Eutanasia on kuin Pandoran lipas

[Kyllästynyt]

Suuresti kunnioittamani entinen esimieheni (LKT/professori) käyttää usein sanontaa: "Paras on usein hyvän pahin vihollinen".

Sama lause sopii tähänkin; koska ei voi olla varma lopputuloksen täydellisyydestä, ei tehdä mitään - ja seuraukset ovat pahemmat kuin silloin kun edes tehdään edes se mikä kyetään tekemään hyvin.

[Sievä Sigismund]

Kannattaako lääketiedettä ylipäätään kehittää? Ihmiset kuolevat kuitenkin. Jos joku tulee valittamaan vaivoistaan, tapetaan se. Helppoo.

[Psykopatologia]

HS - Pääkirjoitus 6.2.2014, päivitetty 8:44 http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005076317.html
Arvokas kuolema on tärkeä tavoite Keskustelu eutanasiasta koskettaa ihmisen syvimpiä tunteita, esimerkiksi kuolemanpelkoa.

KANSALAISALOITE eutanasian laillistamisesta etenee eduskunnan käsittelyyn lähiviikkoina. Aloite keräsi määräajassa yli 63 000 kannat­tajaa. Mielipidekyselyjen mukaan suomalaisten enemmistö olisi valmis laillistamaan kuolinavun.

Aloite tarttuu hyvin herkkään asiaan avaamalla keskustelun ­siitä, saako toista ihmistä laillisesti auttaa kuolemaan. Eutanasia herättää jyrkkiäkin mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta toivottavasti eduskunta pystyy pohtimaan asiaa syvällisesti ottaen huo­mioon sen monet ulottuvuudet.

Kansalaisaloitteessa eutanasiaa ehdotetaan laillistettavaksi hyvin tiukoilla reuna­ehdoilla. Kuolinapu tulisi sallia vain sellaisille kuolemansairaille potilaille, joiden fyysistä tai psyykkistä kipua ei pystytä lievittämään enää muilla keinoilla.

Potilaan pitäisi olla oikeustoimikelpoinen ja täysi-ikäinen. Hänen tulee ymmärtää, mistä on kysymys. Tämä sulkisi pois psyykkisesti sairaat sekä muistisairaat.

Potilaan tulisi itse toistuvasti pyytää eutana­siaa. Lääkärin tulisi varmistaa, ettei pyyntö tapahdu painostuksesta. Lääkäri ja potilas olisivat molemmat sitä mieltä, että muita mielekkäitä vaihtoehtoja potilaan tilanteeseen ei enää ole. Lääkärin pitäisi myös konsultoida toista lääkäriä, joka tapaisi potilaan henkilökohtaisesti.

Hoitohenkilöstö saisi kieltäytyä eutanasiasta, mutta lääkärin tulisi ohjata potilas toiselle lääkärille, joka on valmis toteuttamaan kuolinavun.''

Arvokas kuolema on tärkeä tavoite, eikä kenenkään pitäisi kärsiä sietämättömästä tuskasta, jos häntä voidaan auttaa.

Eutanasiaa on vastustettu muun ­muassa sillä perusteella, että saattohoito tulisi ensin saada kaikkien oikeudeksi. Saattohoito on kehittynyt viime vuosina paljon, mutta kaikkialla Suomessa ei vielä saa ­tarpeeksi tasokasta palliatiivista eli oireisiin keskittyvää hoitoa. Oireiden lievittämiseen on monia vaihtoehtoja. Viime kädessä potilas voidaan esimerkiksi nukuttaa.

Eutanasia ja hyvä saattohoito eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois. Kansalaisaloite ehdottaakin, että korkeatasoinen saattohoito pitäisi eutanasian ohella turvata lailla kaikille. Esimerkiksi Belgiassa eutanasian laillistaminen antoi sysäyksen myös saattohoidon parantamiseen.

Lääkäriliitto vastustaa eutanasiaa ja vetoaa lääkärin etiikkaan, jonka mukaan lääkärin tehtävä on parantaa sairauksia ja suojella elämää. Viimeisimpien kyselyjen ­mukaan jo lähes puolet lääkäreistä kuitenkin kannattaa eutanasian laillistamista. ­Paljon harvempi heistä antaisi itse kuolinapua.

Uskonnollisista syistä eutanasiaa vastustavat vetoavat elämän pyhyyteen. Eutana­sian puolustajat katsovat asiaa toisin: jos elämä ei ole enää elämisen arvoista ja on ­joka tapauksessa päättymässä, kuolemaa voidaan nopeuttaa.

Eutanasian yhteydessä nousee keskustelu myös avustetusta itsemurhasta, jossa potilas ottaa itse tappavan aineen. Suomen lainsäädäntö ei tunne käsitettä lainkaan. Lääkärin oikeusturva on epäselvä, jos hän avustaa tällaisessa.

Eutanasian laillistaneissa maissa on huomattu, että vain harvoin kuolinapua on pyydetty sietämättömien fyysisten kipujen takia. Monelle vakavasti sairaalle riittää, että hän tuntee kuoleman lähestyessä olevansa turvassa. Kaikille se ei riitä. ­Keskustelu eutanasiasta koskettaakin ihmisen syvimpiä tunteita, esimerkiksi kuolemanpelkoa.

Vaativinta on kuolinavun rajaaminen. Eutanasian laillistaneessa Hollannissa keskustellaan jo siitä, pitäisikö elämäänsä kyllästyneille vanhuksille sallia eutanasia.

Kommentit 25

[Tyy]

Aborttikeskustelussa pikkuisen häiritsee se, että kannattajat perustelevat abortin sallimista sillä, että olisivat halunneet abortin jollekin muulle kuin itselleen. Esko Seppänen tyttärelleen, joku toinen äidilleen jne...

ABORTTI ON MURHA!

[Sievä Sigismund]

"Arvokas kuolema" VMP

Hollannin esimerkki osoittaa, että vaatimukset eivät pääty eutanasialakiin, vaan lakia aletaan laajentaa koskemaan muitakin kuin sietämättömistä kivuista kärsiviä kuolemansairaita. Siitä se pallo lähtee pyörimään...

[Psykopatologia]

Vaativinta on kuolinavun rajaaminen. Eutanasian laillistaneessa Hollannissa keskustellaan jo siitä, pitäisikö elämäänsä kyllästyneille vanhuksille sallia eutanasia.

Kyllä pitäisi. - Tuo kysymys on polttava (viimeistään) joskus vuonna 2050.

[irmeli]

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/ku ... aa/750976/
"

Marraskuussa tehty kansalaisaloite eutanasian sallimisesta saavutti 50 000 allekirjoituksen rajapyykin reilussa kuukaudessa. Se vaaditaan, jotta eduskunnan on otettava lakialoite käsittelyynsä. Tällä hetkellä aloitteessa on yli 63 000 nimeä.

Aloitteen mukaan eutanasia pitäisi sallia, jos kipuja ei pystytä lievittämään riittävästi.

Esimerkiksi Lääkäriliitto vastustaa armokuoleman sallimista. Liitto ehdottaa, että sen sijaan saattohoidon tasoa pitäisi parantaa.

Turkulaisen, saattohoitoon erikoistuneen Karinakodin vastaavan lääkärin Riitta Lahtosen mukaan kuolevan potilaan kivut voidaan suitsia lähes aina.

– Olen ollut täällä kymmenen vuotta ja yhden käden sormilla ovat laskettavissa ne potilaat, joiden kipuja ei ole saatu hallintaan.

Usein vaikeampaa on pahoinvoinnin ja oksentelun hoitaminen.

– Se tekee pahimmillaan elämisestä kertakaikkiaan helvettiä, Lahtonen sanoo, mutta huomauttaa lääkehoidon edistyvän koko ajan.

Viime kädessä potilas voidaan lääkkeillä vaivuttaa uneen.

– Kivunhoitoon ei ole olemassa keittokirjareseptejä, vaan jokaisen potilaan polku kulkee eri tavalla, Lahtonen sanoo.

Hän myöntää, että kaikki eivät saa parasta mahdollista kivunhoitoa.

– Valitettavasti Suomessa on eroja sen mukaan, missä on hoidossa. On ihan eri asia olla saattohoitokodissa kuin hoitokodissa, missä henkilöstöllä ei ole kivunhoidon tai palliatiivisen hoidon erityisosaamista.

Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin palveluita ei ole kaikkialla tarjolla. Se johtaa siihen, että osaamattomuuden vuoksi esimerkiksi morfiinin ja muiden opiaattien antamista vältellään.

– Jos vaikka aloitettaisiin siitä, että joka paikassa potilas saisi mahdollisimman hyvän kivunhoidon. Ja että hoitohenkilökunta ei itse pelkäisi liikaa lääkkeiden vaikutuksia."

Huono aloite, kun otetaan vaan esille fyysinen kipu joka oikeuttaisi eutanasiaan eikä esim. parantumattomasti sairaat.

[Sievä Sigismund]

Millainen on hyvä kansalainen?

Hän käy koko elämänsä töissä, tekee paljon ylitöitä ja saa hyvää palkkaa, hän ajaa paljon autoa, hän polttaa tupakkaa ja juo viinaa, ei käytä lääkärien palveluita ja kuolee, kun eläkeikä tulee täyteen.

Näin yhteiskunta on saanut hänestä maksimimäärän veroja.

Huonompia veronmaksajia varten tarvitaan eutanasialaki. Kun ihminen on pysyvästi työkyvytön hänelle taataan "arvokas kuolema".

[Sievä Sigismund]

Vaativinta on kuolinavun rajaaminen. Eutanasian laillistaneessa Hollannissa keskustellaan jo siitä, pitäisikö elämäänsä kyllästyneille vanhuksille sallia eutanasia.

Kyllä pitäisi. - Tuo kysymys on polttava (viimeistään) joskus vuonna 2050.

Tulit liian myöhään hämäläinen mies. Suuret, elämäänsä kyllästyneet ikäluokat ovat jo eläkkeellä. Eutanasialakia olisi tarvittu jo. 2050 on myöhäistä.

[Psykopatologia]

Kyllä, mutta vasta 2030-luvulla exitus-kunnossa. Vielä tuolloin (melkein) kaikki voidaan hoitaa kohtuullisen säädyllisesti. Vaikeudet alkavat 2040-luvulla.

[Kuutar]

Mahtaako potilaan päätäntävalta toteutua, jos erikoislääkäri sattuu olemaan innokas kokeilemaan potilaallaan vaikkapa uusia syöpähoitoja?
Arvelen, että hyvää hoitoa markkinoivassa ja hyvällä hoidolla kilpailevassa yliopistosairaalassa saattaa käydä juuri noin. Etenkin, kun lääkärit joutuvat pelkäämään, että jos rankkoja hoitoja ei tarjota esim. vanhukselle, lääkäreitä syytetään laiminlyönneistä ja eriarvoistamisesta. Ehkä potilas ei syytä, mutta luopumisen kanssa kipuilevat omaiset voivat syyttää.

Potilas voi joskus tarvita omaistensa tukea rohjetakseen kieltäytyä vaikeista hoidoista. Taitaa aika usein kuitenkin olla niin, että juuri omaiset vaativat potilasta käymään läpi kovia hoitoja - taistelemaan niin sanotusti - vaikka miten tiedettäisiin, ettei taistelun tuloksena synny lisäaikaa kuin viikkoja tai jokunen kuukausi, mutta potilaalle turhaa kärsimystä hirmuinen määrä.

Sinä siis uskot tietäväsi ennusteen paremmin kuin lääkärit? Hoidot ovat kalliita, ei niihin turhaan ryhdytä. Sitä paitsi kyse on periaatteesta. Asian kuulu olla potilaan oma päätös, jatketaanko hoitoja.

[Kuutar]

Ei ole tosiasia.

Kuten Kuutar jo totesi, paikkakuntakohtaisia eroja on paljon. Toinen juttu: esim. ikä ei itsessään ole esteenä rankoille parantamiseen tähtääville hoidoille, mutta potilaan yleiskunto sekä muut sairaudet saattavat olla vasta-aiheena. Sama juttu myös vammaisuuden sekä psykiatristen sairauksien kohdalla: ne voivat olla vasta-aiheena vaikeille ja potilaalta paljon vaativille hoidoille.

Vammaisuuden tai psykiatrisen sairauden ei todellakaan pidä olla esteenä fyysisen sairauden hoidolle. Kyse on syrjinnästä.

[Kuutar]

Kyllä, mutta vasta 2030-luvulla exitus-kunnossa. Vielä tuolloin (melkein) kaikki voidaan hoitaa kohtuullisen säädyllisti. Vaikeudet alkavat 2040-luvulla.

Mihin perustat ennusteesi?

[Kuutar]

Yle, 6.3.2016 klo 09:00 päivitetty 16.3.2016 klo 11:14, Marjatta Raution juttu:

Vammaisten ihmisten syrjintä on yleistä Suomessa. Vammaiset, heidän omaisensa ja vammaisjärjestöt tekivät viime vuonna yhdenvertaisuusvaltuutetulle 90 kantelua. Määrä on lähes viidesosa kaikkiaan viidestäsadasta kanteluista ja yhteydenotosta.

http://yle.fi/uutiset/3-8746141

Vammaisten syrjintää tapahtuu niin terveydenhuollossa, kuin muualla yhteiskunnassa.

[Kuutar]

Lakitekstiä Kehitysvammaliiton sivulta:

Onko kehitysvammaisella henkilöllä oikeus saada yleisiä terveyspalveluita?

Terveydenhuoltolain mukaiset palvelut tulee järjestää kaikille kunnan tai kuntayhtymän alueen asukkaille (ks. lain 10 § ja 3 luku, mm. 24 §).

Vaikka kehitysvammalaissa mainitaan erityishuollon tarpeessa oleville henkilöille kunnan tai erityishuoltopiirin kuntayhtymän toimesta järjestettävinä palveluina muiden ohella terveydenhuolto sekä yksilöllinen hoito ja muu huolenpito (2 §), niin koska kehitysvammalaki on sen 1 §:ssä sanotulla tavalla toissijainen, kehitysvammaisilla henkilöillä on oikeus ja heidän lähtökohtaisesti tulisikin käyttää ensisijaisesti yleisiä terveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluita.

Vaikka käytännössä monin paikoin on ilmeisesti perinteisesti ohjattu kehitysvammaiset henkilöt laajemminkin erityishuoltona annetun terveydenhuollon ja sairaanhoidon piiriin, niin tämä käytäntö ei muuta sitä, että myös kehitysvammaisilla henkilöillä on oikeus ilman vammasta johtuvaa syrjintää saada yleisiä terveyspalveluita. Tämä on ilman muuta selvää tilanteessa, jossa henkilön vaivaa voidaan paremmin ja laadukkaammin hoitaa yleisen terveydenhuollon puolella. Olisi täysin kehitysvammalain tarkoituksen (ks. lain 1.2 §) vastaista, jos kehitysvammalakiin vetoamalla estettäisiin kehitysvammaisilta henkilöiltä heidän tarvitsemiensa yleisten terveyspalveluiden saanti.

http://www.kvtl.fi/fi/lakineuvonta/aihe ... denhuolto/

( Lihavoidut tekstit lihavoitu myös alkuperäisellä sivustolla) Laki on selvä. Kehitysvamman perusteella ei todellakaan saa evätä yleisiä terveyspalveluja.

[Mirri]

Kuten Kuutar jo totesi, paikkakuntakohtaisia eroja on paljon.
Toinen juttu: esim. ikä ei itsessään ole esteenä rankoille parantamiseen tähtääville hoidoille, mutta potilaan yleiskunto sekä muut sairaudet saattavat olla vasta-aiheena. Sama juttu myös vammaisuuden sekä psykiatristen sairauksien kohdalla: ne voivat olla vasta-aiheena vaikeille ja potilaalta paljon vaativille hoidoille.

Vammaisuuden tai psykiatrisen sairauden ei todellakaan pidä olla esteenä fyysisen sairauden hoidolle. Kyse on syrjinnästä.

Kuutar, taisit käsittää viestini väärin.

Lääketieteellisen vasta-aiheen olemassaolo ei tarkoita syrjintää:
Vasta-aihe eli kontraindikaatio tarkoittaa lääketieteessä jotakin sairautta tai tilaa, joka estää jonkin hoidon tai tutkimuksen käytön.

Esimerkki vasta-aiheista:

Sydänsiirron esteet

Sydänsiirtojen vasta-aiheita ovat alkoholi- tai huumeriippuvuus, tupakointi, lääkkeiden väärinkäyttö, kyvyttömyys huolehtia itsestään, epävakaa psyykkinen sairaus ja huono hoitomyöntyvyys. Muita vasta-aiheita ovat korkea ikä (65-70 vuotta), hiljattain sairastettu syöpä, vaikeat infektiot, peruuttamaton munuaisten ja maksan vajaatoiminta ja keuhkoverenkierron vastus.

http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanh ... fault.aspx

[irmeli]

Ei tietenkään missään lue ettei sydänsiirtoa saa kehitysvammainen mutta käytännössä ei useinkaan saa vaan sydämen saa joku normaali ihminen.

[Psykopatologia]

Kyllä, mutta vasta 2030-luvulla exitus-kunnossa. Vielä tuolloin (melkein) kaikki voidaan hoitaa kohtuullisen säädyllisesti. Vaikeudet alkavat 2040-luvulla.

Mihin perustat ennusteesi?

Väestöennusteisiin ja yhteiskunnan eutanasia-myönteisyyteen.

[Kuutar]

Mirri, vasta-aihe tarkoittaa jotain fysiologista estettä hoidon toteuttamiselle, pelkkä älyllinen kehitysvamma ei esimerkiksi sellainen ole. Monet psyykkisesti sairaat ovat myös täysin hoitomyönteisiä, ongelma voi olla se, ettei psyykkisesti sairaan fyysisiä oireita oteta vakavasti väheksyvän asenteen takia. Kaiken lisäksi sinä puhut nyt sydämensiirroista, kun ihan perusterveydenhoitoa voi olla vammasten ihmisten vaikeampi saada, laitoin siitä jo linkkejä.

[Kuutar]

Kyllä, mutta vasta 2030-luvulla exitus-kunnossa. Vielä tuolloin (melkein) kaikki voidaan hoitaa kohtuullisen säädyllisesti. Vaikeudet alkavat 2040-luvulla.

Mihin perustat ennusteesi?

Väestöennusteisiin ja yhteiskunnan eutanasia-myönteisyyteen.

Toisin sanoen, ei pidä laillistaa eutanasiaa.