Uusi koronavirus saattaa käyttää leviämiseen samankaltaista tekniikkaa kuin hiv ja ebola Keino selittää uuden tutkimuksen mukaan, miksi virus leviää nopeammin kuin sars. https://www.hs.fi/tiede/art-2000006425893.html Mikko Puttonen HS 3.3.2020 2:00, päivitetty 8:28
(- -)
UUSI koronavirus on levinnyt paljon nopeammin kuin sukulaisensa sars. Tutkijat ovat löytäneet viruksesta ominaisuuden, jonka vuoksi se voi kiinnittyä elimistön soluihin jopa tuhat kertaa tehokkaammin kuin sars.
Samaa niksiä käyttävät myös hiv ja ebola. Se voi kuulostaa pahalta, mutta myös paljon lievempiä oireita aiheuttavat muut koronavirukset turvautuvat tähän keinoon tunkeutuessaan soluihin.
SARS oli paljon tappavampi kuin uusi, covid-19-tautia aiheuttava koronavirus. Sarsissa kuoli kymmenen sadasta tartunnan saaneesta, kun uudessa taudissa kuolleita on kaksi sadasta sairastuneesta.
Vähäisempi tappavuus voi olla yksi viruksen leviämisen salaisuus. Kun virus pitää kantajaansa hengissä eikä tapa häntä, se pääsee leviämään paremmin.
KIINALAISEN Nankain yliopiston ryhmä kuvaa yhden keinon, jolla uusi virus toteuttaa strategiaansa. Kiinan omassa esijulkaisupalvelussa julkaistusta tutkimuksesta kertoi South China Morning Post -sanomalehti.
Tiedetään, että uusi koronavirus käyttää niin sanottuja ace-2-reseptoreita tunkeutuessaan ihmisen hengitysteiden pintasoluihin.
Näin reseptoreita on hengitysteiden alaosissa keuhkoja myöten. Siksi viruksen aiheuttama tautikin voi iskeä pahemmin kuin sellaiset virukset, joiden vaikutusalue jää ylähengitysteihin.
UUDEN tutkimuksen mukaan viruksen pinnassa oleva piikkiproteiini on muuntunut niin, että tunkeutuminen soluun tehostuu. Virus tavallaan huijaa ihmisen furiiniproteiinia päästäkseen sisään soluun.
”Ilmiöstä on tullut jo useampia julkaisuja. Sen ansiosta virus tarttuu tehokkaasti ihmisen soluihin ja lisääntyy voimakkaasti keuhkoissa”, kertoo Helsingin yliopiston uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen.
Kiinalaistutkijat arvioivat, että ominaisuuden ansiosta uusi virus kiinnittyy soluihin sata ellei tuhat kertaa tehokkaammin kuin sars.
”Teho voi olla laboratoriossa mitattuna satakertainen. Eri asia on, miten se kääntyy tarttumiseen ihmisten välillä. Satakertainen tehokkuus ei tarkoita, että tartuttavuus ihmisten välillä olisi sata kertaa tehokkaampi”, Sironen sanoo.
VIRUKSEN leviämiseen väestössä vaikuttaa moni muukin seikka.
Uuden koronaviruksen uusiutumis- tai leviämisluku eli R0-luku on vähän päälle kaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi sairastunut tartuttaa keskimäärin runsaat kaksi muuta sellaisessa neitseellisessä väestössä, jossa tautia ei ennestään ole.
Taudin torjuntatoimilla, kuten karanteeneilla ja matkustuskielloilla, terveydenhuollosta vastaavat pyrkivät pienentämään leviämislukua. Jos luku laskee alle yhden, tauti ei yleensä juuri leviä.
LEVIÄMISEEN vaikuttaa myös keskimääräinen aika tartuntojen välillä, kirjoittavat australialaisen Melbournen yliopiston epidemiologit yliopiston verkkosivulla. Uuden koronaviruksen tartuntaväli – englanniksi serial interval – on arviolta seitsemän päivää, kun influenssassa se on kolmesta neljään päivään.
Nopean tartuntavälin ansiosta kausi-influenssa leviää nopeammin kuin uuden viruksen aiheuttama covid-19-tauti, vaikka influenssan leviämisluku on keskimäärin 1,5 ja siis hieman pienempi.
Tartuntaväliin vaikuttaa taudin itämisaika eli aika, joka kestää ensimmäisten oireiden ilmaantumiseen. Covid-19:ssä oireiden tuloon menee keskimäärin viisi kuusi päivää, kun taas influenssassa oireet ilmaantuvat noin kolmessa päivässä.
Itämisaika on tärkeä, koska nimenomaan oireet, kuten yskiminen ja hengitysteiden eritteet, vauhdittavat viruksen leviämistä ihmisestä toiseen. Influenssan tiedetään tartuttavan ennen oireiden ilmaantumista.
KORONAVIRUKSEN kerrotaan leviävän pisaratartuntana. Tarkempaa olisi sanoa, että kyseessä on pisarakosketustartunta.
Tyypillinen tarttumistilanne ei näet ole se, että sairastunut aivastaa ilmaan ja toinen hengittää viruksia sisältäviä pisaroita sisäänsä. Pikemminkin pisarat päätyvät erilaisille pinnoille, joista ne siten sormien kuljettamana jatkavat matkaansa nenän tai suun limakalvoille tai silmään.
ILMEISESTI myös uusi koronavirus voi lähikontakteissa etenkin kotioloissa tarttua myös oireettomasta tai ennen oireiden puhkeamista. Kotona mahdollisia altistuskohtia ja -hetkiä kertyy helposti paljon, minkä vuoksi perheenjäsenet ovat tavallinen tartunnan lähde.
Tuoreen WHO:n ja kiinalaisviranomaisten yhteisraportti kertoo, että Kiinassa monet terveydenhuollon henkilötkin olivat saaneet tartunnat kotoa pikemmin kuin työpaikallaan sairaalassa. Toki myös sairaaloissa tauti levisi etenkin epidemian alkuvaiheessa, kun varotoimet olivat puutteellisempia.
Taudin leviämistahti on kiinni myös siitä, kuinka paljon virusta on esimerkiksi ysköksissä ja kuinka pitkään virukset säilyvät pinnoilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan koronvirukset eivät säilyisi päiväkausia vaihtelevissa lämpötiloissa.
Kuitenkin tuoreen tutkimuksen mukaan koronavirus voi säilyä pinnoilla enimmillään jopa yhdeksän päivää huoneenlämmössä.
”Se on valitettavan pitkä aika. Säilymiseen vaikuttaa paljon ilmankosteus, lämpötila ja auringonvalo”, Sironen sanoo.
HELSINGIN yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti muistuttaa myös supertartuttajista. Sarsin kohdalla heillä tarkoitettiin sellaisia, jotka tartuttivat enemmän kuin kahdeksan ihmistä.
”Yksittäisellä henkilöllä voi olla runsaasti virusta eritteissä, ja hän voi päätyä tilanteeseen, jossa voi altistaa useita ihmisiä. Näin saattoi käydä kirkossa Etelä-Koreassa”, Vapalahti kertoo.
MYÖS ulosteista on löytynyt uutta virusta. Nekin voivat olla periaatteessa olla tartunnan lähde, jos huonon hygienian vuoksi viruksia kulkeutuu käsien kautta hengitysteihin. Tästä ei kuitenkaan ole näyttöä meneillään olevassa epidemiassa.
”Influenssassakin voi löytyä virusta ulosteesta, mutta sillä ei ole merkitystä. Kaikenlaiset erityistapaukset ovat mahdollisia, mutta asiasta tarvitaan lisää tietoa”, Vapalahti sanoo.
UUSI koronavirus on levinnyt kaikkiin maanosiin paitsi Etelämantereelle. Sirosen mukaan on mahdollista, että tartunnat saadaan rajattua yksittäisiin tapauksiin, mutta myös pahin skenaario eli pandemia on sekin mahdollinen.
”On mahdollista, että me kaikki ajan kanssa sairastamme tämän. Voi olla, että siitä tulee pysyvä ihmisten infektio ja se jää kiertämään yhtenä flunssanaiheuttajana”, Sironen sanoo.
JOS se jää pysyväksi riesaksi, se todennäköisesti lievenee. Siihen tosin kuluu aikaa.
Ajatellaan, että nykyiset pientä nuhaa aiheuttavat koronavirukset ovat satoja vuosia siten voineet olla pahoja tappajia mutta ovat sittemmin kesyyntyneet. Myös hiv on 40 vuoden aikana muuttunut pikkuhiljaa lievemmäksi.
”On viruksen etu, ettei se tapa isäntäänsä”, Sironen huomauttaa.
UUSI virus voi tulla myös uusina aaltoina. Esimerkiksi 50 miljoonaa ihmistä tappanut espanjantauti sata vuotta sitten levisi kolmessa aallossa. Toinen ja kolmas tappoivat paljon enemmän kuin ensimmäinen, jolloin tauti levisi melko lievänä.
Luulisi, että toiset aallot olisivat lievempiä, koska sairastaminen luo väestöön immuniteettia. Toisinaan kuitenkin aiemmin koettu virusinfektio voi voimistaa immuunireaktiota liikaakin ja pahentaa tautia.
COVID-19:ÄÄ aiheuttava virus voi levitä tehokkaasti, koska sillä on aiemmin mainittu keino tunkeutua ihmisen soluihin furiiniproteeinin avulla. Se on kuitenkin myös kohta, johon voi lääkkeillä iskeä.
”On jo olemassa viruslääkkeistä, jotka on kehitetty blokkaamaan tätä ilmiötä. Monessa paikassa tutkitaankin, toimisivatko ne myös sars-koronavirus-2:n hoitoon”, Sironen kertoo.
Näitä lääkkeitä ovat niin sanotut proteaasin estäjät. Osaa käytetään jo, ja osa on vasta kehitteillä.
Proteaasinestäjiä käytetään hiv- ja hepatiitti-c-lääkkeinä, ja ne voisivat auttaa hillitsemään viruksen runsastumista elimistössä. Kiinassa jotkin lääkärit ovatkin antaneet potilailleen hiv-lääkkeitä.
