Thaimaalaisille marjanpoimijoille kasvot

[Hilppa]

Dokumentti kuvaa onnen onkimista. Yritteliäs tekee kaikkensa ansaitakseen paremmin rahaa, vaikka tulisikin köyhistä oloista. Täytyy olla hyvä tuuri, että kaikki natsaa, jotta voi jäädä voitolle elinkustannusten ja lentolippujen jälkeen. Harvasta on poimijaksi ja työskentelemään metsässä 12-14 h/vrk. Yhtäjaksoisesti vaikkapa vain parin kuukauden ajaksi. Silti tulijoita riittää. Tulijalla täytyy olla myös seikkailunhalua eikä kaikilla köyhistä oloista tulevilla ihmisillä kunto eikä terveyskään riitä parin kuukauden raskaaseen urakkaan.

Tuolla työmäärällä (12 - 14h / vrk ilman vapaapäiviä), siis urakkaluonteisena työnä, veroton kuukausipalkka 2500 € on pieni.

Jos Suomen metsissä thaimaalaisia poimijoita olisi vaikkapa 10 000, suhteutettuna maan väkilukuun (66 milj.) se tekisi 0,015% Thaimaan väkiluvusta. Tuolla laskukaavalla ajatellen potentiaalisia tulijoita olisi enemmänkin.

[Mirri]

Dokumentti kuvaa onnen onkimista.

Niin. Jostakin käsittämättömästä syystä maailman köyhät yrittävät onkia onneaan mitä ihmeellisemmistä paikoista ja mitä kummallisemmilla keinoilla. Mitä köyhempi ihminen sitä varmemmin hän tekee noin - jos vain suinkin on mielestään tarpeeksi vahva ja kykeneväinen ryhtymään ongintaan.

Että tänne suomalaismetsiinkin kulkeutuu köyhiä thaimaalaisia onnen onkijoita... Mielestäni ihan hyvä, että dokumentti ainakin yritti antaa köyhille onnenonkijoille kasvot.

[Hilppa]

Dokumentti kuvaa onnen onkimista.

Niin. Jostakin käsittämättömästä syystä maailman köyhät yrittävät onkia onneaan mitä ihmeellisemmistä paikoista ja mitä kummallisemmilla keinoilla. Mitä köyhempi ihminen sitä varmemmin hän tekee noin - jos vain suinkin on mielestään tarpeeksi vahva ja kykeneväinen ryhtymään ongintaan.

Että tänne suomalaismetsiinkin kulkeutuu köyhiä thaimaalaisia onnen onkijoita... Mielestäni ihan hyvä, että dokumentti ainakin yritti antaa köyhille onnenonkijoille kasvot.

Maailmassa on vielä paljon köyhempiä maita kuin Thaimaa, vaikka ei sielläkään ole asiat kunnossa. Esimerkiksi afrikkalaisia poimijoita ei metsissämme näy.

Mitä köyhempi ihminen sitä varmemmin hän tekee noin - jos vain suinkin on mielestään tarpeeksi vahva ja kykeneväinen ryhtymään ongintaan. Ajatuksen logiikka ei päde, koska mitä köyhempi potentiaalinen poimija on, sitä heikommat mahdollisuudet selviytyä poimintaurakasta hänellä on ihan jo terveytensä ja yleisen tietotaitotason puutteiden vuoksi.

Dokumentti oli mukava katsoa. Ei surkuteltu, vaan esitettiin todellinen tarina. Poimijat olivat henkeen ja vereen nimenomaan yrittäjiä ja yrittäjähenkisiä ihmisiä. He tulevat tänne rahan takia, saadakseen rakennettua parempaa tulevaisuutta itselleen, mutta myös nähdäkseen maailmaa ja viedäkseen omaan maahansa tietoa, miten täällä heidetaan asioita. Noin sanoi yksi poimijoista.

Mielestäni onnen onkiminen ei ole huono asia. Enkä tarkoita sillä negatiivista. Ihminen, joka onkii onnea, uskoo kaikesta huolimatta myös tulevaisuuteensa. "Elän päivä kerrallaan. Jos tulee joku ongelma, ratkaisen sen." sanoi eräs poimijoista.

[Mirri]

Samanlailla sitä suomalainenkin marjanpoimija hakee onnellisuutta marjoista. Aina sitä niillä marjarahoilla ostetaan jotain mihin muuten ei olisi varaa. Vaikka ne ei ehkä olekaan muiden silmissä yhtä yleviä onnea kuin thailaisten onnet. Esim minä ostin uuden kanootin. Naapurin pariskunta lähti elämänsä eka kerran ulkomaille.

Eikä marjanpoimija ajattele, että jouduin tekemään hirveän määrän töitä, että tienasin 2500 euroa kuussa. Vaan, että jee tienasin 2500 euroa.

Jos riisiä kasvaisi villinä Thaimaassa, en ottaisi riskiä ja velkaa ja lähtisi sitä sinne poimimaan.
Vaan olisin onnellinen ilman kulutustavaraa.
Thaipoimijoihin sopii paremmin lause, että jos tulee ongelmia, se on suomalaisten syy ja heidän pitää ratkaista ongelma.

Lappalainen, oletko sinä marjarahoinesi ja kanootteinesi kuinkakin monessa asiassa rinnastettavissa köyhään thaimaalaiseen riisinviljelijään?

Sinulla tuskin on ainakaan sellaista köyhyyttä, joka pakottaisi ottamaan velkaa ja lähtemään ulkomaille paremman elämän toivossa. Mutta sellaisiakin aikoja Suomen historiassa on nähty, että köyhät ihmiset ovat ottaneet velkaa ja lähteneet köyhyyden pakottamana muualle hankkimaan elantoa itselleen ja perheelleen.
Näyttää siltä, että nykylappalaisten keskuudessa ei ole niin suurta köyhyyttä, että heidän marjanpoimintaintonsa ja työpanoksensa riittäisi marjanjalostusteollisuuden tarpeisiin. Marjaa ilmeisesti tarvittaisiin paljon enemmän kuin mitä suomalaiset ovat keränneet; siksihän ulkomaalaisia on alettu tuomaan tänne. Niin olen ymmärtänyt - ainakin marjan ostajien puheista.

2500 euron tienesti kuukautta kohti on suomalaisellekin sen verran hyvä ansio, että mikseivät suomalaiset ole keränneet marjaa niin ahkerasti, etteivät marjan ostajat tarvitsisi ulkomaalaisia poimijoita? Olen ymmärtänyt, että marjan ostajille tuli ensin marjapula, sitten vasta alettiin tuottaa ulkomaalaisia poimijoita; eli poimijoita alettiin hankkia työvoimatarpeisiin, kun ei suomalaisista enää ollut niin ahkeriksi marjastajiksi, että olisi pärjätty suomalaistyövoimalla. 2000-loppuvuosien ilmiö; silloin tultiin tilanteeseen, jolloin suomalaiset eivät enää keränneet riittävästi marjaa myyntiin.
Marjanjalostusteollisuudelle tuli yhdenlainen työvoimapula, jota alettiin paikata ulkomaalaisella työvoimalla; ensin paikattiin työvoimavajetta puutarhoissa, sitten myös metsissä.

[Mirri]

Maailmassa on vielä paljon köyhempiä maita kuin Thaimaa, vaikka ei sielläkään ole asiat kunnossa. Esimerkiksi afrikkalaisia poimijoita ei metsissämme näy.

Tänne ei tulla marjanpoimintaan ihan noin vain, vaan marjanjalostusfirmojen järjestämänä ja 'vieraaksi' kutsumana. Mahtavatko firmat olla yrittäneetkään värvätä itselleen työvoimaa Afrikan maista? Taitaa Thaimaa olla valikoitunut suomalaistyönantajille mieleiseksi värväysmaaksi; siellä ihmiset ovat riittävän köyhiä tarttuakseen täkyyn ja lisäksi työteliäällä aasialaisella luonteella varustettuja...

Luulen, ettei Suomessa tullakaan näkemään poimijoita Afrikan maista; suomalaistyönantajat tahtovat käyttää köyhiä aasialaisia, eivät köyhiä afrikkalaisia.

[Mirri]

Miksi nämä thaipoimijat eivät jää tänne töihin marjastuksen jälkeen? Oishan täällä siivoustöitä ainakin ja varmasti pääsisivät siivousfirmaan, kun ovat niin ahkeria.
Vai eikö heitä kiinnosta ympärivuotinen työ? Kyllä miekin jaksaisin 2- 3 kuukautta vaikka ympäri vuorokauden tehdä töitä, kun sitten voisin lopun aikaa vaan löhöillä.
Ehkä se köyhyys loppuisi, jos tehtäisiin yhtä paljon töitä kun tekee normaali suomalainen työntekijä,

He menevät töihin omaan maahansa, esimerkiksi viljelemään riisiä.

Osa jäi tekemään muutakin työtä, muttei se onnistu, kun on tultu turistiviisumilla marjafirman kutsumaksi 'vieraaksi'; tarvittaisiin työ- ja oleskelulupa, jos halutaan tehdä muutakin kuin poimia marjoja. Osa hakee ajoissa myös työluvan, jotta voi marjakauden jälkeen jäädä tekemään muuta työtä.

Lappalainen, kummallinen ajatus tuo, että thaimaalaiset viettäisivät aikansa omassa maassaan löhöillen ja tekisivät töitä vain suomalaisen marjasesongin aikana. Mistä sinulla sellainen käsitys on syntynyt? Juuri siksihän thaimaalaiset ovat marjafirmoille mieleisiä työntekijöitä, että he ovat aasialaisen kulttuurinsa mukaisesti työteliästä ja yritteliästä porukkaa - sen lisäksi, että ovat sinnikkäitä.

Seuraavan kerran syödessäsi riisiä hiljene hetkeksi miettimään millaisen löhöilyn tuloksena satoa on saatu...

[Mirri]

Juu, hiljenny vain.

Omasta mielestäni en ihannoi, enkä herjaa; en thaimaalaisia, enkä suomalaisia. Minä tuskin mahdan mitään sille, että suomalaiset marjanjalostusfirmat syystä tai toisesta värväävät marjametsiin mieluummin thaimaalaisia kuin suomalaisia. Miksi ne tekevät niin? Ei kai näiden ongelmien julkinen ihmettely, ja yritys etsiskellä vastauksia tuohon kysymykseen, ole sen enempää herjaamista kuin ihannointiakaan.

Tuli mieleeni... Auttaisikohan, jos pantaisiin riistotyövoimaa käyttävät suomalaiset marjanjalostusfirmat boikottiin?
Mielestäni nimenomaan marjanpoiminnan teollistaneet ja kaupallistaneet firmat ovat syypäitä, eivät thaimaalaiset marjanpoimijat, eivätkä suomalaiset, jotka jättävät marjat poimimatta, tai jotka eivät pärjää marjateollisuuden järjestäessä keinotekoisia 'kilpailutuksia' suomalaisten ja ulkomaalaisten myyntiin keräävien marjanpoimijoiden välille.

[Mirri]

Minä hain myös mökkisiivoojaksi mutta ei otettu, kun olin liian koulutettu.
Tunnen montakin nuorta joka lähtisi tunturiin siivoojaksi mutta sinne otetaan ulkomaalaisia mielummin.

Olisiko työnantajalla huonoja kokemuksia suomalaisista nuorista siivoojina?

Kielitaidoton ulkomaalainen tulee siivousfirmalle paljon halvemmaksi kuin suomalainen työntekijä, joka ymmärtää suomea ja tuntee oikeutensa. Turha syyllistää nuoria siitä, että työnantajat polkevat suomalaisen työelämän pelisääntöjä käyttämällä vähään tyytyväistä ja vaatimatonta ulkomaalaista halpatyövoimaa.

Yksityiset siivousfirmat lienevät tässä asiassa vähintään yhtä vakava ongelma kuin thaimaalaisia värväävät marjanjalostusfirmat. Yksityisellä siivousalalla on ilmennyt toinen toistaan räikeämpiä ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttötapauksia. Viime vuosina paljastuneet tapaukset lienevät vain jäävuoren huippu, koska köyhien ulkomaalaisten kytkökset heidät Suomeen värvänneeseen firmaan voivat olla sellaiset, että työntekijät pitävät suunsa supussa - he ovat työtä tarjonneen firman armoilla.

[Mirri]

Kielitaidoton ulkomaalainen tulee siivousfirmalle paljon halvemmaksi kuin suomalainen työntekijä, joka ymmärtää suomea ja tuntee oikeutensa...

Eihän se palkka iso ole, mutta tietääkseni ja ymmärtääkseni he saivat aivan samaa palkkaa kuin mitä suomalaisillekin maksettaisiin.

Ok, on sitten ainakin yksi siivousalan työnantaja hoitanut hommansa asiallisesti. Et kertonut, ovatko mainitsemasi ulkomaalaiset siivoojat yksityisen firman vai julkisen työnantajan palkkaamia.

Ongelmia ilmenee nimenomaan yksityispuolella, ei esim. sairaaloissa, joissa siivoushenkilöstö on julkisen työnantajan palkkalistoilla. Ja vaikka julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvassa hoitolaitoksessa työskentelisikin yksityinen siivousfirma ulkomaalaisine työntekijöineen, näiden asiat usein ovat aika hyvällä mallilla verrattuna yksityispuolella työskenteleviin ulkomaalaisiin siivoojiin. Johtuu siitä, että julkinen laitos - kuten suuri sairaala - yksityisen siivouspalvelun ostajana vaatii siivousfirmalta, että julkiseen laitokseen tulevien yksityisfirman siivoojien työolojen on oltava kunnossa.

Yksityispuolella kielitaidottoman ulkomaalaisen työ voi olla eri hintaista kuin suomalaisen vastaava työ, voidaan jättää työehtosopimusten mukaiset lisät maksamatta, voidaan velvoittaa kohtuuttomiin ja suorastaan lainvastaisiin sopimuksiin, yms. Laivasiivous yhtenä hyvänä esimerkkinä; mahtaako kukaan tietää ja valvoa millaisissa työolosuhteissa ulkomaalaiset laivasiivoojat työskentelevät? Joskus julkisuudessa oli laivasiivouksesta uteliaiden toimittajien tekemää juttua; silloin toimittajat törmäsivät siihen, että ulkomaalaiset laivasiivoojat vaikenivat kuin muuri... Majoitusalan siivous toisena hyvänä esimerkkinä, samoin tehdassiivous, kauppojen, kerrostalojen, toimistojen siivous, ym. ym. Palvelualojen ammattiliitto PAM on yksityispuolen siivousalan työntekijöiden liitto, mutta moniko kielitaidoton siivoustyöhön värvätty köyhä ihminen (vaikkapa thaimaalainen) pystyy käyttämään edunvalvontajärjestöä hyödykseen ja suojautumaan hyväksikäytöltä?

Käsittääkseni marjanjalostusteollisuuden harjoittama köyhän ja kielitaidottoman halpatyövoiman värvääminen on hyvin lähellä sitä, että jotkut yksityiset siivousfirmat värväävät ulkomaalaisia omaan käyttöönsä. Molemmat ovat viime vuosien uusia ja outoja ilmiöitä maassamme. Ja tuskin ovat ainoita työnantajia, jotka nykyisin tekevät samaa.

[Hilppa]

Tuli mieleeni... Auttaisikohan, jos pantaisiin riistotyövoimaa käyttävät suomalaiset marjanjalostusfirmat boikottiin?
Mielestäni nimenomaan marjanpoiminnan teollistaneet ja kaupallistaneet firmat ovat syypäitä, eivät thaimaalaiset marjanpoimijat, eivätkä suomalaiset, jotka jättävät marjat poimimatta, tai jotka eivät pärjää marjateollisuuden järjestäessä keinotekoisia 'kilpailutuksia' suomalaisten ja ulkomaalaisten myyntiin keräävien marjanpoimijoiden välille.

Boikottiin? Siis että ei ostettaisi marjoja? Vai vaadittaisiin, että marjojen on maksettava kymmenkertainen hinta?

Kotimaiseen kysyntään suomalaiset kuluttajat voivat vaikuttaa (mutta eivät välttämättä halua), sen sijaan eivät kansainvälisiin marjamarkkinoihin. Jos japanilaiset kuluttajat haluavat ostaa hienoa "superfoodia" eli mustikoista tehtyjä kapseleita, eivät suomalaiset tavan tallaajat sille voi mitään.

[Mirri]

Tuli mieleeni... Auttaisikohan, jos pantaisiin riistotyövoimaa käyttävät suomalaiset marjanjalostusfirmat boikottiin?
Mielestäni nimenomaan marjanpoiminnan teollistaneet ja kaupallistaneet firmat ovat syypäitä, eivät thaimaalaiset marjanpoimijat, eivätkä suomalaiset, jotka jättävät marjat poimimatta, tai jotka eivät pärjää marjateollisuuden järjestäessä keinotekoisia 'kilpailutuksia' suomalaisten ja ulkomaalaisten myyntiin keräävien marjanpoimijoiden välille.

Boikottiin? Siis että ei ostettaisi marjoja? Vai vaadittaisiin, että marjojen on maksettava kymmenkertainen hinta?

Tai jos boikotoitaisiin jättämällä suomalaisten marjanjalostajien tuotteet - hillot, mehut, sun muut - ostamatta? Jotenkin kai pitäisi yrittää saada suomalaisen metsämarjan poiminnan teollistaneet ja kaupallistaneet firmat ruotuun - eikö?

Yksi suuri suomalainen marjanjalostaja kertoo näin:

Marjanjalostus.
Riitan Herkku on tätä nykyä Suomen suurin (pakaste)marjanviejä ja toimittaa marjoja näin ollen mm. Euroopan johtaville hillonvalmistajille. Lisäksi yritys jalostaa marjatuotteita ja –juomia sekä jälkiruoka- ja välipalatuotteita kansalliseen kulutukseen ja vientiin. Riitan Herkun mukaan tällä tuoteryhmällä on monia mahdollisuuksia kehittyä vientikaupassa. Uhkana ja esteenä on marjanpoimijoiden saatavuus ja syksyn varastoidun sadon sesonkirahoitus. Marjojen kasvanut kulutus niiden funktionaalisten ominaisuuksien vuoksi tarjoaa myös mahdollisuuden kasvuun. Alalla on useita pienempiä jalostajia, esim. T:mi Samuel Granholm, Petsmon Marjat ym.

http://www.foodia.fi/fi/content/muu-elintarvikejalostus

[Mirri]

Tämä on karua kertomaa tämänhetkisistä suomalaisista työmarkkinoista:

Sesonkityöläisten markkinoilla koululaiset ja opiskelijat saavat nykyään kilpailla halpatyövoiman kanssa tosissaan, ja näillä tarjousliksoilla moni jää toiseksi.

Esimerkiksi rakennusalalla kesäduunareille on tarjottu todellisia pohjalukema-palkkoja, koska työhaluista väkeä on yllin kyllin tulossa Baltiasta ja Venäjältä kaikenkarvaisten henkilövuokrausyhtiöiden ja alihankkijoiden kautta.
– Tapasin äskettäin virolaisia koulutettuja telineasentajia, jotka työskentelivät Helsingissä 600 eurolla kuukaudessa. Aika vaikeaa on tätä alaa harkitsevan kesätyöntekijän tai rakennusalan opiskelijan päästä nyt samoihin hommiin, ainakaan taulukkopalkalla, kertoo Rakennusliiton työsuojelusihteeri Tapio Jääskeläinen.
Alan kotimaisten työehtosopimusten mukaiset tienestit olisivat vastaavissa töissä 2 200–2 500 euroa kuussa.

Mitä alemmas työn vaativuustasossa mennään, sitä pienemmäksi halpatyöläisten tulot jäävät. Rakennuksilla kunnossapito- ja siivoushommia tekeville tuntityöläisille on maksettu 3–4 euroa, kun TES:n alimmat tuntipalkat alkavat noin yhdeksästä eurosta.
Ei siis ihme, että Rakennusliiton kevään tarkastuskäyntien perusteella esimerkiksi pääkaupunkiseudun tyypillisillä työmailla suomalaisia duunareita oli enää runsas kolmasosa porukasta.

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koul ... 107987/139

Lappalainen, kiitos linkistä.

Minuun Taloussanomien juttu kolahti; oikeastaan se järkytti samasta syystä kuin järkytti näkemäni dokkari thaimaalaisista marjanpoimijoista - halpatyövoimasta nyky-Suomessa.
Olen menneen kesän kuluessa päässyt/joutunut seuraamaan suuren kerrostalon peruskorjausta oikein aitiopaikalta; ihan vierestä. Jossakin vaiheessa havahduin huomaamaan töiden edistyvän työmaalla tiiviiseen tahtiin; tuntui kuin ei olisi ollut minkäänlaisia taukoja ja aivan kuin remonttimiehet ja -naiset olisivat olleet aina töissä... Tarkemmin tarkkailtuani olen huomannut, että ruokatauot ovat olleet ja varmaan kahvitauotkin, koska melske työmaalla hiljenee hetkeksi aina säännöllisin väliajoin.

Mutta työtä on tehty aamuvarhaisesta iltamyöhään aina viikonloppuja myöten. Ei edes sunnuntaiksi ole hiljentynyt. Lauantaina ja sunnuntaina on pikkuisen lyhyempi päivä, mutta työpäivä kuitenkin - aamusta iltaan enemmän ja vähemmän pitkälle. Sellaisenkin ajan näin, että työmaalla tehtiin arkisin töitä aamukuudesta liki puoleen yöhön; samat miehet remmissä koko pitkän päivän...

Aikani merkillisiä työaikoja ihmeteltyäni olen ymmärtänyt asian niin, että rakennustyömaalla urakoivat ihmiset eivät ole suomalaisia. Tiedän sen siitäkin, että heidän minun korviini kantautunut puheensa on muuta kuin suomea. Näkemäni kellon ympäri, puolille öin, ja sunnuntaisin työskentely on työn teettäjille mahdollista vain, jos tekijät paiskivat töitä ilman ylimääräisiä korvauksia...

Ymmärrän, että ulkomaalaiset vievät suomalaisilta töitä rakennusalalla, talotekniikka-alalla, tietyömailla, ja ties missä. Marjanpoiminnassakin. Mutta halvan vierastyövoiman 'kivittäminen' ei mielestäni ole ratkaisu; pitäisi jotenkin saada suomalaiset työnantajat kuriin niin, ettei niillä olisi mahdollisuutta tuottaa maahan halpatyövoimaa tällaisella rajattomuudella kuin nykyisin.

[Hilppa]

Ymmärrän, että ulkomaalaiset vievät suomalaisilta töitä rakennusalalla, talotekniikka-alalla, tietyömailla, ja ties missä. Marjanpoiminnassakin. Mutta halvan vierastyövoiman 'kivittäminen' ei mielestäni ole ratkaisu; pitäisi jotenkin saada suomalaiset työnantajat kuriin niin, ettei niillä olisi mahdollisuutta tuottaa maahan halpatyövoimaa tällaisella rajattomuudella kuin nykyisin.

Sinä et siis ymmärrä poispotkittuja suomalaisia IT-alojen apuammattilaisia, et poispotkittuja suomalaisia pienipalkkaisia? Minä en ole kivittänyt ketään; en minäkään ymmärrä enkä hyväksy kenenkään kivittämistä.

Mutta kerro, millä ahneus saadaan kuriin? Kollektiivinen ahneus.

(Minä en osta enkä ole aikoihin ostanut marjasäilykkeitä, poiminut olen marjoja sekä ostanut jonkin verran Prisman edustan tytöiltä. En myöskään osta kalkkunaleikkeleitä, halpaa possunlihaa, en halpaa nautaa, koska olen enimmäkseen kasvissyöjä. Toisinaan syön lounaskeittiön valmistamia lounaita, joissa takuuvarmasti käytetään epäeettisiä tuotteita, muun muassa Etelä-Espanjan tomaatteja, joita afrikkalaiset halpatyöntekijät kasvattavat. Jotain on syötävä, päivisinkin.)

Jos halutaan ostaa halpoja tuotteita, ne on takuuvarmasti teetetty halpatyövoimalla.

Marjanpoimijoista oli muuten dokumentti jo taannoin, joka oli poiminta-alan yrittäjän näkökulmasta. Thaimaanpoimijat asuivat siinä dokumentissa konteissa.

[Mirri]

Ymmärrän, että ulkomaalaiset vievät suomalaisilta töitä rakennusalalla, talotekniikka-alalla, tietyömailla, ja ties missä. Marjanpoiminnassakin. Mutta halvan vierastyövoiman 'kivittäminen' ei mielestäni ole ratkaisu; pitäisi jotenkin saada suomalaiset työnantajat kuriin niin, ettei niillä olisi mahdollisuutta tuottaa maahan halpatyövoimaa tällaisella rajattomuudella kuin nykyisin.

Sinä et siis ymmärrä poispotkittuja suomalaisia IT-alojen apuammattilaisia, et poispotkittuja suomalaisia pienipalkkaisia? Minä en ole kivittänyt ketään; en minäkään ymmärrä enkä hyväksy kenenkään kivittämistä.

Luulen ymmärtäväni. Hieno homma, ettet ole kivittänyt ketään, etkä ymmärrä etkä hyväksy kenenkään kivittämistä.

Mutta kerro, millä ahneus saadaan kuriin? Kollektiivinen ahneus.

Toki kertoisin, jos tietäisin.