Kehitysvamma johtaa yhä useammin aborttiin

[Mirri]

En tiedä, olisiko ollut parempi vai huonompi, että abortti olisi tehty. En ainakaan olisi täällä ärsyttämässä ja häiriötekijänä ja ruikuttamassa ongelmineni, olisi ainakin joitakin ongelmia vähemmän tässä maailmassa.

Psykopatologia kirjoitti:
Ainakin foorumin kannalta parempi - luultavasti.
_______________

Enpä tiedä. Eihän Varjoilija ole koskaan ollut foorumin kannalta huono tai ongelmallinen.

"Luultavasti" liittyy siihen, että toteutumattamista asioista on paha mennä sanomaan mitään,
kun emme tiedä vaihtoehdoista. Mutta on kaukaa haettu, että Varjoilijan poissaolo täältä
takaisi sen, että joku häntä "parempi" olisi täällä kirjoittamassa.

Niin tai näin, 'painetun' tekstin tulkinta tapahtuu tiettyjen sääntöjen ja lainalaisuuksien mukaan, jotta tulkinta ei menisi arvailuksi ja yritykseksi ymmärtää viestin lähettäjän pään sisältöä.

Tässä tapauksessa tekstin tulkitsivat oikein ne, jotka tulkitsivat sinun käyttämäsi sanan parempi viittaavan Varjoliljan kahdesta vaihtoehdosta siihen, jonka paremmuutta hän mietti.

Varjoliljan kirjoittama teksti huomioonottaen johdonmukaisesti tuo lyhyesti kirjoittamasi viesti kuuluisi näin:

Ainakin foorumin kannalta parempi, että abortti olisi tehty - luultavasti

Vaillinaisen virkkeen kirjoittamalla sinä pakotit lukijan täydentämään virkkeesi ymmärtääkseen mitä tarkoitit. Yksi järkevä tapa tulkita on se, että lukija etsii vaillinaiseen virkkeeseen täydennyksen tekstiyhteydestä; sillä tavoin ei tarvitse arvailla.

Johdonmukainen täydennys sinun vaillinaiseksi jättämääsi virkkeeseen löytyy täältä:

En tiedä, olisiko ollut parempi vai huonompi, että abortti olisi tehty.

En ainakaan olisi täällä ärsyttämässä ja häiriötekijänä ja ruikuttamassa ongelmineni, olisi ainakin joitakin ongelmia vähemmän tässä maailmassa.

Siinä on esitetty epäsuora kysymys, johon sinä vaillinaiseksi jättämässäsi virkkeessä annat selkeän vastauksen. Se, että sinä tarkoititkin jotakin muuta, eikä vaillinainen virke ollutkaan vastaus edellisen viestin epäsuoraan kysymykseen, menee arvailujen puolelle - sellaiset arvailut kai pitäisi jättää tekstin tulkinnasta pois. Kirjoittamiseen liittyviä sääntöjä on sitä varten, että tulkinta tapahtuisi niiden mukaan; osuttaisiin tulkinnoissa mahdollisimman lähelle kirjoittajien todellisia tarkoituksia.

Sinä rikoit kirjoittamiseen liittyviä sääntöjä vastaamalla esitettyyn epäsuoraan kysymykseen, ja vieläpä vaillinaisella virkkeellä jättäen virkkeen lukijoiden täydennettäväksi. Turha syyttää ihmisiä, jotka tulkitsivat tekstin ihan oikein ja sääntöjen mukaan; näkivät viestissä epäsuoran kysymyksen, johon sinä annoit suoran vastauksen - vaikkakin vähän epäröit kertomalla, että luultavasti olisi ollut foorumin kannalta parempi...

Totta kai tekstin tulkitsija on voinut miettiä, ettei kai Luukkonen sentään tosissaan tarkoita mitä tuossa sanoo - mutta vaillinainen viestisi kertakaikkiaan oli niin vahvasti vastaus Varjoliljan esittämään epäsuoraan kysymykseen, että tulkitsija olisi tehnyt virheen tekstin tulkinnassaan, jos olisi lukenut ja tulkinnut jotenkin toisin. Hän olisi mennyt vääntämisen, kääntämisen, ja arvailun puolelle. Sellaista ei pitäisi tehdä yritettäessä tulkita tekstiä; ei, vaikka miten tuntuisi hyvältä vähän väännellä, ja tulkita vaikkapa käänteisesti. Eikä ainakaan noin selkeässä tapauksessa, kun tekstissä on esitetty epäsuora kysymys, ja toisessa viestissä vastattu siihen vaillinaisella virkkeellä. Vaikka miten vastaus tuntuisi lukijasta vähintäänkin oudolta, niin tekstin tulkinta ei lähde selittelemään, eikä hakemaan tulkintoja muualta kuin käsillä olevasta tekstistä...

Tässä kysymys, ja siihen annettu vastaus:

Varjolilja kirjoitti: "En tiedä, olisiko ollut parempi vai huonompi, että abortti olisi tehty."

Psykopatologia kirjoitti: "Ainakin foorumin kannalta parempi - luultavasti."

[Mirri]

"Foorumin kannalta huonompi - luultavasti" taitaisi olla yhtä epäselvä. Olisi pitänyt kirjoittaa pitemmin.

Tuo kyllä olisi myös oikein tulkittuna ymmärretty vastaukseksi Varjoliljan esittämään epäsuoraan kysymykseen, mutta sana luultavasti tietysti kertoisi lukijalle, ettet sinä ole kannastasi ihan varma, vaan että sittenkin foorumin kannalta ehkä olisikin ollut parempi...
Näin:
- En tiedä, olisiko ollut parempi vai huonompi, että abortti olisi tehty.
- Ainakin foorumin kannalta huonompi - luultavasti.

Varmasti olisi ollut järkevää kirjoittaa täysi virke näin vakavassa asiassa, jossa ei ole varmaankaan mukavaa tulla ymmärretyksi väärin.(tähän hymiö mielen mukaan...)

[deontti]

"Foorumin kannalta huonompi - luultavasti" taitaisi olla yhtä epäselvä. Olisi pitänyt kirjoittaa pitemmin.

Olen samaa mieltä. Nuo lyhyet ilmaisut on epäselviä.
Mä en kuvitellutkaan, että Psykopatologian mielestä olisi parempi, ettei Varjolilja olisi täällä kirjoittelemassa. Siksi mietinkin, onko epäselvä ilmaisu tullut vanhingossa epäselväksi vai jätetty tahallaan epäselväksi. Ehkä mulla on arvostelukyvyn puutetta, mutta en kyllä osannut jättää sitä jekuttamismahdollisuutta poiskaan vaihtoehdoista. On se Psykopatologia vaan aika velmu välillä kirjoituksissaan.

[Psykopatologia]

Klo 11.35
Mutta olihan ainakin deontilla ?

[Psykopatologia]

Väitöskirjan seloste:
http://www.doria.fi/handle/10024/45129

Meskus, Mianna (2009): Elämän tiede. Tutkimus lääketieteellisestä teknlogiasta, vanhemmuudesta ja perimän hallinnasta.
Tampere: Vastapaino. - 237 s. (Akateemisen loppurysäyksessä [32,90 -> 16,45 ->] 9,87!)

Suositeltava!

[Mirri]

Edellä mainitun väitöskirjan tiivistelmässä sanotaan näin:

Uudet lääketieteelliset tutkimusmenetelmät ovat synnyttäneet uusia elämänhallinnan mahdollisuuksia, mutta myös eettisiä ongelmia. Lähihistoriallisiin aineistoihin nojautuen tutkimus valottaa, miten lääkäreiden aktiivisen toiminnan tuloksena perinnöllisyyslääketieteellinen riskiajattelu on vakiinnutettu suomalaiseen terveydenhuoltoon. Se osoittaa asiantuntijoiden tasapainoilun yhtäältä potilaiden omakohtaisten ratkaisuiden kunnioittamisen ja toisaalta esimerkiksi sikiötutkimusmenetelmien terveyspoliittisesti järkevän hyödyntämisen välillä.

Tutkimuksessa pohditaan lääketieteellisen riskiajattelun ”henkilökohtaistumista”. Analyysit osoittavat, että riskitietoisuuden lisäämisellä ja valinnanmahdollisuuksien tarjoamisella on ollut tarkoittamattomia seurauksia. Lääkäreiden mukaan nykypäivän vanhemmat haluavat usein hallita riskejä enemmän kuin on aiheellista tai mahdollista. Ihmisten toiveet tulevien lasten terveyden ja normaaliuden ennakoimisesta ovat ylittäneet lääketieteen tarjoamat rajat.

Perimän hallinnan yksilöllistyminen on kiinteästi kytköksissä kehityskulkuun, jota tutkimuksessa nimitetään epäpolitisoitumiseksi. Käsitteellä viitataan perinnöllisyyslääketieteellisen tiedon ja teknologian irrottamiseen yhteiskunnallisista konteksteistaan. Äitiyshuollon sikiötutkimukset nähdään neutraaliin tietoon perustuvana vanhempien valinnanmahdollisuutena. Sikiöseulonnalla on kuitenkin myös terveyspoliittiset ja taloudelliset lähtökohtansa.

(lihavointi minun)

Lihavoimani kohdan kanssa toki voidaan olla eri mieltä ja väittää, ettei sikiötutkimuksilla ole terveyspoliittisia ja taloudellisia lähtökohtia. Mutta mahtaakohan kukaan pystyä todistamaan väitettään? Kyseinen väitöskirja on hyväksytty, joten tuskin siinä ihan pötyä puhutaan...

[Mirri]

Mianna Meskuksen väitöskirjaa esitellään myös näin:

Meskuksen tutkimusaineiston muodostavat valmiit tekstiaineistot, joista keskeisin ja määrällisesti laajin aineisto koostuu suomenkielisistä lääketieteellisistä artikkeleista. Lisäksi aineistoon sisältyy lääkintö- ja sosiaalihallitusten, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Stakesin julkaisemia yleiskirjeitä, työryhmämuistioita, oppaita ja selvityksiä, aihepiiriin liittyviä komitea- ja työryhmämietintöjä ja lainvalmisteluasiakirjoja, Väestöliiton toimintakertomuksia, vuosikirjoja ja historiikkeja, perinnöllisyyttä ja perhesuunnittelua käsittelevää opasmateriaalia ja perinnöllisyyslääketieteellistä uutisointia yleistajuisista terveyslehdistä. Kaiken kaikkiaan aineisto on hyvin laaja. Meskus on analysoinut aineistonsa kronologisesti edeten. Keskeisiä analysoinnin ulottuvuuksia ovat tieteellisten tosiasioiden määrittely ja kuvaus, perinnöllisyyskysymysten jäsentyminen asiantuntijuuden näkökulmasta sekä perimän problematiikan kohdentuminen väestössä. Aineiston luentaa ja tulkitsemista ovat ohjanneet näiden ulottuvuuksien muutokset ja pysyvyys. Meskus on onnistunut jäsentämään pitkän ajanjakson luonteviin empiirisiin kokonaisuuksiin, joita rajaavat perustavanlaatuiset siirtymät perinnöllisyyslääketieteen ajattelussa. Tutkimuksen jäsentely heijastaa aineiston ulottuvuuksien syvällistä ymmärtämistä ja sisäistämistä.

Meskus kuvaa tutkimuksen alussa tutkijan polkuaan. Hän lähti liikkeelle lääkintöhallituksen vuosien 1955–1970 abortti- ja sterilointiasiakirja-arkistosta, mutta havahtui keräämänsä aineiston pohjalta jäljittämään uusia kysymyksiä, joista muotoutui lopulta hänen väitöskirjatyönsä. Tämä on laadullisen tutkimuksen tekemisessä tavallinen tie: kerätty aineisto herättää kysymyksiä, jotka vaativat vastauksia ja ohjaavat uusien aineistojen äärelle. Juuri näin laadullisen terveystutkijan tulisikin edetä – etsien joustavasti ja tarvittaessa alkuperäisestä tutkimussuunnitelmasta poiketen aineistoa, joka auttaa parhaiten ymmärtämään keskeisiä tutkimuskysymyksiä.

Tutkimuksessaan Meskus osoittaa, että ihmisen perimän hallinta on lääketieteellistynyt, yksilöllistynyt ja epäpolitisoitunut samalla, kun se on laajentunut koskemaan koko väestöä. Argumentaatioketju pitää läpi tutkimuksen ja välittyy lukijalle perusteltuna ja ymmärrettävänä kokonaisuutena. Meskuksen tutkimus tuo esiin perinnöllisyystieteellisen ajattelun historialliset katkokset ja jatkumot jopa lukijaa hätkähdyttävällä tavalla: se onnistuu herättämään ajatuksia ja valottamaan uudella tavalla esimerkiksi ultraäänitutkimuksen kaltaista nykyisin itsestään selvyytenä pidettyä lääketieteellistä käytäntöä.

Meskuksen tutkimus tekee ymmärrettäväksi tiedemaailman edustajien asiantuntijanäkemysten sidonnaisuuden aikaansa – sen arvoihin sekä kansallisiin ja kansainvälisiin keskusteluihin. Lukijalle avautuu vääjäämättä, että puhdasta tiedettä ei ole edes omana aikanamme. Tämä on toki itsestään selvyys yhteiskuntatieteilijälle, mutta ei välttämättä maallikkolukijalle. Yksi Meskuksen väitöskirjatyön ansioita onkin, että se on yhtä aikaa tieteellisesti laadukas ja laajemmalle yleisölle soveltuva. Tutkimuksen soisi tavoittavan myös maallikkolukijat tutkijapiirien ohella.

(lihavointi minun)
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/late/post28.htm

Käsittääkseni lihavoimani kohta on itsestäänselvyys myös lääketieteilijöille; ei ainoastaan yhteiskuntatieteilijöille.

[Mirri]

Eikö muka esimerkiksi vanhempien uupuminen vammaisen lapsen hoitamisessa ole terveyspoliittinen ja taloudellinenkin ongelma?

Totta kai on; niin yksilön, perheen kuin yhteiskunnankin kannalta tarkasteltuna.

[Mirri]

Väitöskirjan seloste:
http://www.doria.fi/handle/10024/45129

Meskus, Mianna (2009): Elämän tiede. Tutkimus lääketieteellisestä teknlogiasta, vanhemmuudesta ja perimän hallinnasta.
Tampere: Vastapaino. - 237 s. (Akateemisen loppurysäyksessä [32,90 -> 16,45 ->] 9,87!)

Suositeltava!

Onpas räväkkä tarjous Akateemisella. Muualla kyseinen kirja on edelleen kolmenkympin kieppeissä; ainakin nettivilkaisun perusteella. Taas käy kateeksi niitä, jotka pääsevät poikkeamaan Helsingin Akateemisessa, kun vain sattuvat haluamaan... Suomalaista on vähän siellä sun täällä, muttei taida kyseinen kirja olla sen ale-valikoimassa.

[Kuutar]

Varmasti niillä tutkimuksilla voi olla terveyspoliittiset ja taloudelliset lähtökohtansa. En silti usko, että ne olisivat ensisijainen syy abortteihin sikiön vammaisuuden takia. Kyseessä on niin oleellinen yksilön omaa elämää koskeva valinta, että tuskin kukaan tekee päätöstä asiasta vain sillä perusteella, mitä mieltä yhteiskunta asiasta on. Eihän opiskelijoiden keskuudessakaan ole mitään baby boomia, vaikka joku työryhmä ehdotti sellaista, että lapset pitäisi tehdä opiskeluaikana ja koko ajan voivotellaan, kuinka syntyvyys laskee ja perheet perustetaan liian vanhana, varsinkin akateemisten kohdalla näin. Yhteiskunta siis toivoisi näiden ihmisten lisääntyvän, mutta niin ei tapahdu.

Minusta tämä keskustelu muistuttaa kaikkia niitä keskusteluja, joissa yhteiskuntaa syytetään siitä, että ihmisillä on
ns.vääriä mielipiteitä, kuten pohdittaessa rasismin syitä. Tässä tapauksessa väärä mielipide Tukiliiton mukaan on ilmeisesti se, että vanhemmat eivät halua lasta tämän vamman takia. Jos vamman takia abortin tekemistä kutsuttaisiin tästä lähtien sosiaalisin syin tehtäväksi abortiksi, kuten liiton kanta on kait ollut, niin mitä se muuttaisi käytännössä? Mitä merkitystä sillä on, mitä niissä papereissa lukee, kun abortin todellinen syy olisi se, että vanhemmat ei tahdo vammaista lasta. Eikö kyseessä olisi silloin vain asian hyssyttely piiloon?

Ihmisillä on paljon itsekkäitä motiiveja lasten hankkimiseen, vaikka niitä ei aina ääneen lausuttaisikaan. Näin etenkin silloin, kun hankitaan omia biologisia lapsia. Ihmiset haluavat omat geeninsä kiertoon ja monet toivovat lapsiensa olevan vähän parempia versioita itsestään. Lapsilta odotetaan menestystä ja joskus tulevaisuudessa lapsenlapsia. Mitään näistä toiveista ei kehitysvammainen tai muulla tavoin vakavasti vammainen pysty useinkaan täyttämään. Ihmiset usein myös esittävät suvaitsevaisempia, kuin mitä he ovatkaan. On minusta parempi tehdä abortti, kuin synnyttää todella ei-toivottu lapsi. Niinkuin Maria asian ilmaisi, ei ketään voi pakottaa rakastamaan.

[Mirri]

Varmasti niillä tutkimuksilla voi olla terveyspoliittiset ja taloudelliset lähtökohtansa. En silti usko, että ne olisivat ensisijainen syy abortteihin sikiön vammaisuuden takia. Kyseessä on niin oleellinen yksilön omaa elämää koskeva valinta, että tuskin kukaan tekee päätöstä asiasta vain sillä perusteella, mitä mieltä yhteiskunta asiasta on.

Joo... En minäkään usko, että yksilö perustelee ratkaisujaan terveyspoliittisilla ja taloudellisilla asioilla päätyessään aborttiin vammaisen sikiön kohdalla; hänen perustelunsa ovat muualla.
Mutta mikä yhteiskunnan panee aktiivisesti tarjoamaan ihmisille sikiöseuloja aborttimahdollisuuksineen; se on toinen kysymys. Mielestäni siinä asiassa itsestäänselvästi on nähtävissä juurikin terveyspoliittiset ja taloudelliset lähtökohtansa; ei ollenkaan mikään yhteiskunnan asettuminen vilpittömästi ja pyyteettömästi yksilön tueksi tarjoamalla vaihtoehtoja yksilön parhaaksi... Yhteiskunta tietysti tarjoaa aktiivisesti yksilöille vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, jotka yhteiskunta näkee kulloinkin terveyspoliittisesti ja taloudellisesti parhaiksi.

Onkohan vaikea ymmärtää ja hyväksyä ajatusta, että yhteiskunnalla ihan oikeasti on omat motiivinsa, joiden mukaan se pyrkii ohjailemaan jäsentensä valintoja ja ratkaisuja? Yhteiskunta pystyy synnyttämään omien motiiviensa voimasta yksilöissä voimakkaitakin tarvetiloja yksilön huomaamatta ollenkaan, että hänen motiivinsa onkin syntynyt yhteiskunnan tarpeiden seurauksena ja synnyttämänä.

[Kuutar]

Varmasti niillä tutkimuksilla voi olla terveyspoliittiset ja taloudelliset lähtökohtansa. En silti usko, että ne olisivat ensisijainen syy abortteihin sikiön vammaisuuden takia. Kyseessä on niin oleellinen yksilön omaa elämää koskeva valinta, että tuskin kukaan tekee päätöstä asiasta vain sillä perusteella, mitä mieltä yhteiskunta asiasta on.

Joo... En minäkään usko, että yksilö perustelee ratkaisujaan terveyspoliittisilla ja taloudellisilla asioilla päätyessään aborttiin vammaisen sikiön kohdalla; hänen perustelunsa ovat muualla.
Mutta mikä yhteiskunnan panee aktiivisesti tarjoamaan ihmisille sikiöseuloja aborttimahdollisuuksineen; se on toinen kysymys. Mielestäni siinä asiassa itsestäänselvästi on nähtävissä juurikin terveyspoliittiset ja taloudelliset lähtökohtansa; ei ollenkaan mikään yhteiskunnan asettuminen vilpittömästi ja pyyteettömästi yksilön tueksi tarjoamalla vaihtoehtoja yksilön parhaaksi... Yhteiskunta tietysti tarjoaa aktiivisesti yksilöille vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, jotka yhteiskunta näkee kulloinkin terveyspoliittisesti ja taloudellisesti parhaiksi.

Kuten aiemmin kirjoitin, sikiöseulojen tarkoitus ei ole vain löytää vammaiset sikiöt, jotta voisi keskeyttää raskauden. Kyseessä on myös raskaana olevan naisen ja sikiön terveydenhuolto. Tieto sikiön poikkeavuudesta voi olla elintärkeää esimerkiksi synnytystapaa valitessa. Lähes kaikki osallistuvat ainakin osaan seulontatutkimuksista, tavallisimmin ultraäänitutkimuksiin. Jo ultraäänitutkimuksissa voi näkyä niskaturvotus, joka viittaa Downin syndroomaan. Pitäisikö siis ultraäänitutkimuksetkin lopettaa? Mihin sikiöseulontoja vastustavat vetäisivät rajan, kuinka paljon saa tutkia ja millä logiikalla?

[Mirri]

Mihin sikiöseulontoja vastustavat vetäisivät rajan, kuinka paljon saa tutkia ja millä logiikalla?

Mahtaako olla kysymys vastustamisesta tai puolustamisesta?
Mitä mieltä olet puheena olevasta väitöskirjasta; onko sen tehnyt sikiöseulontojen vastustaja vai puolustaja?

[Psykopatologia]

Klo 21.36
Kaikki yhteiskunnan toiminnot ovat (periaatteessa) politiikka, ja kaiken takana on (periaatteessa) raha.
On sosiaalipolitiikkaa, liikuntapolitiikka etc.

Sikiöseulontojen kuten yleensäkin minkä tahansa sairauden hoidon yms. takana on:
1) ihmisten halu saada yhteisöltä yhä parempia (ja kalliimpia) palveluksia hyvinvointiin;
2) yhteiskunnan rikastuminen ja teknologinen kehitys, jonka myötä ko. palveluita voidaan tarjota.

Ei ole niin, että päättäjien yms. taholla jateltaisiin: Nyt meillä on vehkeet, aletaan tuputtaa niitä kansalle.

Onko tässä muuta erimielisyyttä kuin se, että Mirri arvioi tutkimuksiin painostettavan yms.

Kiinnittäisin myös huomiota suomalaisen huoltosuhteen heikkouteen. Luon ajatuskokeen:
Vuonna 2030 Suomessa on 1 klenkka (ym.) 3:ea työssäkäyvää kohti.

[Kuutar]

Mihin sikiöseulontoja vastustavat vetäisivät rajan, kuinka paljon saa tutkia ja millä logiikalla?

Mahtaako olla kysymys vastustamisesta tai puolustamisesta?
Mitä mieltä olet puheena olevasta väitöskirjasta; onko sen tehnyt sikiöseulontojen vastustaja vai puolustaja?

Minä puhuin yleensä kaikista niistä jotka vastustavat. Ymmärtääkseni Tukiliiton kanta on ollut se, että heidän mielestään abortin perustelu pitäisi aina olla sosiaalinen, ei sikiön vamma. Näin ainakin kerroit aiemmassa viestissäsi. Viittasin myös tuohon Tukiliiton kantaan.

Väitöskirjasta en osaa sanoa, koska en ole lukenut sitä. Linkissä oli vain lyhyt esittely väitöskirjasta. Yleensä akateemisessa tekstissä ei ole tapana asettua mustavalkoisesti jollekin kannalle, vaan tarkastella asiaa eri näkökulmista. Pitäisi kuitenkin lukea kirja, ennen kuin voi sanoa, mitä näkökulmaa kirjoittaja painottaa.
Linkin tekstistä:

Tutkimuksessa pohditaan lääketieteellisen riskiajattelun ”henkilökohtaistumista”. Analyysit osoittavat, että riskitietoisuuden lisäämisellä ja valinnanmahdollisuuksien tarjoamisella on ollut tarkoittamattomia seurauksia. Lääkäreiden mukaan nykypäivän vanhemmat haluavat usein hallita riskejä enemmän kuin on aiheellista tai mahdollista. Ihmisten toiveet tulevien lasten terveyden ja normaaliuden ennakoimisesta ovat ylittäneet lääketieteen tarjoamat rajat.

Tuosta päätellen väitöskirjan tekijä on tehnyt sellaisen havainnon, että nykyään nimenomaan vanhemmat haluavat hallita kaikkia riskejä. He jopa toivovat voivansa enemmän ennakoida lasten normaaliutta, kuin mitä lääketieteellä on heille mahdollisuus tarjota. Minusta tuo vahvistaa käsitystäni, että vammaisten abortoiminen kertoo niiden vanhempien omista asenteista, ei niinkään lääketieteen.

[Psykopatologia]

Väitöskirja on otteeltaan tuntuvan neutraali.

[Mirri]

Tuosta päätellen väitöskirjan tekijä on tehnyt sellaisen havainnon, että nykyään nimenomaan vanhemmat haluavat hallita kaikkia riskejä. He jopa toivovat enemmän mahdolllisuutta ennakoida lasten normaaliutta, kuin mitä lääketieteellä on heille mahdollisuus tarjota. Minusta tuo vahvistaa käsitystäni, että vammaisten abortoiminen kertoo niiden vanhempien omista asenteista, ei niinkään lääketieteen.

(lihavointi minun)

Ihan kuin lääketieteellä olisi omia asenteita... Ei kai sillä kuitenkaan ole sellaisia; ei ainakaan pitäisi olla. Sen sijaan yhteiskunta tarpeineen vaikuttaa enemmän ja vähemmän voimakkaasti niin vanhempien kuin lääketieteenkin suhtautumiseen esim. tämän ketjun aiheeseen. Yhteiskunta omine tarpeineen muokkaa ja synnyttää tarpeidensa mukaisia asenteita; noin myös tieteessä.

[Kuutar]

Tuosta päätellen väitöskirjan tekijä on tehnyt sellaisen havainnon, että nykyään nimenomaan vanhemmat haluavat hallita kaikkia riskejä. He jopa toivovat enemmän mahdolllisuutta ennakoida lasten normaaliutta, kuin mitä lääketieteellä on heille mahdollisuus tarjota. Minusta tuo vahvistaa käsitystäni, että vammaisten abortoiminen kertoo niiden vanhempien omista asenteista, ei niinkään lääketieteen.

(lihavointi minun)

Ihan kuin lääketieteellä olisi omia asenteita... Ei kai sillä kuitenkaan ole sellaisia; ei ainakaan pitäisi olla. Sen sijaan yhteiskunta tarpeineen vaikuttaa enemmän ja vähemmän voimakkaasti niin vanhempien kuin lääketieteenkin suhtautumiseen esim. tämän ketjun aiheeseen. Yhteiskunta omine tarpeineen muokkaa ja synnyttää tarpeidensa mukaisia asenteita; noin myös tieteessä.

Minusta tuo ei päde tässä kysymyksessä, joka on niin henkilökohtainen asia. Kyllä se on ensisijaisesti vanhemman, yleensä äidin oma tunne, joka ratkaisee, jatkaako raskautta. Vanhemmille on usein kova pala nähdä lapsensa olevan "epäonnistunut." Ennakkoluuloisuus sairautta ja vammaisuutta kohtaan taitaa myös olla aika tyypillistä ihmisille, niin se on luonnossakin. Eläimet hyljeksivät sairaita poikasia. Ei tietysti ihmisiä ja eläimiä voi suoraviivaisesti verrata, mutta epäilen että jokin sellainen "vaistojuttu" voi myös olla negatiivisten tunteiden taustalla vammaisuutta kohtaan. Ainakin siitä on olemassa psykologisia tutkimuksia, että henkilön konservatismi tai radikalismi selittyy osin synnynnäisillä tekijöillä. En harmikseni löytänyt suoraa linkkiä tuohon tutkimukseen. Konservatiivisesti ajattelevilla oli enemmän luonteenpiirteenä ennakkoluuloisuutta.
( amerikkalainen tutkimus, jolla tarkoitettiin sitä, mitä konservatiivisuus merkitsee USA:ssa)

[Psykopatologia]

Adorno?

[Kuutar]

Mirri:

Yhteiskunta omine tarpeineen muokkaa ja synnyttää tarpeidensa mukaisia asenteita; noin myös tieteessä.

Mikä siis olisi sinusta sellainen tekijä, joka muokkaa asenteita yhteiskunnassa niin, että se johtaa aborttien tekemiseen vammaisuuden takia?