Yliopistosta valmistuneilta perittävä koulutusmaksu

[Kuutar]

Jos ihmiset ja työpaikat lukujen sisällä vaihtuvat tiuhaan tahtiin, se kertoo siitä, että useimmat saavat vain pätkätöitä.
Työpaikkoja on joka tapauksessa vähemmän, mitä on työnhakijoita.

Tuo "työpaikkoja on joka tapauksessa vähemmän kuin työnhakijoita" on kuultu moneen kertaan ja se saattaisikin päteä siinä tapauksessa, että suoritettavan työn määrä olisi vakio ja työ vain ojankaivuuta jossa työ on tehty ja homma pulkassa kunhan oja on kaivettu tarpeeksi syväksi ja pitkäksi.

Työ poikii työtä, mutta työttömyyskorvaukset eivät tuota uusia työpaikkoja tai vaurastuta yhteiskuntaa saati yksilöä vaan päinvastoin kuppaa viimeisetkin mehut niin, että loputkin työssä olevat uhkaavat kuristua hengiltä elättäessään lukuisaa työttömien laumaa.

Talouskasvun kannalta työntekijöiden määrällä ei ole niinkään merkitystä, vaan työn tuottavuudella. Kourallinen it-alan työntekijöitä voi tuottaa enemmän taloudellista voittoa ja kasvattaa BKT:ta, kuin suurempi joukko esimerkiksi vanhusten hoitajia. He ja monet muut tekevät toki eettisesti arvokasta ja muilla tavoin mitattuna tärkeää työtä, mutta kovin tuottavaa se ei ole. Vanhusten palvelut ovat valtiolle lähinnä menoerä.
Monet yritykset ovat korvanneet työvoimaa koneistamisella ja muulla tekniikalla, lisäämällä itsepalvelua asiakaspalvelun sijaan ym. koska työntekijöiden palkat ovat usein yrityksen kallein kustannus. Kehittyneessä yhteiskunnassa työvoimaa tarvitaankin vähemmän, kuin vaikka 50 vuotta sitten.

Työ poikii työtä -ilmiön esteenä Suomessa on yrittämisen vaikeus, joka johtuu korkeasta verotuksesta, hinta-tasosta ja palkkauksesta, sekä ennen kaikkea markkinoiden pienuudesta. 5 miljoonan ihmisen maassa markkinat tulevat aina olemaan rajalliset, eikä Suomessa ole riittävää ostovoimaa.

[Kuutar]

Jos ihmiset ja työpaikat lukujen sisällä vaihtuvat tiuhaan tahtiin, se kertoo siitä, että useimmat saavat vain pätkätöitä.
Työpaikkoja on joka tapauksessa vähemmän, mitä on työnhakijoita.

Tilastollisesti työpaikkoja on vähemmän. Suuri osa työpaikoista menee ilman, että ne koskaan päätyvät mihinkään tilastoihin.
Monet työnantajat edelleen karsastavat ajatusta etsiä työntekijöitä työvoimatoimiston kautta.

Pätkä- ja projektityöt ovat tätä aikaa. Kaikesta voi kaivaa esiin vain kielteiset puolet.

Toisin sanoen, suhteilla saa töitä. Olen kyllä itsekin suhteilla kerran töitä saanut ja ks. työpaikassa suhteilla oli saanut lähes kaikki muutkin.
Siinäkin näkyy ihmisten lähtökohtainen epätasa-arvoisuus, huonommista oloista tulevilla ei ole käytettävissä suhteita kunnollisiin työpaikkoihin.

[Kuutar]

... Tarkoitatko Kyllästynyt sitä, että olisi jokin tietty määräaika, jonka aikana opiskelu olisi maksutonta, mutta jos opinnot venähtää (esim. yli 7 vuoden), loppuopiskelu olisi maksullista?

Tarkoitan.
Nuo vuodet pitäisi tietenkin jyvittää tutkinnon vaativuuden mukaan, mutta periaatteessa tuota tarkoitin. Maksun suuruus voisi olla myös porrastettu eli mitä hitaammin opiskelet, sen enemmän maksat.

Ja hyvä olisi jos opintotuki+opintolaina olisi niin kattava, etteivät opinnot viivästyisi työssäkäymisen vuoksi.

Kannatan Kyllästyneen (ja Deontin?) esittämää mallia siten, että yliopisto- sekä korkeakouluopintojen viivästymisestä perittäisiin maksu. Äitiyslomalla voi kirjautua poissaolevaksi ja jatkaa opintoja vanhempainloman jälkeen. Moni instanssi ottaa jo huomioon lieventävänä seikkana vanhempainloman (mm. Suomen Akatemia sekä tiederahoitusta jakavat säätiöt ja seurat). Masennuksen ja muun elämään kuuluvien vaikeuksien huomioon ottaminen lieventävänä on haasteellisempaa. Eletystä elämästä ei tulisi rankaista, mutta miten osoittaa, että urapolku on muuttunut kivisemmäksi jollekin kuin jollekin toiselle?

Sairaus on mielestäni pätevä syy opintojen viivästymiselle, ja siitä voi hakea lääkärintodistuksen YTHS:ltä, aivan kuten työelämässäkin ihminen voi jäädä sairaslomalle.

[Maria]

Talouskasvun kannalta työntekijöiden määrällä ei ole niinkään merkitystä, vaan työn tuottavuudella. Kourallinen it-alan työntekijöitä voi tuottaa enemmän taloudellista voittoa ja kasvattaa BKT:ta, kuin suurempi joukko esimerkiksi vanhusten hoitajia. He ja monet muut tekevät toki eettisesti arvokasta ja muilla tavoin mitattuna tärkeää työtä, mutta kovin tuottavaa se ei ole. Vanhusten palvelut ovat valtiolle lähinnä menoerä.

Sosiaalisektorin palvelut ovat tietenkin pelkkää kuluerää valtiolle, mutta sektorin piirissä työskentelevät maksavat veroja ja ostavat arvonlisäveron piiriin kuuluvia tuotteita. VM:n ekonomistin mukaan kestävyysvajeen paikkaamiseen ja yhteiskunnalle elintärkeiden välttämättömyyspalvelujen tuottamiseen tarvitaan arvonlisäveroteollisuuden piirissä työskenteleviä ihmisiä mahdollisimman paljon. IT-sektori ja muutama IT-hemmo eivät yksin pelasta tai pyöritä Suomea. Tarvitaan kaikkien suoraan tai välillisesti arvonlisäveroteollisuuden piirissä työskentelevien panos. Sitä varten koulutus- ja tiedepolitiikalla on tuotettava tehokkaasti ja oikein kohdennetusti työntekijöitä, jotka kykenevät aikaansaamaan innovaatioita arvonlisäveroteollisuuden kasvattamiseksi.

Monet yritykset ovat korvanneet työvoimaa koneistamisella ja muulla tekniikalla, lisäämällä itsepalvelua asiakaspalvelun sijaan ym. koska työntekijöiden palkat ovat usein yrityksen kallein kustannus. Kehittyneessä yhteiskunnassa työvoimaa tarvitaankin vähemmän, kuin vaikka 50 vuotta sitten.

Niin ovat yrittäneet korvata, mutta koneistamisen lisäännyttyä tarvitaan yhä enemmän mitä erilaisimpia nippelinpyörittäjiä ja turhan vatkaajia sekä toiminnan tehostajia.

5 miljoonan ihmisen maassa markkinat tulevat aina olemaan rajalliset, eikä Suomessa ole riittävää ostovoimaa.

Etenkään tuolloin, jos puolet tuottavuusmahtosta makaa työttömänä kuluttamatta mitään.

Eli Kyllästyneen sanoin: "Työ poikii työtä, mutta työttömyyskorvaukset eivät tuota uusia työpaikkoja tai vaurastuta yhteiskuntaa saati yksilöä vaan päinvastoin kuppaa viimeisetkin mehut niin, että loputkin työssä olevat uhkaavat kuristua hengiltä elättäessään lukuisaa työttömien laumaa."

[minätäällä]

Samanlainen vero sitten kaikelle peruskoulun jälkeiselle opiskelulle, amikselle, lukiolle, AMK:lle. Hyvin työllistyvä ja hyväpalkkainen duunari maksaa helposti veronsa. Saataisiin myös alipalkattuja epäpäteviä työntekijöitä reserviksi niistä, jotka jättävät opintonsa peruskouluun.

[Kuutar]

Kuutar:

Monet yritykset ovat korvanneet työvoimaa koneistamisella ja muulla tekniikalla, lisäämällä itsepalvelua asiakaspalvelun sijaan ym. koska työntekijöiden palkat ovat usein yrityksen kallein kustannus. Kehittyneessä yhteiskunnassa työvoimaa tarvitaankin vähemmän, kuin vaikka 50 vuotta sitten.

Maria:

Niin ovat yrittäneet korvata, mutta koneistamisen lisäännyttyä tarvitaan yhä enemmän mitä erilaisimpia nippelinpyörittäjiä ja turhan vatkaajia sekä toiminnan tehostajia.

Työvoimaa tarvitaan silti vähemmän, kuin vaikka 50 vuotta sitten. Vrt. pari metsuria, joilla on metsätyökoneet tai monenkymmenen työläisen porukka. Internet vähentää myös asiakaspalvelun tarvetta. Yhä harvemmat esim. menevät pankkiin asioimaan, jos saman asian voi hoitaa omalta koneelta.


Kuutar:

5 miljoonan ihmisen maassa markkinat tulevat aina olemaan rajalliset, eikä Suomessa ole riittävää ostovoimaa.

Maria:

Etenkään tuolloin, jos puolet tuottavuusmahtosta makaa työttömänä kuluttamatta mitään.

Eivät he pienituloisinakaan riittävästi kuluttaisi, jotta se loisi tarpeeksi taloudellista kasvua.

Maria:

Eli Kyllästyneen sanoin: "Työ poikii työtä, mutta työttömyyskorvaukset eivät tuota uusia työpaikkoja tai vaurastuta yhteiskuntaa saati yksilöä vaan päinvastoin kuppaa viimeisetkin mehut niin, että loputkin työssä olevat uhkaavat kuristua hengiltä elättäessään lukuisaa työttömien laumaa."

Vaikka täällä olisi täystyöllisyys, olisi markkinat varsin rajalliset, koska ostajakuntaa ei sittenkään löydy riittävästi. Suomessa on liian vähän ihmisiä. Hinta-taso on myös kallis suhteessa palkkoihin.

[minätäällä]

Meillä ei ole varaa enää mihinkään. Jätetään jokainen omilleen. Jokainen maksaa itse terveydenhuoltonsa, lastensa päivähoidon ja koulutuksen alusta loppuun sekä vanhustenhuollon. Ne, jotka ei pärjää, joutaakin kuolla pois. Muualta on tulossa pilvin pimein halvempaa, ahkerampaa ja nöyrempää työväkeä. Ei tarvitse kitistä verotuksesta, että miksi minun pitää maksaa päivähoidosta ja peruskoulusta, vaikkei ole lapsiakaan, minä en käy uimahallissa enkä kirjastossa, miksi pitää maksaa niistä, en matkusta, en halua maksaa teistä, rautateistä enkä lentokentistä...

[Psykopatologia]

Meillä ei ole rahaa mihinkään, osin koska rahaa on kylvetty
1) turhiin kohteisiin (ammattikorkeakoulut ym.) ja
2) suhteellisen hyvin toimeentulevalle keskiluokalle,
ym.

Poliitikot eivät ole pystyneet tekemään rohkeita leikkauksia,
vaan on käyttetty juustohöylää. Poliitikkojen kokouksissa
kukin rooteli pitää kynsin hampain kiinni "omista" varoistaan
ja katsoo, että mitään leikkauksia ei voisi ainakaan heiltä tehdä.

[Maria]

Työvoimaa tarvitaan silti vähemmän, kuin vaikka 50 vuotta sitten. Vrt. pari metsuria, joilla on metsätyökoneet tai monenkymmenen työläisen porukka. Internet vähentää myös asiakaspalvelun tarvetta. Yhä harvemmat esim. menevät pankkiin asioimaan, jos saman asian voi hoitaa omalta koneelta.

Eh heh ei. Metsätyökoneen tehollinen käyttöikä on vain muutaman vuoden, minkä jälkeen se muuttuu koneyrittäjälleen voittoa tuottamattomaksi ja siten käyttökelvottomaksi osin konemallin vanhentumisen vuoksi osin työkoneen kuluneisuuden vuoksi. Niin paljon työvoimaa tarvitaan uusien mallien suunnitteluun, konemenetelmien testaukseen ja koneiden rakennukseen, että Kuutar et kykene mielessäsi kuvittelemaan. Lisäksi maailma muuttuu ja korjuumenetelmät eivät voi pysyä samanlaisina vuodesta toiseen. Tarvitaan entistä spesifisempään käyttötarkoituksen mukaiseen puutavaran lajitteluun kykeneviä korjuukoneita. Lisäksi ympäristöarvojen painoarvon kasvamisen myötä halutaan yhä enemmän käsityövaltaisen korjuujäljen mukaisia menetelmiä, joten konekapasiteetille asetetaan yhä suuremmat vaatimukset.

Kuutar:

Eivät he pienituloisinakaan riittävästi kuluttaisi, jotta se loisi tarpeeksi taloudellista kasvua.

Edellisessä viestissäni viitattiin VM:n ekonomistin sanoihin, joiden mukaan mahdollisimman monen arvonlisäveroteollisuudessa työskenlevien panos on elintärkeä Suomen tulevaisuuden kannalta. Sillä tarkoitetaan kaikkia välillisesti ja välittömästi vientiteollisuuden piirissä työskenteleviä henkilöitä. Välillisesti vientiteollisuuden piirissä työskentevien ihmisten, joiden käteenjäävä osuus tuloistaan on 1500-1700 euroa, merkitys on siten myös suuri.

Kuutar:

Vaikka täällä olisi täystyöllisyys, olisi markkinat varsin rajalliset, koska ostajakuntaa ei sittenkään löydy riittävästi. Suomessa on liian vähän ihmisiä. Hinta-taso on myös kallis suhteessa palkkoihin.

Etenkin vientiteollisuuden kasvupyrkimysten näkökulmasta on erittäin haitallista väheksyä pienipalkkaisten suomalaisten työpanosta.

Edelleen Kyllästyneen sanoin: "Työ poikii työtä, mutta työttömyyskorvaukset eivät tuota uusia työpaikkoja tai vaurastuta yhteiskuntaa saati yksilöä vaan päinvastoin kuppaa viimeisetkin mehut niin, että loputkin työssä olevat uhkaavat kuristua hengiltä elättäessään lukuisaa työttömien laumaa."

[Maria]

...
Poliitikot eivät ole pystyneet tekemään rohkeita leikkauksia,
vaan on käyttetty juustohöylää. Poliitikkojen kokouksissa
kukin rooteli pitää kynsin hampain kiinni "omista" varoistaan
ja katsoo, että mitään leikkauksia ei voisi ainakaan heiltä tehdä.

Omaa talouttaan moni ei hoitaisi samoin, joten ihmetyttää, miksi talousohjelmat
päästetään vesittymään. Vainko oman viiteryhmän mielistelyn ja poliittisen pelin vuoksi?

[Kuutar]

Maria

Eh heh ei. Metsätyökoneen tehollinen käyttöikä on vain muutaman vuoden, minkä jälkeen se muuttuu koneyrittäjälleen voittoa tuottamattomaksi ja siten käyttökelvottomaksi osin konemallin vanhentumisen vuoksi osin työkoneen kuluneisuuden vuoksi.

Ne muutamat vuodet ei kuitenkaan tarvitse palkata uusia metsureita, metsureita tarvitaan jatkossakin vain muutamia.

Maria

Niin paljon työvoimaa tarvitaan uusien mallien suunnitteluun, konemenetelmien testaukseen ja koneiden rakennukseen, että Kuutar et kykene mielessäsi kuvittelemaan. Lisäksi maailma muuttuu ja korjuumenetelmät eivät voi pysyä samanlaisina vuodesta toiseen. Tarvitaan entistä spesifisempään käyttötarkoituksen mukaiseen puutavaran lajitteluun kykeneviä korjuukoneita. Lisäksi ympäristöarvojen painoarvon kasvamisen myötä halutaan yhä enemmän käsityövaltaisen korjuujäljen mukaisia menetelmiä, joten konekapasiteetille asetetaan yhä suuremmat vaatimukset.

Jolloin palkkaaminen on aina vaan kalliimpaa, koska uusi tekniikka maksaa ja koneiden suunnittelu vaatii koulutusta, tod. korkeakoulutasoista suunnittelijalta.

Harvalla muuten olisi varaa maksaa ins. tai dipl.ins koulutus itse ennakkoon.

Kuutar:

Eivät he pienituloisinakaan riittävästi kuluttaisi, jotta se loisi tarpeeksi taloudellista kasvua.

Maria

Edellisessä viestissäni viitattiin VM:n ekonomistin sanoihin, joiden mukaan mahdollisimman monen arvonlisäveroteollisuudessa työskenlevien panos on elintärkeä Suomen tulevaisuuden kannalta. Sillä tarkoitetaan kaikkia välillisesti ja välittömästi vientiteollisuuden piirissä työskenteleviä henkilöitä. Välillisesti vientiteollisuuden piirissä työskentevien ihmisten, joiden käteenjäävä osuus tuloistaan on 1500-1700 euroa, merkitys on siten myös suuri.

Ajattelin uuden yrityksen perustajan kannalta, joka on vasta hakemassa itselleen asiakaskuntaa ( kotimaasta, koska kaikki tuotteet ja palvelut eivat sovi vientiin).

Kuutar:

Vaikka täällä olisi täystyöllisyys, olisi markkinat varsin rajalliset, koska ostajakuntaa ei sittenkään löydy riittävästi. Suomessa on liian vähän ihmisiä. Hinta-taso on myös kallis suhteessa palkkoihin.

Maria

Etenkin vientiteollisuuden kasvupyrkimysten näkökulmasta on erittäin haitallista väheksyä pienipalkkaisten suomalaisten työpanosta.

En puhunut työpanoksesta vaan hinta-tasosta, jonka kalleuden takia ostovoimaa ei ole tarpeeksi, jotta pienyrittäjyys kannattaisi.

[minätäällä]

Hyvinvointiyhteiskuntaa ei enää ole, pahoinvointia ja epäikeudenmukaisuutta vain jaossa. Mistähän saisi oppia taskuvarkauksiin, myymälävarkauksiin, nettipetoksiin ym? Eläkkeitähän ei kohta ole mistä maksaa eikä oppintotukiakaan.

[Maria]

Maria

Eh heh ei. Metsätyökoneen tehollinen käyttöikä on vain muutaman vuoden, minkä jälkeen se muuttuu koneyrittäjälleen voittoa tuottamattomaksi ja siten käyttökelvottomaksi osin konemallin vanhentumisen vuoksi osin työkoneen kuluneisuuden vuoksi.

Ne muutamat vuodet ei kuitenkaan tarvitse palkata uusia metsureita, metsureita tarvitaan jatkossakin vain muutamia.

Maria

Niin paljon työvoimaa tarvitaan uusien mallien suunnitteluun, konemenetelmien testaukseen ja koneiden rakennukseen, että Kuutar et kykene mielessäsi kuvittelemaan. Lisäksi maailma muuttuu ja korjuumenetelmät eivät voi pysyä samanlaisina vuodesta toiseen. Tarvitaan entistä spesifisempään käyttötarkoituksen mukaiseen puutavaran lajitteluun kykeneviä korjuukoneita. Lisäksi ympäristöarvojen painoarvon kasvamisen myötä halutaan yhä enemmän käsityövaltaisen korjuujäljen mukaisia menetelmiä, joten konekapasiteetille asetetaan yhä suuremmat vaatimukset.

Jolloin palkkaaminen on aina vaan kalliimpaa, koska uusi tekniikka maksaa ja koneiden suunnittelu vaatii koulutusta, tod. korkeakoulutasoista suunnittelijalta.

Harvalla muuten olisi varaa maksaa ins. tai dipl.ins koulutus itse ennakkoon.

Sinulla ei Kuutar taida olla mitään käsitystä siitä, kuinka monta henkilöä Suomessa mahtaa tällä hetkellä olla työttömänä ammattinimikkeellä metsuri, eikä mikä kyseisen ammattikunnan edustajien ikäjakauma on. Eikä taida olla käsitystä siitäkään, kuinka vetovoimaisesta/houkuttelevasta alasta mahtaa olla kyse tällä vuosituhannella.

Tottakai korkeakoulutasoisen suunnittelijan palkkaaminen on kalliimpaa, mutta samalla tarvitaan muitakin työntekijöitä. Ne henkilöt, joilla on suurempi palkka, todennäköisesti ostavat enemmän palveluita, joita pienipalkkaisilla ei ole varaa ostaa. Täten tarvitaan entistä enemmän myös pienipalkkaisia palvelusektorin työntekijöitä, joilla tarkoitetaan juuri arvonlisäveroteollisuuden piirissä välillisesti työskenteleviä henkilöitä.

Yksinkertaisen laskuopin (, jota en kutsu matematiikaksi,) osaaminen kuin myöskään yksinkertaisten asioiden ymmärtäminen eivät vaadi akateemista älykkyyttä ja osaamista vaan aivan tavallista talonpoikaisjärkeä, käytännön järkeä (common sense).

Kukaan ei ole tässä ketjussa esittänyt, että amk-insinöörin tai DI:n koulutus pitäisi maksaa kokonaan itse.

[Kuutar]

Maria:

Sinulla ei Kuutar taida olla mitään käsitystä siitä, kuinka monta henkilöä Suomessa mahtaa tällä hetkellä olla työttömänä ammattinimikkeellä metsuri, eikä mikä kyseisen ammattikunnan edustajien ikäjakauma on.

Se oli esimerkki alasta, jota on kohdannut rakenteellinen työttömyys, vertasin 50 vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin metsätöitä riitti lähes kaikille toimettomille. Tämä oli vain yksi esimerkki liittyen pointtiini, että kehittyneemmässä yhteiskunnassa työntekijöitä tarvitaan vähemmän, paitsi erikoisosaajia. Suomessa kasvua rajoittaa kuitenkin pienet markkinat.

[Maria]

Se oli esimerkki alasta, jota on kohdannut rakenteellinen työttömyys, vertasin 50 vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin metsätöitä riitti vaikka millä mitalla. Tämä oli vain yksi esimerkki liittyen pointtiini, että kehittyneemmässä yhteiskunnassa työntekijöitä tarvitaan vähemmän, paitsi erikoisosaajia. Suomessa kasvua rajoittaa kuitenkin pienet markkinat.

Mutta maailma muuttuu ja sen mukana elinkeinorakenne, mikä ei tarkoita sitä, että työ mihinkään loppuisi tahi että ainoastaan suunnittelijoita ja akateemiseen ajatteluun kykeneviä henkilöitä tarvittaisiin työmarkkinoilla. 50 vuoden takainen tilanne on menneen talven lumia. Monikaan nuori ei itke metsurin hommien perään enää ja taitaviksi konekuskeiksikin on toisinaan vaikea saada hyviä kandidaatteja.

[minätäällä]

Työ siirtyy Suomesta Kiinaan ja Brasiliaan. Siellä on halvempaa ja nöyrempää kouluttamatonta työvoimaa, markkinat ja raaka-aineet.
Suomi voi kilpailla vain koulutuksella ja osaamisella. Jos silläkään. Näkikö joku ohjelman, jossa kiinalaiset oppilaat pänttäsivät ja kilpailivat yliopistopaikoista? Semmoiseen ei kukaan länsimainen ihminen olisi valmis.

[minätäällä]

En viitsi edes vastata. Onneksi kiehut jo muutenkin omassa katkerassa liemessäsi.

[minätäällä]

Nille aloille, joille on halvoista, nöyristä, työehtosopimuksista tietämättömistä työntekijöistä tarvista, on muualta tulossa pilvin pimein harmaata työvoimaa ja halpatyövöimaa. Ja ne tehtävät siirretään joka tapauksessa halvempiin maihin. Ei auta, vaikka suomalaiset lupautuisivat palkattomaksi orjatyövoimaksi. Siinä emme pysty kilpailemaan.

[minätäällä]

Kokoomus ja RKP vastustivat harmaan työvoiman kitkemiseksi tehtyjä ehdotuksia, kunnes paperit vihdoin pääsivät julkisuuteen, ja joutuivat taipumaan. Julkisen puolen tervehdyttäminen tuskin merkitsee lisää työvoimaa hoitopuolelle.

[minätäällä]

Ihan samaa mieltä, kerrankin. Hallinnossa olisi muutenkin karsimisen varaa. EU:ssa elätetään yksiä turhia syöttiläitä, valtion tasolla yhdet virkamiehet, meillä on vielä keksitty ylimääräinen maakuntahallinto ja sitten kumminkin vielä jätetty jäljelle kuntien omat virkamiehet.