuin Turkki ostaa Suomelta patruunoita jotka sitten kuitenkin lopulta myydään Turkkiin, on se lopputuloksen kannalta yhdentekevää - paitsi siinä mielessä että järjestely tekee Suomesta tekopyhän pää pensaassa elävän maan.
Pasien ja Sisujen vientirajoituksia voi olla vaikeampaa kiertää kuin patruunoiden kohdalla, joskaan ajoneuvot eivät ole suoraan tappovälineitä vaikka niillä voidaankin tappajia liikutella paikasta toiseen.

Lisäksi pitäisi miettiä tulisiko Suomen ostaa Turkin Bayraktar-drooneja? Ovat kuulemma tehokkaita, mutta niitä ostamalla tuetaan Turkin aseteollisuutta - eikä Turkki totisesti ole mikään demokraattinen oikeusvaltio.

Jatkosodan alussa Suomen sanotaan joutuneen valitsemaan "ruton ja koleran välillä". Piti siis valita lähdetäänkö tekemään yhteistyötä Saksan kanssa (joka lupasi ja sitten myös antoi merkittävää aseapua Suomelle), vai otetaanko turpaan Neuvostoliitolta ja sallitaan Neuvostoliiton miehittää Suomi. Suomessa kyllä oli talvisodan jäljiltä runsaasti revanssihenkeä, mutta suinkaan kaikki päättäjät (mm. Mannerheim) eivät kuuluneet siihen joukkoon.

Toivottavasti nyt ollaan viisaampia, ja onneksi tilannekin on Suomen kannalta erilainen niin, että puolustusvoimilla on käytössä muutakin kalustoa kuin talvisodan syttyessa sotilaille jaettu varustus "mallia Cajander".
Sivumennen sanoen, isäni sai talvisotaan lähtiessään juuri sen, eli vyön ja kokardin. Siinä kaikki. Aseet kuulemma otettaisiin viholliselta.

Jos minun pitäisi päättää, sallisin patruunoiden myynnin Turkkiin, koska sinne ne kuitenkin päätyvät, joko Suomen myyminä - tai esimerkiksi afrikkalaisten välikäsien kautta.

Paseja ja Sisuja voisi mielestäni myös viedä, vaikka tuhovälineitähän nekin välillisesti ovat. Suomen turvallisuus kuitenkin on suomalaisten ykkösprioriteetti.

[eea]

Mutta ainakaan mitään kurdeja ei aleta Turkille luovuttamaan. Vai Ruotsiltako sitä ylipäätään vaadittiin.

[Mirri]

Turkilla on oiva tilaisuus panna Suomen ja Ruotsin periaatteet lujille vaatiessaan myötäilyä sen kurdipolitiikkaa kohtaan. Tähän mennessä Turkki ei ole mahtanut mitään, eikä meidän ole ollut pakko ottaa kantaa Turkin kurdikysymykseen, mutta nyt on toisin.
Hiljaa mielessäni mietin: onko Natoon pääseminen Turkin sortopolitiikan tukemisen arvoista?
Syyriassakin Turkki sotii inhoamiensa kurdien vuoksi, tahtoo Syyriaan jopa 'puskurivyöhykkeen'; toisin sanoen kappaleen Syyriaa omaan hallintaansa. Niinhän miehittäjillä on tapanaan tehdä: ne vaativat maa-alueita itselleen rajanaapurinsa puolelta. Toiset taistelevat Isisiä vastaan, Turkin tuhoamisprojektina on kurdit, ollut jo vuosikymmeniä.
Turkin kurdikysymys on vähän saman tapainen, mutta onneksi ei ihan niin paha, kuin Israelin palestiinalaiskysymys.

Moniko suomalainen oikeasti haluaisi liittoutua Israelin kanssa palestiinalaisia vastaan? Nyt ollaan liittoutumassa Turkin kanssa, haluttiin tai ei.
Saadaan hankala kumppani, jonka kanssa on pakko elää; joku toimittaja jossakin ilmaisi asian osuvasti.

[Kyllästynyt]

Turkilla on oiva tilaisuus panna Suomen ja Ruotsin periaatteet lujille vaatiessaan myötäilyä sen kurdipolitiikkaa kohtaan...

Toivottavasti periaatteet kestävät Turkin haasteet. Minun mielestäni Suomen on noudatettava Suomen omia lakeja ja asetuksia - sekä niitä oikeusvaltioiden periaatteita joita se on Turkiltakin edellyttänyt.

... Hiljaa mielessäni mietin: onko Natoon pääseminen Turkin sortopolitiikan tukemisen arvoista? ...

Sinähän et ole alunperinkään kannattanut NATO:on liittymistä, joten mitä ihmettä sinä oikeastaan mietit. Turkin sortopolitiikkahan ei parane piiruakaan, vaikka Suomi ei NATO:n liittyisikään. Jos Suomi (mistä hyvänsä syystä) kuitenkin jää NATO:n ulkopuolelle, Suomella en entistäkin vähemmän keinoja vaikuttaa mihinkään.

... Saadaan hankala kumppani, jonka kanssa on pakko elää; joku toimittaja jossakin ilmaisi asian osuvasti.

Pakkohan Turkin kanssa olisi elää. Onneksi se ei kuitenkaan ole heti tuossa rajan takana, eikä ole uhannut Suomea.

[Mirri]

... Hiljaa mielessäni mietin: onko Natoon pääseminen Turkin sortopolitiikan tukemisen arvoista? ...

Sinähän et ole alunperinkään kannattanut NATO:on liittymistä, joten mitä ihmettä sinä oikeastaan mietit.

Hyvä kysymys.
Vastustuksestani huolimatta Suomi tahtoo Natoon, joten tämänhetkiset mietteeni ovat sopeutumisyritysteni mukaisia. Olen yrittänyt ajatella, että kai Natoon liittymisestä jotakin hyötyä on.
Nyt kun pelkoni Turkin suhteen näyttävät toteutuvan, minulla on perusteltu syy miettiä siteerauksessasi olevaa kysymystä.
Onko Natoon pääseminen Turkin sortopolitiikan tukemisen arvoista?

Sitä en usko, että Suomi pystyisi Naton jäsenenä vaikuttamaan sen enempää Turkin kuin Syyriankaan tilanteeseen. Eikä kai Suomi ole menossakaan Natoon antajan vaan saajan roolissa; Suomi hakee itselleen turvallisuutta Natosta. Mielestäni EU olisi väylä, jonka kautta Turkkiin voitaisiin vaikuttaa - jos sitäkään kautta.
Ryhtyessään Turkin Nato-kumppaneiksi Suomi ja Ruotsi joutuvat Turkin kanssa napit vastakkain - ja myös joustamaan omista periaatteistaan - kerta toisensa jälkeen. Turkki tuskin taipuu; niin isoista asioista sen kannalta on kysymys. Tämänhetkinen neuvottelu on vain yksi monista, joita edessä on loputtomia; Turkki panee kurdeja 'hyysäävät' Pohjoismaat polvilleen eteensä. Näin etenkin siinä vaiheessa, kun jo ollaan Naton jäseniä, ja siellä pitäisi saada aikaan yksimielisiä päätöksiä.

Voi olla, että hankalalta ja epävakaalta tuntuva Venäjä on Turkkiin verrattuna helppo tapaus pitemmän päälle. Venäjä ja Suomi ovat rajanaapureita, joten yhteisiä tarpeita on, ja pitemmällä aikavälillä keskinäinen toimeen tuleminen hyödyttää molempia. Turkin kanssa tilanne on aivan toinen. Natoon liittymisellään Suomi tavallaan panee välit poikki itäisen rajanaapurinsa kanssa, joten tulevaisuudessa meillä on kaksi 'murheenkryyniä': Turkki ja Venäjä. Molempien kanssa on pakko tulla toimeen toisen ollessa rajanaapuri ja toisen Nato-kumppani.

[Kyllästynyt]

... Onko Natoon pääseminen Turkin sortopolitiikan tukemisen arvoista?...

NATO:on mahdollisesti liittyessäänkään Suomi ei "tue Turkin sortopolitiikkaa". Eihän Suomi tue USA:n uusia abortti- tai äänestyslakejakaan, vaikka USA onkin NATO:n suurin rahoittaja.
Jospa sinäkin Mirri yrittäisit pitää erillään kunkin maan oman sisäpolitiikan ja puolustusliitto NATO:n toiminnan.

... Sitä en usko, että Suomi pystyisi Naton jäsenenä vaikuttamaan sen enempää Turkin kuin Syyriankaan tilanteeseen. Eikä kai Suomi ole menossakaan Natoon antajan vaan saajan roolissa; Suomi hakee itselleen turvallisuutta Natosta. Mielestäni EU olisi väylä, jonka kautta Turkkiin voitaisiin vaikuttaa - jos sitäkään kautta...

Turkkihan ei edes ole EU:n jäsen, eikä se näytä sellaiseksi halukkuudestaan huolimatta pikapuoliin pääsevänkään. Ei ainakaan tällä menolla.
Sivumennen sanoen, Suomi on menossa NATO:on myös antajan roolissa, koska Suomen geopoliittista sijaintia pidetään merkittävänä ja armeijaa Suomen kokoon nähden huomattavan puolustuskykyisenä. Erityisesti Baltian maat ovat mielellään ottamassa Suomen vahvistamaan heidänkin puolustustaan, koska esimerkiksi Virolla ei käytännöllisesti katsoen ole taistelulentokoneita lainkaan.

... Ryhtyessään Turkin Nato-kumppaneiksi Suomi ja Ruotsi joutuvat Turkin kanssa napit vastakkain - ja myös joustamaan omista periaatteistaan - kerta toisensa jälkeen...

Miksi niin tapahtuisi? Eihän NATO:n tehtäviin kuulu sotkeutua sen jäsenmaiden sisäpolitiikkaan.

... Turkki tuskin taipuu; niin isoista asioista sen kannalta on kysymys. Tämänhetkinen neuvottelu on vain yksi monista, joita edessä on loputtomia; Turkki panee kurdeja 'hyysäävät' Pohjoismaat polvilleen eteensä. Näin etenkin siinä vaiheessa, kun jo ollaan Naton jäseniä, ja siellä pitäisi saada aikaan yksimielisiä päätöksiä...

Miksi niin tapahtuisi? Jos Turkki hyväksyy Suomen NATO:n jäseneksi, millä keinoilla se jatkossa "panisi kurdeja hyysäävät Pohjoismaat polvilleen?" Se voi tietenkin aiheuttaa monenlaista hankaluutta ja esimerkiksi kieltäytyä myymästä Bayraktar-drooneja Suomelle, mutta tuskin se kuitenkaan Suomea tai Ruotsia polvilleen saisi.

... Voi olla, että hankalalta ja epävakaalta tuntuva Venäjä on Turkkiin verrattuna helppo tapaus pitemmän päälle...

Erittäin epätodennäköistä, että noin joskus olisi. Turkki ei ole suoraan naapurissa rajan takana, mutta Venäjä on.

... Venäjä ja Suomi ovat rajanaapureita, joten yhteisiä tarpeita on, ja pitemmällä aikavälillä keskinäinen toimeen tuleminen hyödyttää molempia...

Tuota mantraahan on hoettu jo 70 vuotta, mutta viimeistään helmikuussa Venäjä romutti yhteistyön edellytykset.

... Turkin kanssa tilanne on aivan toinen. Natoon liittymisellään Suomi tavallaan panee välit poikki itäisen rajanaapurinsa kanssa, joten tulevaisuudessa meillä on kaksi 'murheenkryyniä': Turkki ja Venäjä. Molempien kanssa on pakko tulla toimeen toisen ollessa rajanaapuri ja toisen Nato-kumppani.

Ei Suomen "tarvitse tulla toimeen Turkin kanssa" sen kummemmin kuin aiemminkaan, koska Turkin pitäisi laajentua huomattavasti ennen kuin se Suomeen saakka saisi rajansa siirrettyä.

PS. Suomi ei "pannut välejään poikki" Venäjän kanssa. Aivan omasta aloitteestaan Venäjä itse rikkoi välinsä muun Euroopan kanssa.

[Mirri]

... Venäjä ja Suomi ovat rajanaapureita, joten yhteisiä tarpeita on, ja pitemmällä aikavälillä keskinäinen toimeen tuleminen hyödyttää molempia...

Tuota mantraahan on hoettu jo 70 vuotta, mutta viimeistään helmikuussa Venäjä romutti yhteistyön edellytykset.

Toivottavasti Venäjä ei tehnyt niin seuraavaksi seitsemäksikymmeneksi tai sadaksi vuodeksi eteenpäin. Se asia on kiinni myös Suomesta, eikä Nato kykene tukemaan Suomen ja Venäjän keskinäisen suhteen elpymistä.

Haluaako Suomi pitää Venäjän vihollisenaan täysin riippumatta siitä, millaiseksi Venäjä tulevine presidentteineen tulevaisuudessa kehittyy?

Kunkin maan sisäpolitiikasta... Aborttikysymys on sisäpolitiikkaa, kurdikysymys ei.
Sen lisäksi, että Turkki sortaa kurdeja Turkissa, heidän vuokseen Turkki sotii Syyriassa. Turkki haluaa kurdeista eroon vähän samaan malliin kuin Kiina uiguureista.
Kyseisen 'sisäpolitiikan' Turkki on nyt levittänyt aina tänne Pohjolaan asti, ja aivan varmasti tulee tekemään niin jatkossakin, jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon.

[Mirri]

Kurdistan
***
Turkin Kurdistan

Turkissa taisteleva kurdipuolue Kurdistanin työväenpuolue (kurdiksi Partiya Karkerên Kurdistan, PKK‎) on perustettu vuonna 1978. Se aloitti aseellisen toiminnan vuonna 1984.

Turkin hävittyä ensimmäisen maailmansodan voittajavaltiot suunnittelivat Kurdistanin autonomisen alueen perustamista, mutta sitä ei saatu toteutettua, koska Kemal Atatürk sai Turkin alueella olevat kansat puolelleen, mikä johti Turkin itsenäistymiseen. Maailmansodan aikana ja jälkeen turkinarmenialaisten ja kurdien välillä oli paljon ongelmia. Turkinkreikkalaisia muutti sankoin joukoin Kreikkaan, kun Turkki alkoi vainota kreikkalaisväestöään. Kurdit säilyivät vainoilta ja ovat näiden tapahtumien jälkeen olleet Turkin suurin kansallinen vähemmistö.
Kaakkois-Turkissa (Koillis-Kurdistanissa) PKK on vuodesta 1984 näihin päiviin asti käynyt sissisotaa, johon maan armeija ja hallitus ovat vastanneet raskailla vastaiskuilla. Tuhansia kyliä on hävitetty ja miljoonat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Yli 37 000 ihmistä on kuollut tässä konfliktissa.

PKK:n johtaja Abdullah Öcalan vangittiin ja tuomittiin kuolemaan vuonna 1999. Tuomio muutettiin elinkautiseksi Turkin luopuessa kuolemantuomiosta, ja Öcalan elää edelleen Imralin vankilasaarella lähellä Mudanyan kaupunkia. Öcalan on tällä hetkellä myyttinen hahmo monille kurdeille. Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat luokitelleet PKK:n terroristijärjestöksi. Turkin monista yrityksistä huolimatta Yhdistyneet kansakunnat, Kiina, Venäjä, Intia ja Sveitsi ovat kieltäytyneet luokittelemasta PKK:n terroristijärjestöksi.

Viime vuosina Turkin valtio on sallinut kurdin kielen eri murteiden opetuksen yksityisissä oppilaitoksissa sekä kurdinkieliset radio- ja televisio-ohjelmat. Kehityksestä huolimatta Turkissa koulutus vain kurdienkielellä on kielletty, kurdienkielen opiskelu sallitaan vain sivuaineena joissain oppilaitoksissa. Turkin EU-jäsenyysneuvotteluissa kurdikysymys on noussut esille osana Turkin ihmisoikeustilannetta.

Vaikka PKK on julistanut lopettaneensa sodankäynnin, Turkin armeijan väkivaltaiset iskut, pidätykset ja ihmisoikeusrikkomukset ovat jatkuneet. Joidenkin mukaan sota oli väistämätön seuraus tukahduttavasta ilmapiiristä, murhista ja pidätettyjen kiduttamisesta ja yrityksistä sulauttaa kurdit valtaväestöön. Toisten mielestä taas sota oli väistämätön seuraus alueitten välisistä taloudellisista ja sosiaalisista eroista sekä terrorismista. Turkki ei edelleen tunnusta kurdeja; Turkin perustuslain 66. artiklan mukaan Turkin kansalaiset ovat turkkilaisia.
***

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kurdistan

Kurdien asuinalueet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kurdistan ... n_1986.jpg

[Mirri]

Yle 26.5.2022.

Sotilastukikohdat rajan takana
Katso satelliittikuvista, miltä Venäjän asevoimat Suomen lähellä näyttävät.
***
Suomen jäsenyys sotilasliitto Natossa voi saada Venäjän lisäämään varustustaan rajalla tuntuvasti. Ukrainassa kärsittyjen tappioiden vuoksi siinä menee kuitenkin kauan.
Venäjällä on Suomen lähellä yli kymmenen varuskuntaa ja tukikohtaa. Niistä löytyy muun muassa kaksi arktisiin oloihin erikoistunutta joukkoa, uusia hävittäjiä sekä Iskander-ohjuksia.
Kokonaisuus on silti heikompi kuin vuosikymmeniä aiemmin.
– Ei ole mitään mahdollisuutta sille, että näiden joukkojen voimin voisi esimerkiksi tehdä jonkinlaisen yllätyshyökkäyksen Suomeen, sanoo sotilasasiantuntija, majuri evp. Marko Eklund.

Tässä jutussa pääset tutkimaan Venäjän sotilastukikohtia tarkkojen satelliittikuvien avulla. Kuvat on hankittu kaupallisilta satelliittiyrityksiltä.
Ylelle kuvia analysoiva Eklund on seurannut Venäjän asevoimia yli 20 vuoden ajan. Juttuun on valittu kahdeksan Suomen kannalta kiinnostavinta kohdetta.

***
Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri huomauttaa Suomen rajan olleen Venäjälle harmiton raja toisen maailmansodan jälkeen.
– En usko, että Venäjä haluaa alkaa keikuttaa venettä pohjoisessa. Heidän painopisteensä on myös tulevaisuudessa Ukrainan ja Valko-Venäjän suunnalla, Toveri arvioi.
***

https://yle.fi/uutiset/3-12434544

[Kyllästynyt]

... Venäjä ja Suomi ovat rajanaapureita, joten yhteisiä tarpeita on, ja pitemmällä aikavälillä keskinäinen toimeen tuleminen hyödyttää molempia...

Tuota mantraahan on hoettu jo 70 vuotta, mutta viimeistään helmikuussa Venäjä romutti yhteistyön edellytykset.

Toivottavasti Venäjä ei tehnyt niin seuraavaksi seitsemäksikymmeneksi tai sadaksi vuodeksi eteenpäin...

Suomi ei ole esittänyt mitään vaatimuksia tai uhkauksia millekään toiselle valtiolle, ettei sen pidä liittyä tai liittoutua jonkun/joidenkin muun/muiden valtioiden kanssa, Venäjä on.
Venäjä yksin on vastuussa omista teoistaan, hyökkäyksistään, uhkauksistaan sekä valheellisen tiedon levittämisestä.

... Se asia on kiinni myös Suomesta...

Ei ole. Se on kiinni Venäjästä.

... eikä Nato kykene tukemaan Suomen ja Venäjän keskinäisen suhteen elpymistä...

Kummallinen kommentti. Suomi tietenkin vastaa itse ulkopolitiikastaan sekä suhteistaan muihin valtioihin.

... Haluaako Suomi pitää Venäjän vihollisenaan täysin riippumatta siitä, millaiseksi Venäjä tulevine presidentteineen tulevaisuudessa kehittyy?...

Venäjä/Neuvostoliitto ei ole koskaan ollut demokraattinen oikeusvaltio, eikä se näytä sellaiseksi olevan tulossakaan. Vaikka Putin poistuisi, tilalle saattaa tulla toinen samanlainen rosvo - ellei peräti pahempi.

... Kunkin maan sisäpolitiikasta... Aborttikysymys on sisäpolitiikkaa, kurdikysymys ei...

Siitä huolimatta vain turkkilaiset voivat muuttaa maansa politiikkaa. Suomalaisilta se ei onnistu.

... Kyseisen 'sisäpolitiikan' Turkki on nyt levittänyt aina tänne Pohjolaan asti, ja aivan varmasti tulee tekemään niin jatkossakin, jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon.

Suomen ja Ruotsin jääminen NATO:n ulkopuolelle ei auttaisi tai muuttaisi kurdien tilannetta vähääkään. Turkki yrittää tässä tilanteessa lypsää itselleen etuja kiristämällä NATO-hakemuksen hyväksymisellä. Ei se sen monimutkaisempaa matematiikkaa ole.

Sinun viestisi sisältää väitteen, että sinä ajattelet Turkin muuttavan politiikkaansa, jos Suomi ja Ruotsi eivät liityisi NATO:on. Miksi kummassa noin tapahtuisi?

[Mirri]

Kyllästynyt, sinulla on ikävä tapa pilkkoa toisen kirjoittajan kokonaisuudeksi tarkoittama kirjoitus mielivaltaisesti ja omien tarkoitusperiesi mukaisesti osiin. Keskustelua sellainen tyyli ei edistä millään lailla, tekee vain sinun kirjoituksistasi sekavia ja vaikeasti ymmärrettäviä. Sellaisia, että tuntuu helpommalta jättää ne lukematta kuin yrittää ymmärtää, mitä sinä ajattelet asioista.

Mitä, jos jättäisit keskustelukumppanin siteeraamiset vähemmälle, ja tiivistäisit hänen kirjoituksensa herättämät ajatukset yhtenäiseksi viestiksi, joka loputtomien siteerausten sijaan sisältäisi sinun mietteitäsi? Olisi paljon asiallisempaa ja järkevämpää kuin sinun kirjoitustapasi - tapa, joka tuskin olisi hyväksyttävää missään muualla kuin tällä foorumilla. Uskon sinun osaavan kirjoittaa ja viitata keskustelukumppanisi viesteihin ilman, että sinun kirjoituksesi ovat sekalaista ja vaikeaselkoista sillisalaattia.

[Mirri]

Sinun viestisi sisältää väitteen, että sinä ajattelet Turkin muuttavan politiikkaansa, jos Suomi ja Ruotsi eivät liityisi NATO:on. Miksi kummassa noin tapahtuisi?

Ei pidä paikkaansa, sellaista väitettä viestini eivät sisällä. Eivät muuten kuin sinun virheellisen tulkintasi mukaan.

Jos Suomi ja Ruotsi eivät liittyisi Natoon, ne olisivat suojassa Turkin painostukselta paremmin kuin Naton jäseninä. Tähän asti Turkki ei ole päässyt 'käsiksi' Suomeen ja Ruotsiin kurdikysymyksineen, mutta Nato-kumppanuuden välityksellä se pääsee. Turkilla tuskin on aikomustakaan muuttaa omaa politiikkaansa, vaan se vaatii niin Suomea kuin Ruotsia muuttamaan omaa politiikkaansa Turkin hyväksi.

[Kyllästynyt]

Kyllästynyt, sinulla on ikävä tapa pilkkoa toisen kirjoittajan kokonaisuudeksi tarkoittama kirjoitus mielivaltaisesti ja omien tarkoitusperiesi mukaisesti osiin. Keskustelua sellainen tyyli ei edistä millään lailla, tekee vain sinun kirjoituksistasi sekavia ja vaikeasti ymmärrettäviä. Sellaisia, että tuntuu helpommalta jättää ne lukematta kuin yrittää ymmärtää, mitä sinä ajattelet asioista...

Käsittelen kommentteja osa kerrallaan juuri siksi, että sekä lukijoiden että minun olisi helpompaa ymmärtää mitä kulloinkin kyseessä olevassa kommentissa yritetään kertoa.

[Kyllästynyt]

Sinun viestisi sisältää väitteen, että sinä ajattelet Turkin muuttavan politiikkaansa, jos Suomi ja Ruotsi eivät liityisi NATO:on. Miksi kummassa noin tapahtuisi?

Ei pidä paikkaansa, sellaista väitettä viestini eivät sisällä. Eivät muuten kuin sinun virheellisen tulkintasi mukaan...

Siinä tapauksessa viestisi on epäselvästi kirjoitettu. Sinun viestissäsi kuitenkin lukee näin: "Kyseisen 'sisäpolitiikan' Turkki on nyt levittänyt aina tänne Pohjolaan asti, ja aivan varmasti tulee tekemään niin jatkossakin, jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon."
Kääntäen; jos Suomi ja Ruotsi eivät liity NATO:on, sinun mielestäsi Turkki ei jatkossa levittäisi "sisäpolitiikkaansa" tänne Pohjolaan asti".
Tuohon en usko. Turkki ei muuta politiikkaansa sen perusteella pääsevätkö Suomi ja Ruotsi NATO:n jäseniksi vai eivät.

... Jos Suomi ja Ruotsi eivät liittyisi Natoon, ne olisivat suojassa Turkin painostukselta paremmin kuin Naton jäseninä. Tähän asti Turkki ei ole päässyt 'käsiksi' Suomeen ja Ruotsiin kurdikysymyksineen, mutta Nato-kumppanuuden välityksellä se pääsee. Turkilla tuskin on aikomustakaan muuttaa omaa politiikkaansa, vaan se vaatii niin Suomea kuin Ruotsia muuttamaan omaa politiikkaansa Turkin hyväksi...

Voihan Turkki vaatia mitä haluaa, mutta se mitä sille annetaan on kokonaan toinen juttu.
Turkki yrittää nyt kiristää itselleen myönnytyksiä vastineeksi NATO-hakemuksen hyväksymisestä, mutta jos Suomi ja Ruotsi NATO:on jollakin keinolla kuitenkin pääsevät, miten se muka altistaa kummankaan maan Turkin painostukselle?

[Mirri]

Naton päätöksenteko

Naton neuvosto (engl. North Atlantic Council, NAC) on Naton korkein päättävä toimielin. Se koostuu jäsenvaltioiden pysyvistä edustajista ja kokoontuu vähintään kerran viikossa. Neuvoston puheenjohtajana toimii Naton pääsihteeri, ja päätökset tehdään yksimielisesti. Naton neuvosto on ainoa järjestön elin, joka saa toimivaltuutensa Pohjois-Atlantin sopimuksesta. Sopimus antaa neuvostolle muun muassa valtuuden asettaa muita toimielimiä.

Naton neuvosto kokoontuu myös ulkoministerien ja puolustusministerien kokoonpanossa virallisesti kerran ja epävirallisesti 1–2 kertaa vuodessa. Lisäksi järjestetään jäsenmaiden valtionpäämiesten kokoonpanolla niin sanottu huippukokous, kun tarkoitus on käsitellä suuria Naton kehittämistä koskevia päätöksiä.

Naton parlamentaarinen yleiskokous (engl. Nato Parliamentary Assembly) on parlamenttien välinen kokous, joka järjestetään kahdesti vuodessa, ja johon kuuluvat jäsenmaiden, liitännäisjäsenten ja tarkkailijoiden edustajat. Yleiskokouksella ei ole muodollista yhteyttä Naton kanssa, mutta yhteistyö sen kanssa on silti tiivistä. Liitännäisjäsenillä kuten Suomella ja Ruotsilla on oikeus käyttää puheenvuoroja kokouksessa, mutta heillä ei ole äänioikeutta.

Vuonna 1997 solmitulla Nato–Venäjä-peruskirjalla luotiin pysyvä yhteistyöneuvosto, jossa Nato-maat ja Venäjä kokoontuivat. Yhteistyöneuvoston seuraajaksi luotiin myöhemmin erityinen Nato–Venäjä-neuvosto, jonka perustaminen hyväksyttiin huippukokouksessa Roomassa 28. toukokuuta 2002. Neuvosto koostuu Naton jäsenmaista sekä Venäjästä. Se keskittyi erityisesti yhteistyön tiivistämiseen Naton ja Venäjän välillä, mutta myös muun muassa terrorisminvastaiseen toimintaan.

Veto-oikeus
Yksittäisellä jäsenvaltiolla voi katsoa olevan Naton neuvostossa paljon valtaa, sillä päätöksenteon on tapahduttava yksimielisesti. Jäsenmaa voi myös tarvittaessa pidättäytyä päätöksen ulkopuolelle, jolloin se ei estä päätöksenteon syntymistä. Päätöksentekoon osallistuneet tai pois jättäytyneet maat voivat myös olla osallistumatta itse päätöksen seurauksena tapahtuvaan toimintaan. Jäsenmaa ei kuitenkaan saa toimia Naton päätöksiä vastaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nato#Nato ... B6ksenteko

[Mirri]

Uusi Suomi 24.5.2022.

***
US: Ministeri Jaakko Iloniemi, nyt kun meillä on Nato-hakemus sisällä ja Turkki on heittäytynyt vastahankaan, mistä tässä on Turkin näkökulmasta kysymys?

JI: ”Niin kauan kuin Turkki on ollut Naton jäsen, se on menetellyt uusien jäsenten kohdalla aika lailla samalla tavalla ja joskus vähän muissakin yhteyksissä. Se on käyttänyt hyväkseen yksimielisyyden vaatimusta saadakseen hinnan siitä, että se on valmis yhtymään päätökseen. Tämä on nyt sitä samaa lajia.
Sanoisin, että tässä on ennen kaikkea kysymys Turkin voimannäytöstä, jota tarvitaan sekä kotimaahan että ulkomailla. Samalla voidaan osoittaa, että jos halutaan, voidaan tehdä palveluksia venäläisille ja muillekin, että värkeissä on varaa. Katsotaan nyt, minkälaisen hinnan se tästä haluaa siinä muodossa, että joitain myönnytyksiä tehdään ja varmaan jotakin tehdään.
Täytyy tietysti muistaa, että vaikka Yhdysvallat on ottanut selkeän kannan Suomen ja Ruotsin jäsenyyden puolesta, niin Turkki on kuitenkin Yhdysvalloille tärkeä liittolainen. Ei Yhdysvallatkaan voi sitä kovin paljon painostaa, niin että ei tämä ole mikään mitätön asia ollenkaan.”
***

(Kursivointi minun)
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/suomen ... c7abe70d20

[Mirri]

Turkki yrittää nyt kiristää itselleen myönnytyksiä vastineeksi NATO-hakemuksen hyväksymisestä, mutta jos Suomi ja Ruotsi NATO:on jollakin keinolla kuitenkin pääsevät, miten se muka altistaa kummankaan maan Turkin painostukselle?

Tärkeä kysymys, johon toivottavasti löytyy vastauksia edellisiin viesteihini laittamistani siteerauksista.