Mistä henki pulloon?

[Psykopatologia]

Kiitos selvityksistä.

Tarvitseeko lisääntyminen aina DNA:ta yms?

Oko virus solu?

[Riidankylväjä]

Luulen, että joku tapa täytyy olla lisääntymisessä tarvittavan informaation siirtämiseen. Maa pallolla se taitaa olla DNA

Eikös virus ole vain pätkä DNA:ta?

[Hilppa]

Kiitos selvityksistä.

Tarvitseeko lisääntyminen aina DNA:ta yms?

Oko virus solu?

Kiitos kiitoksista, vaikka varmaan olivatkin Riidankylväjälle.

Ei tarvitse aina DNA:ta vaan voi olla myös RNA-viruksia.

Virus ei ole eukaryootti eli aitotumallinen eikä myöskään prokaryootti, johon ryhmään bakteerit kuuluvat.

Tässä nopeinmmin löytämäni viruksen määritelmä:

Virus: A microorganism that is smaller than a bacterium that cannot grow or reproduce apart from a living cell. A virus invades living cells and uses their chemical machinery to keep itself alive and to replicate itself. It may reproduce with fidelity or with errors (mutations); this ability to mutate is responsible for the ability of some viruses to change slightly in each infected person, making treatment difficult.

Viruksella on yleensä jonkinlainen kuori kapseli DNA- tai RNA-rakenteensa ympärillä.

Sitten on vielä prioneja, jotka ovat viruksen lailla toimivia, mutta sisältävät ainoastaan proteiinijuosteen.

[Psykopatologia]

Prionit ovat siis kaikkein alkeellisimpia (mikrobeita?).

[Hilppa]

No siinä mielessä "alkeellisimpia", että niiltä puuttuu kaikille eläville organismeille tyypillinen DNA (tai RNA). Ovat suhteellisen nuori löydös. Prionit liittyvät Creutzfeldt-Jakobin ja (muistaakseni myös) Alzheimerin taudin mekanismeihin.

[Riidankylväjä]

Googlaamalla löytyi juttua prioneista.

Prionit (akronyymi sanoista proteinaceous infectious particle, proteiinin kaltainen tarttuvia tauteja aiheuttava osanen) ovat tulehdusta aiheuttavia itseään jäljentäviä valkuaisainerakenteita. Ne ovat rakenteeltaan muuttuneita proteiineja, jotka eivät pilkkoudu valkuaisaineita hajottavilla entsyymeillä kuten normaalisti. Niiden tarkkaa toimintaa ja itsensä kopioinnin mekanismia ei vielä tunneta. Yleisesti kuitenkin hyväksytään, että ne aiheuttavat joukon aikaisemmin tiedettyjä, mutta vähän ymmärrettyjä sairauksia. Prionien tuottamia sairauksia kutsutaan TSE-sairauksiksi (transmissible spongiform encephalopathy, tarttuva sienimäinen aivosairaus). Näitä on lampaan scrapie, joillakin Papua-Uuden-Guinean fore-ihmissyöjäheimon jäsenillä oleva kuru, fataali familiaalinen insomnia (FFI) sekä hullun lehmän tauti, joka ihmisellä aiheuttaa Creutzfeldt–Jakobin taudin (CJD). Kaikki tuhoavat aivokudosta, ovat tappavia ja niille ei ole hoitoa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Prioni

[Riidankylväjä]

Sitten on vielä arkkieliöt, jotka taitavat tosin olla kehittyneempiä eläimiä.

Arkkieliöt eli arkit (Archaea) ovat yksisoluisia mikro-organismeja. Ne muodostavat yhden eliökunnan kolmesta domeenista ja kuuluvat yhdessä bakteerien kanssa prokaryootteihin. Aluksi arkkieliöitä havaittiin vain äärimmäisissä olosuhteissa, kuten kuumissa lähteissä ja suolajärvissä, mutta sittemmin niitä on löydetty esimerkiksi myös eri maalajeista, marskimailta, valtameristä ja jopa ihmisen suolistosta.[1][2] Vaikka arkkieliöt muodostavat arviolta noin 20 prosenttia maapallon biomassasta, ainoat tällä hetkellä tunnetut niitä ravinnokseen käyttävät eläimet ovat syvällä meren pohjassa eläviä Dorvilleidae-heimon matoja.[3]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Arkkieli%C3%B6t


bakteerit, arkit ja aitotumalliset

[Riidankylväjä]

Biologia on ihmeellistä. Tämäkin on minulle uusi tieto:

Aitotumaisen solun uskotaan syntyneen, kun aitotumaisten kantamuoto otti soluihinsa endosymbiontiksi ilmeisesti purppurabakteerien kehityslinjaan kuuluneet esitumallisen mikrobin. Tällä tavoin isäntäsolu sai kyvyn soluhengitykseen. Mitokondriot ovat tämän käsityksen mukaan näitä taantuneita bakteereja. Kasvien ja viherlevien viherhiukkaset ovat vastaavasti taantuneita endosymbionttisia sinileviä. On todettu, että nykyäänkin on yksisoluisia, jotka elävät bakteerien ja sinilevien tai toisten yhteyttävien aitotumaisten kanssa symbioosissa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aitotumaiset

Eli solu on tehnyt itselleen hengen pöpöstä.

[Mirri]

Eihän koeputkilapsikaan alkuaan tiedä, jos sitä ei hänelle varta vasten kerrota.

Miten sammuttaa koeputkilapsen kiinnostus omaan historiaansa ja taustaansa niin, ettei hänelle tarvisisi kertoa hänen 'alustaan'?

Elävässä elämässä koeputkilapset luultavasti tekevät kaikkensa päästäkseen perille omasta 'alustaan'; eivät he mahda mitään luontaisille tarpeilleen, jotka tekevät heistä uteliaita ja synnyttävät enemmän ja vähemmän pakottavaa tarvetta ottaa selvää omasta historiasta. Tietämisen tarve syntyy ensin, varta vasten kertominen on tietämisen tarpeen seuraus - ei ollenkaan päinvastoin. Mennään julman salailun (vai peräti valehtelun?) puolelle, jos tosiasiat jätetään kertomatta ihmisen kaipaillessa tietoa omasta 'alustaan'.

Eihän koeputkilapsikaan alkuaan tiedä, jos sitä ei hänelle varta vasten kerrota.

Valitettavasti tuo on totta; 'koeputkilapsen' kohtalona on elää suorastaan sairastuttavan tietämättömyyden ja salailun keskellä, jos hänelle ei suostuta kertomaan tosiasioita hänen taustastaan hänen tarvitessaan tietoa omasta historiastaan. Pitää kertoa, ainakin jos vähänkään ajatellaan ihmistä ja hänen psyykkistä terveyttään.

[Hilppa]

Ei tässä oikein mitään ihmeellistä sanottavaa ole tuohon Mirrin kommenttiin kuin, että kaikilla meillä on jotakin. Jos ei salaisuutta, niin sitten jotain muuta.

Koeputkilapsi voinee ainakin olla onnellinen siitä, että on hartaasti toivottu lapsi eikä "vahinko".

Ja tuosta alkuperästä. Eihän kukaan voi olla satavarma alkuperästään. Ainakaan jos isän äidiltä kysyttäisiin.

[Riidankylväjä]

Aminohapot ilmeisesti ovat elämän perus palikoita.

Alfa-aminhapon yleinen rakenne. Hiileen on kiinnittynyt karboksyyliryhmä (COOH), aminoryhmä (NH2), vety (H) ja jokin kolmas ryhmä (R).

Aminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on sekä amino- (-NH2) että karboksyyliryhmä (-COOH) liittyneenä samaan molekyyliin.[1] Aminoryhmä on emäksinen ja karboksyyliryhmä hapan. Aminohapot polymeroituvat polypeptideiksi, joista pisimpiä kutsutaan proteiineiksi.

Kiinnostava tuttavuus on yksinkertaisin aminohappo, glysiini. (C2H5NO2)

Glysiini on keskushermoston rajoittava eli inhibitorinen hermovälittäjäaine erityisesti selkäytimessä. Kun glysiinireseptorit aktivoituvat, kloori-ionit virtaavat hermosoluun, jolloin solu hyperpolarisoituu ja aktiopotentiaalin synty vaikeutuu.

Elämän luominen on siis helppoa. Kun aminohappoja latoo sopivan järjestykseen, voila! elämä on syntynyt.

[Psykopatologia]

Kun olio kuolee, ovat aminohappo-molekyylit ja useimmat pienet partikkelit ilmeisesti
täysin "ehjiä" eli siis aivan samassa tilassa kuin elävässä oliossa. Sen sijaan kuollessa
partikkeli-"rykelmien" keskinäisessä dynamiikassa (kai) tapahtuu muutoksia samoin
kuin silloin, kun elämä alkaa. Siis olisiko sekä "elämä" että "kuolema" muutoksia
partikkeli-rykelmien keskinäisessä dynamiikassa (kun erilliset partikkelit sinällään
olisivat kuitenkin intakteja)? - Siis onhan esimerkiksi hiiliatomi aivan sama sekä
elävällä että kuolleella.

[Hilppa]

Kun olio kuolee, ovat aminohappo-molekyylit ja useimmat pienet partikkelit ilmeisesti
täysin "ehjiä" eli siis aivan samassa tilassa kuin elävässä oliossa. Sen sijaan kuollessa
partikkeli-"rykelmien" keskinäisessä dynamiikassa (kai) tapahtuu muutoksia samoin
kuin silloin, kun elämä alkaa.

Ei. Vanheneminen on jo osittaista kuolemaa. Ihmisen vanheneminen ja ihmisen solujen vanheneminen on määritelty yksinkertaisimmillaan kuivumiseksi, rasvoittumiseksi ja jäykistymiseksi. Pidempiaikaisesta muutosprosessista on kyse. (Paitsi äkkikuolemassa.)

Siis olisiko sekä "elämä" että "kuolema" muutoksia
partikkeli-rykelmien keskinäisessä dynamiikassa (kun erilliset partikkelit sinällään
olisivat kuitenkin intakteja)? - Siis onhan esimerkiksi hiiliatomi aivan sama sekä
elävällä että kuolleella.

Ehkä noin yksinkertaistetusti ei voisi todeta. Koko ajan olion eläessä tapahtuu lukuisia muutoksia, metaboliaa. Jotkut kasvit, kuten boreaalisen vyöhykkeen puut kykenevät menemään lepotilaan, dormanssiin, jolloin niissä ei juuri tapahdu muutoksia ja joka on vaikeasti purettavissa oleva tila.

Esimerkiksi aminohapot ovat koko ajan kemiallisten muutosten piirissä. Ihminen voi käyttää aminohappoja jopa hätätilanteessa aivojen energiaksi muuttamalla ne ensin entsymaattisissa prosesseissa ketohappoiksi. Aminohapot, joita ei käytetä esimerkiksi lihasten rakennusaineena voivat poistua kehosta virtsan mukana ureana.

[Psykopatologia]

Kiitos! Mutta atomit (yms.) pysyvät ehjinä!

[Hilppa]

On esitetty arvio, että ihmisen kaikki atomit vaihtuisivat noin kahden vuoden syklissä.

Voi olla, että tulevaisuudessa ihmisen molekyylejä voitaisiin tutkia atomin tarkkuudella lähes natiiveissa olosuhteissa (koepaloista).

Maailman vahvin röntgenlaser ottaa valokuvia biomolekyyleistä - atomin tarkkuudella
Tekniikka & Talous, TIEDE
Raili Leino, 5.6.2012, 7:15
http://www.tekniikkatalous.fi/innovaati ... la/a813577

Kaikissa soluissa tapahtuu koko ajan kemiallisia reaktioita. Solujen vanhenemiseen voisi lisätä vielä yhden aspektin eli hapettumisreaktiot, joita pidetään haitallisina eläville soluille ja joita vastaan solut puolustautuvat pelkistävillä orgaanisilla yhdisteillä (antioksidanteilla esim. vitamiineilla, lignaaneilla ja flavonoideilla).

[Riidankylväjä]

Telomeeri (kreikan telos (loppu) ja meros (osa)) on eukaryoottisilla eli aitotumallisilla soluilla esiintyvä DNA-jakso kromosomien päässä. Telomeeri koostuu toistuvista DNA-sekvensseistä; esimerkiksi nisäkkäiden telomeeri koostuu TTAGGG-sekvenssistä (5′-3′-suuntaan) ja on 3 000–20 000 emäsparia pitkä. Kasvien telomeerien rakenne (TTTAGGG)n muistuttaa eläinten telomeereja.[1] Prokaryoottisilla eli esitumallisilla eliöillä kromosomit ovat rengasmaisia eikä niillä siksi ole telomeerejä.

Telomeerin muodostama silmukka kromosomin päässä

Telomeerien lyhentymisellä uskotaan olevan yhteys vanhenemiseen ja syöpien syntyyn. Lyhyet telomeerit liittyivät kolminkertaiseen ja keskipitkät telomeerit kaksinkertaiseen riskiin sairastua syöpään.[2] Eräissä monogeenisissä oireyhtymissä, kuten Wernerin oireyhtymässä ja Bloomin oireyhtymässä, esiintyy telomeerien toimintahäiriötä ja ennenaikaista ikääntymistä. Myös Downin oireyhtymässä tavataan varhaista ikääntymistä, ja oireyhtymää sairastavilla henkilöillä veren valkosolujen telomeerit ovat normaalia lyhyemmät.[1]

Elizabeth H. Blackburn, Carol W. Greider ja Jack W. Szostak saivat vuoden 2009 lääketieteen Nobelin tutkimuksistaan, jotka koskevat telomeerien yhteyttä vanhenemiseen.[3]

Liikunnan on todettu hidastavan telomeerejä lyhentymiseltä. Suojaava tekijä on telomeraasi-entsyymi, jota liikunta aktivoi.[4]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Telomeeri

[Riidankylväjä]

Biologinen kuolemattomuus voidaan määritellä ikääntymisestä johtuvan kasvavan kuolevaisuuden poissaoloksi. Solu tai organismi, joka ei koe (tai lakkaa jossakin vaiheessa kokemasta) ikääntymistä, on biologisesti kuolematon. Esimerkiksi kantasolut ja syöpäsolut ovat biologisesti kuolemattomia, koska niiden jakaantumiselle ei ole mitään rajaa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Biologinen_kuolemattomuus

Turritopsis nutricula on polyyppieläimiin kuuluva polttiaiseläinlaji. Sitä on sanottu ainoaksi tunnetuksi eläimeksi, joka on biologisesti kuolematon.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Turritopsis_nutricula

[Psykopatologia]

Klo 15.37
Mutta ko. atomit eivät ole k i e r r o s s a muuttuneet.

Mikä on isoin yksittäinen partikkeli(ryhmä),
joka on intakti elävässä ja kuolleessa?

[Hilppa]

En ole mikään spesialisti näissä, mutta muuttuvathan molekyylit atomitasolla ja alkuaineiden isotooppisuhteet. Jos ajatellaan ydinonnettomuutta, niin radioaktiivisen cesiumin kertyminen marjoihin ja sieniin on tuttu esimerkki monelle tuosta yhteydestä. Myös metabolian kautta ihmisen elimistöön ne pieninä määrinä ydinvoimaonnettomuuden pelättynä seurauksena voivat kertyä.

Myös Na-ionit voivat korvautua Litium-ioneilla solukalvojen reaktioissa Litium-lääkityksen aikana, mitä on käytetty soveltaen bipolaaritaudin hoidossa.

Metaboliset muutokset eivät siis välttämättä ole pelkästään kemiallisia ja entsyymien katalysoimien reaktioiden seurausta.

[Psykopatologia]

Joo. Ajattelin muutoksia lähinnä elämän ja kuoleman kannalta.
Mikä muutos antaa elämän, mikä tuottaa kuoleman?