Juhana Vartiaisen uusin ehdotus

[Runo]

...Ennenkin on pärjätty ilman ilmaistöitä, oikeisiin töihin on menty heti kun on töihin menty. Ei keinotekoisesti verorahoin tai sosiaalituilla tuettu työ tuota meille hyvinvointia, joidenkin tahojen kukkaroja kyllä kasvattaa entisestään.

Ennen oli kaikenlaisia harjoittelijan ja apupojan hommia, joissa pystyi harjoittelemaan niitä "oikeita töitä".
Palkkaa ei noista töistä juurikaan maksettu. Eikä sosiaalietuuksia ollut.
Muistaakseni itsellänikin päiväkotiharjoittelijan palkka joskus 70-luvulla oli niin pieni,
että sillä ei mitenkään olisi elänyt ilman vanhempien taloudellista tukea.

Tarkoitin 'ennenkin' -ajalla sitä aikaa kun noustiin 90-luvun lamasta. Tehtiin niitä töitä mitä saatiin ja haettiin eu:n ruoka-apukasseja ja toimeentulotukea. Mutta ei ainakaan mitään mielikuvaa ole siitä, että minä tai kaverini oltaisiin tehty töitä siten, että työnantajalle olisi maksettu. Nykyisin kun nuo yritykset harrastavat verosuunnitteluakin, rahat menevät ties minne.

90-luvun lama alkoi ja loppui, lamasta noustiin tuotekehityksellä ja innovaatioilla ja muiden asioiden takia ja ihmiset saivat työpaikkoja. Nyt on Suomesta on tulossa halpatyövoimamaa. Ihmiset tarvitsevat oikeita töitä. Mutta it-alan ihmisiä lähteekin jo Viroon töihin. Sekä muualle Eurooppaan.

[Valkosiipi]

Tarkoitin 'ennenkin' -ajalla sitä aikaa kun noustiin 90-luvun lamasta. Tehtiin niitä töitä mitä saatiin ja haettiin eu:n ruoka-apukasseja ja toimeentulotukea. Mutta ei ainakaan mitään mielikuvaa ole siitä, että minä tai kaverini oltaisiin tehty töitä siten, että työnantajalle olisi maksettu. Nykyisin kun nuo yritykset harrastavat verosuunnitteluakin, rahat menevät ties minne.

Ainakin pitkäaikaistyöttömän palkanneelle työnantajalle maksettiin 90-luvulla parhaimillaan melkein koko työehtosopimuksen mukaisen peruspalkan verran työllisyystukea. Työnantaja pystyi olemaan käytännössä kuka tahansa. Meidän talon rakensi tuttu pitkäaikaistyötön kirvesmies ja minä olin kaverin työnantaja ja hoidin paperisodan. Tukea sai vuoden. Tuosta ajasta nykyinen sosiaalitukiviidakko alkoi. Ja loppua ei taida näkyä...

Lisään vielä, että ketään ei minusta riistetty. Pitkäaikaistyötön tuttumme, joka kaikkien ihmetykseksi päätti haluta raksallemme töihin, sai tekemästään työstä työehtosopimuksen mukaisen palkan. Minä maksoin kaikki työnantajalle kuuluvat verot, vakuutukset ja muut maksut, mikä ei ole itsestään selvyys hartiapankkityömailla. Yhteiskunta maksoi meille työnantajana tukea vähän yli sen, mitä työtön olisi pitkäaikaistyöttömänä yhteiskunnalle maksanut. Ja sai rahoja takaisin maksaminani veroina ja muina maksuina. Kaikki hyötyi paitsi yhteiskunta, joka ei sekään hävinnyt mitään. Oletuksella, että kaveria ei olisi saatu virkamiesvoimin tuon raksavuoden aikana töihin.

[Kuutar]

Niinkin se voi mennä, että ei koulutusta, mutta paljon työkokeiluja ja niiden pohjalta mahdollisesti jokin työ (useimmiten eri paikassa). Aina korostetaan koulutusta, vaikka se ei työtä takaakaan, vaikka taas jotkut saavat suoraan vakipaikan valmistuttuaan. Kaikki on tuuria, mutta on kiva olla ylpeä omasta osaamisestaan. Aloituksen ehdotuksessa ihmettelen sitä, että miksi työnantaja ei antaisi potkuja määrärahojen loputtua rahojen loppumiseen vedoten, jos ei olisikaan enää vara maksaa 50 prossan palkan jälkeen 70 prosentin palkkaa. Ja 50 prosentin palkalla ei elä, se loppu tulee joka tapauksessa kelasta/soskusta, ellei asu ja wifitä ilmaiseksi. Eli mikään ei muutu, rahaa tulee ja menee tai sitten ei.

Minusta on mahdollista, että noin aletaankin toimia, kun palkkatuetun työn määrärahat loppuvat, ei saa vakituista työsuhdetta. Miksei työnantaja sitten olisi alun perinkin palkannut työntekijää oikealla palkalla, jos todella olisi tarvinnut vakituisen työntekijän? Onhan tavallisissa työsopimuksissakin yleensä harjoitteluaika.
Vartiaisen ehdotus kuulostaa siltä, että 500 euron alkupalkka yhdessä paikallisen sopimisen kanssa johtaa siihen, että työhön palkataan tulevaisuudessa se, joka on valmis työskentelemään halvimmalla.

[Kuutar]

Kyse ei ole vain elintason pudotuksesta, vaan tuolla palkalla ei yksinkertaisesti tule toimeen...

Missä näet jonkun väittäneen, että sillä tulisi toimeen???

Ryysylle,

"Kattoon syljeskely" on sanontatapa jota käytetään jouten olemisesta.

Selvyyden vuoksi sanon vielä, etten ole koskaan ajatellut sinua loisena.

Minun viestini jota lainasit, jatkui vielä. Tarkoitin sitä, että jos tuo 500 euroa vakiintuisi minimipalkaksi yleisesti, se kyllä ajan myötä johtaisi siihen, että nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää ei voisi ylläpitää, koska veronmaksajat olisivat liian pienituloisia. Veropohja heikentyisi. Halpatyömarkkinat voisivat kuitenkin ehkä toimia joten kuten matalan hintatason maassa. Suomi sen sijaan on Euroopan viidenneksi kallein maa: http://www.hs.fi/kotimaa/a1403487968019

[Kuutar]

Suomi on hintatasoltaan niin kallis maa, ettei kukaan tule toimeen 500 euron palkalla kuussa.
Jos palkkatuetut tekevät normaaleja työtehtäviä, ennen pitkää kaikkien palkat alenevat.

Entä sitten? Eikö ole parempi, että useampi on töissä pienemmällä palkalla, kuin että yhteiskunta maksaa siitä, että merkittävä osa työikäisistä syljeskelee kotonaan kattoon?
Joka tapauksessa on edessä elintason pudotus, ja palkkatason laskeminen on se pienempi paha kuin työttömyyden kasvu.

Yhteiskunta joutuu maksamaan joka tapauksessa tukien muodossa tukia ihmisille, joiden palkka ei riitä elämiseen. Paitsi että voi käydä niin, että nykyinen yhteiskuntarakenteemme sosiaaliturvajärjestelmineen romahtaa, kun nettoveronmaksajia, ihmisiä joilla on ns. oikeita töitä oikealla palkalla, ei ole riittävästi.

[Kuutar]

Ilman noita erilaisia työllisyystöitä oikea työpaikka olisi voinut löytyä heti. Ennenkin on pärjätty ilman ilmaistöitä, oikeisiin töihin on menty heti kun on töihin menty. Ei keinotekoisesti verorahoin tai sosiaalituilla tuettu työ tuota meille hyvinvointia, joidenkin tahojen kukkaroja kyllä kasvattaa entisestään...

Tutustupa Suomen, Yhdysvaltojen, Saksan jne. historiaan niin huomaat, että ennenkin on tehty ilmaistöitä - ja paljon.

Ihannetilanne tietenkin olisi, että maassa vallitsisi täystyöllisyys, että kaikki saisivat koulutustaan vastaavan työpaikan ja josta vielä saisi niin paljon palkkaakin, ettei tarvitsi tulosiirtojen avulla tukea ihmisten elämää.
Valitettavasti tuo on vain utopiaa.

Koulutuksesta sen verran, että kun Suomessa kulkee rakennustyömaan ohi, kuulee eestiä ja puolaa, mutta harvoin suomea. Suomalaiset eivät suostu kouluttautumaan niihin ammatteihin joissa yhä edelleen olisi työpaikkoja tarjolla.

Ennen vanhaan tehtiin paljon ilmaistyötä, sitä kutsuttiin orjuudeksi. Tässä linkki lauluun " Kaikki ihmisolennot":
https://www.youtube.com/watch?v=OD7FhGRIvSE

Suomalaiset suostuvat kyllä kouluttautumaan.

Suurin osan rakennusalalla työskentelevistä taitaa kuitenkin olla suomalaisia:
https://www.rakennusteollisuus.fi/Tieto ... nusalalla/

Rakennusalan työmailla työskentelevistä runsas viidennes on ulkomaalaisia. Suuri osa heistä on asettunut asumaan Suomeen pitkäaikaisesti.

Järjestäytyneiden pääurakoitsijoiden työmailla keskimäärin joka viides talonrakentamisen työntekijä Suomessa on ulkomaalainen. Uudellamaalla ulkomaalaisia on kolmannes ja muualla Suomessa kymmenesosa.

[Hilppa]

- -
Yhteiskunta joutuu maksamaan joka tapauksessa tukien muodossa tukia ihmisille, joiden palkka ei riitä elämiseen. Paitsi että voi käydä niin, että nykyinen yhteiskuntarakenteemme sosiaaliturvajärjestelmineen romahtaa, kun niitä veronmaksajia, ihmisiä joilla on ns. oikeita töitä oikealla palkalla, ei ole riittävästi.

Tuollaista romahdusta ei voi yksiselitteisesti/ehdottomasti ennustaa. Kulutustavaroiden hinnat halpenevat, kun kysyntä laskee. Lisäksi ihmiset alkavat kuluttaa vähemmän/ostaa halvempia tuotteita, jos/koska rahaa ei ole. Asuminen ja sähkö ovat enemmän kiinteitä kustannuksia ja sidotut yleisiin kustannuksiin näillä leveysasteilla. Niitä yhteiskunta joutuisi subventoimaan enemmän.

Huolestuttavaa olisi Espanjan kaltainen tilanne, jossa ns. harjoittelijoita on iso osa työväestöstä. Eli yhteiskunta maksaa palkan (=suora tuki yrityksille) ja kokeneet työntekijät, jotka ovat talouslaman vuoksi tulleet irtisanotuiksi työstään, saavat ainoastaan harjoittelijan paikkoja. Yritykset eivät enää suostu palkkaamaan lainkaan työntekijöitä normipalkalla, koska saavat valtiolta tuen harjoittelijoihin. Opiskelujen jälkeisessä ylimenovaiheessa pienempikin palkka voisi olla hyvä vaihtoehto ja parempi kuin työttömyys. Noin Espanjassakin alun perin ajateltiin tukitoiminnan järjestyvän ja vähentävän työttömyyttä, mutta valitettavasti niin ei käynytkään ja lamasta tuli syvempi.

[Kyllästynyt]

... Vartiaisen ehdotus kuulostaa siltä, että 500 euron alkupalkka yhdessä paikallisen sopimisen kanssa johtaa siihen, että työhön palkataan tulevaisuudessa se, joka on valmis työskentelmään halvimmalla.

Sitä kutsutaan markkinataloudeksi.

Vanha sanonta kuuluu, että jos haluaa hyvää ja halpaa, on ostettava kaksi. Työnantajan intressi on tehdä voittoa, eikä se onnistu jos työntekijät ovat poropeukaloita, mutta hyvälle kannattaa maksaa.

Totean myös, että vaikka usein väitetään ettei työtä vain yksinkertaisesti riitä kaikille, se ei pidä paikkaansa; työtä on yllinkyllin - kunhan vain jollakulla on varaa maksaa palkkaa.

Esimerkki:
Velanperillinen opiskelee ja käy töissä. Työtä riittäisi useammallekin tekijälle, vaan kun ei ole osaajia joita palkata.
Luulen myös, etteivät fyysisesti raskas työ, pitkät työrupeamat ja hankalat työajat kuulosta hirveän mehukkailta porkkanoilta verrattuna esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan.
Hyvän fyysisen kunnon lisäksi pitää olla oma-aloitteinen, itsenäiseen työhön pystyvä ja vastuuntuntoinen. Omata tarkka kuulo ja sävelkorva sekä lehmän hermot - ja vieläpä olla monella tavalla fiksukin, koska työvälineet ovat helposti särkyvää tavaraa ja maksavat mansikoita. Mutta töitä kuitenkin olisi.

[Kuutar]

- -
Yhteiskunta joutuu maksamaan joka tapauksessa tukien muodossa tukia ihmisille, joiden palkka ei riitä elämiseen. Paitsi että voi käydä niin, että nykyinen yhteiskuntarakenteemme sosiaaliturvajärjestelmineen romahtaa, kun niitä veronmaksajia, ihmisiä joilla on ns. oikeita töitä oikealla palkalla, ei ole riittävästi.

Tuollaista romahdusta ei voi yksiselitteisesti/ehdottomasti ennustaa. Kulutustavaroiden hinnat halpenevat, kun kysyntä laskee. Lisäksi ihmiset alkavat kuluttaa vähemmän/ostaa halvempia tuotteita, jos/koska rahaa ei ole. Asuminen ja sähkö ovat enemmän kiinteitä kustannuksia ja sidotut yleisiin kustannuksiin näillä leveysasteilla. Niitä yhteiskunta joutuisi subventoimaan enemmän.

Huolestuttavaa olisi Espanjan kaltainen tilanne, jossa ns. harjoittelijoita on iso osa työväestöstä. Eli yhteiskunta maksaa palkan (=suora tuki yrityksille) ja kokeneet työntekijät, jotka ovat talouslaman vuoksi tulleet irtisanotuiksi työstään, saavat ainoastaan harjoittelijan paikkoja. Yritykset eivät enää suostu palkkaamaan lainkaan työntekijöitä normipalkalla, koska saavat valtiolta tuen harjoittelijoihin. Opiskelujen jälkeisessä ylimenovaiheessa pienempikin palkka voisi olla hyvä vaihtoehto ja parempi kuin työttömyys. Noin Espanjassakin alun perin ajateltiin tukitoiminnan järjestyvän ja lisäävän työttömyyttä, mutta valitettavasti niin ei käynytkään ja lamasta tuli syvempi.

Tarkoitinkin, että noin voisi käydä kuin Espanjassa, suuri osa palkansaajista ei enää saisi nykyisten työsopimusten mukaista palkkaa, jolla oikeasti tulisi toimeen ja voisi vielä kartuttaa verotuloja.
Kysynnän lasku johtaa ostovoiman heikkenemiseen, siis että ihmiset kuluttavat vähemmän. Tämä ei edistä talouskasvua. Lisäksi, kun kuulumme euroon, onko merkittävä hintatason aleneminen Suomessa edes mahdollista?

Mietin, onko Vartiaisen ehdotuksessa ideana jonkinlainen sisäinen devalvaatio?

Devalvaation kaltaista kilpailukyvyn parantumista voidaan hakea myös sisäisen devalvaation avulla. Sisäisellä devalvaatiolla tarkoitetaan sellaisia järjestelmällisiä toimia, jotka aiheuttavat merkittävän suhteellisen kilpailukyvyn parantumisen esimerkiksi palkkoja alentamalla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Devalvaatio
Mielestäni pelkkä palkkojen alentaminen ei kyllä riitä parantamaan Suomen kilpailukykyä, monet Euroopan maat, joissa on ollut ihan yhtä hyvä palkkataso, ovat pärjänneet paremmin. Suomen kilpailukykyä heikentää syrjäinen maantieteellinen sijainti, liika byrokratia, korkea verotus, vientivetoista taloutta heikentää myös euro, joka on kallis valuutta.

[Psykopatologia]

Minusta pikemminkin laaja-alainen työttömyys johtaa yheiskunnan romahtamiseen, kun lorvijoita on joka toinen.

[Kuutar]

... Vartiaisen ehdotus kuulostaa siltä, että 500 euron alkupalkka yhdessä paikallisen sopimisen kanssa johtaa siihen, että työhön palkataan tulevaisuudessa se, joka on valmis työskentelmään halvimmalla.

Sitä kutsutaan markkinataloudeksi.

Vanha sanonta kuuluu, että jos haluaa hyvää ja halpaa, on ostettava kaksi. Työnantajan intressi on tehdä voittoa, eikä se onnistu jos työntekijät ovat poropeukaloita, mutta hyvälle kannattaa maksaa.

Totean myös, että vaikka usein väitetään ettei työtä vain yksinkertaisesti riitä kaikille, se ei pidä paikkaansa; työtä on yllinkyllin - kunhan vain jollakulla on varaa maksaa palkkaa.

Esimerkki:
Velanperillinen opiskelee ja käy töissä. Työtä riittäisi useammallekin tekijälle, vaan kun ei ole osaajia joita palkata.
Luulen myös, etteivät fyysisesti raskas työ, pitkät työrupeamat ja hankalat työajat kuulosta hirveän mehukkailta porkkanoilta verrattuna esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan.
Hyvän fyysisen kunnon lisäksi pitää olla oma-aloitteinen, itsenäiseen työhön pystyvä ja vastuuntuntoinen. Omata tarkka kuulo ja sävelkorva sekä lehmän hermot - ja vieläpä olla monella tavalla fiksukin, koska työvälineet ovat helposti särkyvää tavaraa ja maksavat mansikoita. Mutta töitä kuitenkin olisi.

Sävelkorva on synnynnäinen, sitä ei ole kaikilla. Olet aiemminkin puhunut hänen työstään, kyseessähän on harvinainen erikoisala, josta moni työtön ei ole koskaan kuullutkaan. ( en itsekään ollut, ennen kuin kerroit siitä) Enpä muista tuollaista alaa mainitun myöskään peruskoulussa tai lukiossa, kun eri ammateista puhuttiin.

Tietysti työnantajan tarkoitus on tehdä voittoa, sen sijaan Suomen päättäjien pitäisi ajatella myös maansa kansalaisten tulevaisuutta.

[Kuutar]

Minusta pikemminkin laaja-alainen työttömyys johtaa yheiskunnan romahtamiseen, kun lorvijoita on joka toinen.

Laaja-alainen työttömyys johtuu siitä, että täällä on liian vähän töitä työnhakijoihin nähden. Työpaikkoja ei ole riittävästi.
Suomessa on liian pienet markkinat.

[Psykopatologia]

Työpaikka ≠ (tekemätön potentiaalinen) työ.

[Runo]

Laaja-alainen työttymyys johtaa yhteiskunnan romahtamiseen ja esimerkiksi koulutettujen ja lahjakkaiden ihmisten pakeneminen pois Suomesta johtaa laaja-alaiseen työttömyyteen. Yliopistot ovat leikkausten takia näivettymässä, samoin tutkimus, ei täällä kohta tapahdu tuotekehitystä, ei synny uusia yrityksiä.

Palkkatuki- ja halpamaa tästä on tulossa. Hilppa tuon palkkatuki-probleeman hyvin selitti.

Naisia kannustetaan olemaan kotona, päivähoitoa heikennetään, mutta kotihoidon tuesta ei leikata, ei yhtään, Ruotsilla aivan päinvastainen linja. Oikeassa ansiotyössä olevia ihmisiä on yhä vähemmän. Huoltosuhteesta tulee kestämätön.

[Kyllästynyt]

Sävelkorva on synnynnäinen, sitä ei ole kaikilla...

Ei ole, mutta voi sitä harjoittaa ja kehittää.

... Olet aiemminkin puhunut hänen työstään, kyseessähän on harvinainen erikoisala, josta moni työtön ei ole koskaan kuullutkaan...

Halusin kertoa sen, että jossain on myös työvoimapulaa. Mutta olipa ala tai ammatti mikä tahansa, jos on riittävän hyvä, töitäkin löytyy.

... Tietysti työnantajan tarkoitus on tehdä voittoa, sen sijaan Suomen päättäjien pitäisi ajatella myös maansa kansalaisten tulevaisuutta.

Ei se päättäjien ajattelusta parane; tavalliset ihmiset tämän yhteiskunnan pystyssä pitävät tai kaatavat.

Ymmärtääkseni ammattikouluissa jää opiskelupaikkoja käyttämättä, koska tietyt alat eivät houkuttele vaikka niillä olisi kysyntää työvoimasta. Yliopiston aloituspaikkoja taas pitäisi vähentää (ja luultavasti ne leikkausten vuoksi vähenevätkin), koska ei ole mitään järkeä kouluttaa ihmisiä akateemisiksi työttömiksi.

Ammattien arvostus on kieroutunut, jos mikä tahansa paperinpyörittely on muka arvokkaampaa ja tärkeämpää kuin esimerkiksi putkimiehen työ.
Onko kukaan muuten viime aikoina tarvinnut putkimiehen palveluja? 2 h kestäneen työn veloitus oli liki 800 €.

[Kyllästynyt]

Minusta pikemminkin laaja-alainen työttömyys johtaa yheiskunnan romahtamiseen, kun lorvijoita on joka toinen.

Laaja-alainen työttömyys johtuu siitä, että täällä on liian vähän töitä työnhakijoihin nähden. Työpaikkoja ei ole riittävästi.
Suomessa on liian pienet markkinat.

Tekemätöntä työtä on vaikka kuinka paljon. Ja työpaikkoja syntyy, kunhan jollakin on varaa maksaa tehdystä työstä.

[Hilppa]

Minusta pikemminkin laaja-alainen työttömyys johtaa yheiskunnan romahtamiseen, kun lorvijoita on joka toinen.

Aika rumaa käyttää sanaa lorvija ihmisistä, jotka ovat menettäneet työpaikkansa pitkän työuran jälkeen tai muutoin joutuneet työttömiksi tahtomattaan. Kyllä aika monet yliopistoissa ja tutkimusalalla miettivät tälläkin hetkellä miten tulevat työllistymisensä järjestämään, kun urapolusta uhkaa tulla kinttupolkua rotkon reunalle siis urasta, jolle kouluttaudutaan ja johon on sitouduttu pitkään. Aika moni miettii, missä voisi osaamistaan ja taitojaan käyttää yhteiskunnan hyväksi edes jollain tavalla. Yksi mahdollisuus on vapaaehtoistyö, jonka kautta voi yrittää löytää kontaktit työelämään pääsyyn uudelleen, jos työpaikkaa ei heti saa.

[Hilppa]

- -
Ei se päättäjien ajattelusta parane; tavalliset ihmiset tämän yhteiskunnan pystyssä pitävät tai kaatavat.

Ymmärtääkseni ammattikouluissa jää opiskelupaikkoja käyttämättä, koska tietyt alat eivät houkuttele vaikka niillä olisi kysyntää työvoimasta. Yliopiston aloituspaikkoja taas pitäisi vähentää (ja luultavasti ne leikkausten vuoksi vähenevätkin), koska ei ole mitään järkeä kouluttaa ihmisiä akateemisiksi työttömiksi.

Ammattien arvostus on kieroutunut, jos mikä tahansa paperinpyörittely on muka arvokkaampaa ja tärkeämpää kuin esimerkiksi putkimiehen työ.
Onko kukaan muuten viime aikoina tarvinnut putkimiehen palveluja? 2 h kestäneen työn veloitus oli liki 800 €.

Oli sitten erikoisosaamista vaativa työ. Taannoin tilasin putkifirmasta käsienpesualtaan ja hanan + bideen asennuksen putkituksineen, siis seinään asti, josta on ulosvientiputki jätevesille. Lisäksi valmiit vesijohdotukset olivat. Kokonaisuudessaan tarvikkeineen kustannukset olivat vajaat 800 €. Työn kesto oli aamupäivän verran. Yhdeksältä tuli ja lounaaksi lähti ja sillä välin työ oli valmis. Varsinaisen työn hinta oli niin pieni, että en ryhtynyt kotitalousvähennystä anomaan, kun on ilmeisesti omavastuuosuus sen verran korkea vuoden ensimmäisestä ja ainoasta remontista, että jäi anomatta voudilta. Asensi kuitenkin pieleen, kun yksi liitoskappaleista sattui olemaan väärä, eikä lähtenyt sinä päivänä hakemaan uutta, kun seuraava asiakas odotti. Soitin firmaan ja sanoin olevan pielessä. Ei uskonut minua, mutta sanoin vaativani korjauksen, koska on vastuullamme, kun on oma remontti eikä yhtiön järjestämä. Putki oli vinossa. Firman mies sanoi, että ei voi olla vino. Sanoin, että lähetän digikuvat putkesta/asennuksesta, ja lähetin. Sitten lupasi heti tulla korjaamaan ja samana päivänä tuli putkimies vaihtamaan liitoskappaleen. Itse tein tarjouspyynnön, hyväksyin tarjouksen, kirjoitin yhtiölle remontti-ilmoituksen kaikkine tarvikelistauksineen ja anoin luvan remonttiin. (Ja tietenkin maksoin.)

Mutta minkäs teet, kun sattuu olemaan väärän koulutuksen ja ammatin valinnut ja lojaliteettiaan työnantajalle osoittanut parin vuosikymmenen ajan ensin uskoen ketjutettujen sopimusten ja apurahakausien jatkuvan, ja nyt sitten viisikymppisenä on kuilun reunalla?

[Psykopatologia]

Pitkän työuran jo tehneet eivät tietenkäänn ole "varsinaisia" lorvijoita. Mutta kun tekemätöntä työtä on paljon, voi ryhtyä esimerkiksi kengänkiillottajaksi, jotka ovat tyystin hävinneet kaupunkikuvasta.

[Kuutar]

Työpaikka ≠ (tekemätön potentiaalinen) työ.

Tempputyöpaikkoja ei oikeasti tarvita.