Kyllästynyt kirjoitti:Asia ei ole "näin" kuin sinä haluat sen tulkita - eikä sikiötutkimuksia tyrkytetä. Päinvastoin, moni raskaana oleva valittaa sitä, ettei pääse yhteiskunnan kustantamiin/tarjoamiin sikiötutkimuksiin vaikka he itse haluaisivat sellaisiin osallistua.
Kyllästynyt kirjoitti:Mirri kirjoitti:Kyllästynyt kirjoitti:Asia ei ole "näin" kuin sinä haluat sen tulkita - eikä sikiötutkimuksia tyrkytetä. Päinvastoin, moni raskaana oleva valittaa sitä, ettei pääse yhteiskunnan kustantamiin/tarjoamiin sikiötutkimuksiin vaikka he itse haluaisivat sellaisiin osallistua.
Millä paikkakunnalla rikotaan lakia tuolla tavoin, ettei raskaana oleville tarjota yhteiskunnan kustantamia sikiöseuloja?
Ihan jok'ikisellä!
Paitsi, ettei lakia rikota vaan noudatetaan tarkasti; kaikkia sikiötutkimuksia kun ei suinkaan tarjota jokaiselle halukkaalle vaan ainoastaan riskiryhmässä oleville.
Sikiöseulontojen eräänä tarkoituksena on vammaisuuden vähentäminen yhteiskunnasta. Tarjoamalla odottaville äideille mahdollisuutta raskauden keskeytykseen sikiön vammaisuuden perusteella terveydenhuoltojärjestelmä väistämättä viestittää, että se hyväksyy raskauden keskeytyksen vaihtoehtona vammaisen lapsen syntymälle. Toisaalta seulontojen tarkoituksena on parantaa odottavien äitien mahdollisuuksia tietoon ja informoituihin valintoihin raskauksissaan. Nämä kaksi päämäärää ovat selkeässä ristiriidassa keskenään. Ei siis ihme, että sikiöseulonnan eettiset näkökulmat ovat jatkuvan julkisen keskustelun vakioaiheita.
Kansanterveystieteen laitoksella etiikan opettajana työskentelevä lastentautien erikoislääkäri Pekka Louhiala toteaa, että perinteet vaikuttavat vahvasti nykyiseen sikiöseulontakäytäntöön.
"Syitä siihen, miksi juuri Downin oireyhtymää seulotaan nykyisin, on etsittävä menneiltä vuosikymmeniltä. Ensimmäiset kromosomitestit tehtiin jo 50-luvulla ja ne alkoivat yleistyä seuraavina vuosikymmeninä. Nykyisin seulotaan sitä, mitä aiemmin on opittu seulomaan. Toisaalta keskittämällä seulonnat Downin oireyhtymän löytämiseen seulotaan itse asiassa kehitysvammaisten "eliittiä". Ei ole olemassa tutkimuksia, joiden perusteella voitaisiin väittää, että heidän elämänlaatunsa olisi jollain tapaa oleellisesti huonompi kuin ei-vammaisten ihmisten, varsinkaan jos oireyhtymään ei liity oheistauteja, kuten epilepsiaa tai sydäntauteja. Eettisestä näkökulmasta katsoen Downin oireyhtymän seulonnalle on siksi vaikea löytää perusteluja. Kuitenkin valtaosa, noin 90 prosenttia raskauksista, joissa Downin oireyhtymä todetaan, keskeytetään etenkin Etelä-Suomen alueella", sanoo Louhiala.
Raskauden keskeytysten seurauksena Downin oireyhtymän esiintyvyys on Louhialan mukaan hieman vähentynyt, mutta muutos on hyvin vähäinen verrattuna kehitysvammaisten henkilöiden kokonaismäärään.
Toinen tärkeä syy, miksi seulonnat ovat keskittyneet nimenomaan Downin oireyhtymän löytämiseen, on kustannustehokkuus. Ei ole taloudellisesti mielekästä seuloa harvinaisia sairauksia tai vammoja. Toisaalta nykyisin ei myöskään ole poliittisesti korrektia laskea vammaisuudelle hintaa ja katsoa kuinka paljon se aiheuttaa kustannuksia verrattuna seulonnoista aiheutuviin kustannuksin.
"Jokainen vanhempi haluaa, että hänen tuleva lapsensa on mieluummin terve kuin kehitysvammainen ja jos on mahdollisuus valita, normaalisti valitaan ei-vammainen lapsi. Seulontojen avulla pyritään parantamaan odottavien äitien mahdollisuuksia tietoon ja informoituihin valintoihin raskauksissaan. Valinnan raskauden keskeytyksestä tekee viime kädessä raskaana oleva nainen ja toivottavasti hänen kumppaninsa, mutta kuinka hyvin informoituna hän päätöksensä tekee, on epäselvää, sillä asiaa ei ole koskaan tutkittu. Olennaista on ensikontakti äitiysneuvolassa. Jos informaatio tässä vaiheessa tarjotaan huonosti tai velvoittavasti, peli on menetetty", sanoo Louhiala.
Louhialan mukaan yhteiskunnassamme vallitsee laaja konsensus siitä, että seulontoja tarvitaan.
"Jos seulontoja ei jollain paikkakunnalla tarjota julkisen terveydenhuollon puolella, niitä aletaan kysellä yksityiseltä sektorilta."
Seulontatestitulosten odottaminen kuitenkin lisää odottavien äitien epävarmuutta. Jos tuloksena on positiivinen testitulos, seuraa siitä yhä uusia stressiä aiheuttavia kokeita, tilanteita ja valintoja. Vanhempien ja erityisesti odottavan äidin on tehtävä päätös raskauden jatkamisesta tai keskeyttämisestä tietäen, että mitkään testitulokset eivät kerro täyttä totuutta sikiön terveydentilasta. Tästä näkökulmasta katsoen sikiöseulontojen mielekkyys ei ole yksiselitteisesti ymmärrettävissä. On mahdotonta vertailla keskenään seulonnoista saatavaa hyötyä siihen stressiin, jota testitulosten odottaminen aiheuttaa vanhemmissa.
Kyllästynyt kirjoitti:Mirri kirjoitti:Tuli mieleeni, että Hoitajat.net voisi olla paikka, josta ehkä löytyisikin vastauksia tuohon avoimeksi jääneeseen kysymykseen. Siellä varmaan on ihmisiä, jotka osaisivat kertoa omia ammatillisia kokemuksiaan ja näkemyksiään asiasta.
Hoitajat.net?!?!
Palsta jonka kirjoittajat julkaisevat potilaiden kuvia (ilman lupaa tietenkin) ja jonka ylläpitäjä julkistaa hänelle yksityisesti lähetettyja palautteita eikä suostu niitä poistamaan edes kirjoittajan pyynnöstä?
Hoitajat.net on Suoli24:n (henkinen) lähisukulainen, en suosittele sitä kenellekään.
En suosittele kenellekään palstaa jonka ylläpito ja moderointi ovat niin huonolla tasolla kuin mitä ne Hoitajat.net -palstalla ovat.
En tietenkään voi mitään sille jos vaikkapa sinä sinne päätät siirtyä. Taso varmaan nousisi kummallakin palstalla...
minätäällä kirjoitti:Jos kahdeksankymppiset vanhukset ovat onnellisempia kuin nuoremmat ikäryhmät, niin miksipä kehitysvammainenkin ei voisi kokea olevansa tyytyväinen elämäänsä ja omiin saavutuksiinsa?
Kyllästynyt kirjoitti:Lähdekritiikin opettelua/käyttämistä sinulle suosittelen - lämpimästi.
Maria kirjoitti:Kokemukseni mukaan kolmikymppinen kehitysvammainen on onnellinen, kun seurueen muut jäsenet kiinnittävät huomionsa häneen, suhtautuvat häneen myönteisesti, jaksavat kuunnella hänen päivänkulustaan tekemää selvitystä ja keskittyä hänen uusimpiin kuulumisiinsa.
Kyllästynyt kirjoitti:Mirri kirjoitti:Kyllästynyt kirjoitti:Lähdekritiikin opettelua/käyttämistä sinulle suosittelen - lämpimästi.
Jep; sinä olet yksi 'tiedon' lähde, johon suhtaudun aika kriittisesti - kriittinen kun olen. Joten en taida tarvita siinäkään asiassa suosittelua sinulta.
Mutta noiden omien "tieto"lähteidesi suhteen et näköjään ole vaivautunut luontaista kriittisyyttäsi käyttämään.
Psykopatologia kirjoitti:klo 14.46
Voi voi, Pekka-paralta on mennyt järki kokonaan:
Ei ole olemassa tutkimuksia, joiden perusteella voitaisiin väittää,
että heidän elämänlaatunsa olisi jollain tapaa oleellisesti huonompi kuin ei-vammaisten ihmisten.
PS Mirri esittää "vastapropagandassaan" vammajärjestöjen asiantuntijat idiootteina.
Kyllästynyt kirjoitti:Onko olemassa jokin syy miksi en olisi kykenevä arvioimaan ketkä ovat työhöni liittyvissä asioissa todellisia asiantuntijoita ja keiden kirjoituksista paistaa läpi "astian maku"?
Ja mitä siis tulee tuohon vammaisuus, sairaus -juttuun, niin vaikka sydänvika ja kehitysvamma olisivat samalla ihmisellä (niin kuin usein ovat), ovat ne kuitenkin toisistaan erillisiä tiloja, joita hoidetaan erikseen.
Kyllästynyt kirjoitti:Mirri kirjoitti:Kyllästynyt, onko se tuomitsemista, jos sanoo, ettei tunne sinua kohtaan sympatiaa, eikä pysty ymmärtämään sinua?
Ei, mutta "Hyi olkoon!" on.
Paluu Yleistä ja ajankohtaista
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa