Sateentekijä kirjoitti:Tässä jälleen näemme isompien oikeuden ja sen miten voimaton yksi tai edes joukko ihmisiä tämän mielivallan edessä on.
"Artikkelissa on räikeitä epäloogisuuksia. Esim.
”Vieraat geenit ovat mm. bakteereista ja viruksista, joita ei aiemmin ole luonnostaan ollut ihmisen ruokavaliossa”
..versus..
”siirretty hyönteismyrkyn geeni, joka on peräisin luonnollisesta Bt –maabakteerista bacillus thuringiensis”
Kuitenkin:
Ihminen syö maabakteereita jo vauvaikäisestä asti (suojelee allergialta kuulemma) ja niitä tulee multaisten pottujen ja porkkanoiden mukana. Äiditkin voi raskaana odottaessaan syödä maata (savea ym).
Ja maalla ilmassa leijuu jatkuvasti maahiukkasia ja -bakteereja.. Emme ainoastaan syö vaan hengitämme niitä!"
"GM L-tryptofaanin aiheuttamasta epidemiasta:
1. ’Lähes sata’ vainajaa on 37.
2. Vammautuneita oli 1500 eikä kymmeniä tuhansia.
3. Geenimuuntelun osuus ei ole läheskään niin selvä kuin artikkelissa väitetään. Lukekaa esim. (engl) Wikipedian juttu L-tryptofaanista.
PS. Mitä ’vieraisiin’ geeneihin tulee, kyllä virukset siirtelee perimää ihan omin nokkineenkin lajista toiseen – ihmisenkin genomista melkoinen osa on virusten tuomaa ’roskaa’, josta perimän säätelyjärjestelmä on suurimman/hyödyttömän osan disabloinut."
Sateentekijä kirjoitti:Mielestäni geenimanipulaatio tarjoaa todella suuret mahdollisuudet ko. väärinkäyttöihin. En millään saata hyväksyä tämmöistä kansalaisten petkuttamista ja salailua.
Hilppa kirjoitti:Satoisat lajikkeet edellyttävät kastelujärjestelmien olemassaoloa, herbisidien ja muiden kasvinsuojeluaineiden käyttöä, tehokkaita maatalouskoneita ja ennen kaikkea kalliiden lannoitteiden käyttöä. Muutoin loistavat sato-ominaisuudet eivät toteudu. Usein heikkojen olosuhteiden paras lajike on se vuosisatoja vanha alkuperäislajike.
Satoisien lajikkeiden viljely edellyttää korkean teknologian käyttöä maanviljelyksessä.
Sateentekijä kirjoitti:http://www.bionetonline.org/suomi/content/ff_cont3.htm
"4 esimerkkiä tunnetuimmista geneettisesti muunnetuista ruoka-aineista
Tuholaistorjunta-aineille vastustuskykyinen rapsi
Tutkijat ovat siirtäneet rapsikasviin geenin, jonka avulla kasvista tulee vastustuskykyinen tietylle tuholaistorjunta-aineelle. Geeni otetaan bakteerista, jossa on kapasiteettiä pestisidien vastustamiseksi. Kun maanviljelijä suihkuttaa rapsisatonsa pestisideillä, hän voi tuhota suurimman osan kasvituholaisista kuitenkaan tappamatta geneettisesti muunnettuja rapsikasveja.
.
Haitat:
Geneettisesti muunnettujen rapsikasvien geenit voivat siirtyä kasvituholaisiin. Kasvituholaisista tulee vastustuskykyisiä satoruiskutteelle ja satoruiskutuksesta ei ole enää hyötyä.
Rapsi voi pölyttää rikkaruohoa, esim. kaihonkukkaa, jota löytyy rapsipelloilta. Rapsin pölytyksen aikana niiden geenit siirtyvät kaihonkukkaan. Kaihonkukasta tulee sen jälkeen vastustuskykyinen pestisideille.
Maissi, soijapavut ja sokeriruoko ovat muita esimerkkejä kasveista, joita tutkijat ovat geneettisesti muuntaneet, jotta kasvit pystyvät muodostamaan vastustuskyvyn satoruiskutteelle.
Hyönteismyrkky-sokerimaissi
Tiedemiehet ovat muuntaneet sokerimaissia geneettisesti, jotta se pystyy tuottamaan myrkkyä haitallisten hyönteisten tappamiseksi. Tämä tarkoittaa, ettei maanviljelijän tarvitse enää taistella hyönteisiä vastaan insektisidien avulla. Geneettisesti muunnettua maissia kutsutaan Bt-maissiksi, koska kasvin uusi geeni tulee Bacillus thuringiensis-nimisistä bakteereista.
Haitat:
On olemassa riski siitä, että ei-toivotut hyönteiset kehittävät lopulta sietokyvyn myrkylle eli niistä tulee vastustuskykyisiä. Geneettisesti muunnettu maissi myrkyttää hyönteisiä pidemmän aikaa kuin maanviljelijä, joka ruiskuttaa sadon kerran tai kaksi. Tällä tavalla hyönteiset saattavat tottua myrkkyyn. Tämän tapahtuessa sekä ruiskutus että geneettisesti muunnetun Bt-maissin käyttö menettävät tehonsa.
Muut kuin ei-toivotut hyönteiset saattavat kuolla. Petohyönteiset saattavat syödä haitallisia hyönteisiä tai puoleensavetäviä hyönteisiä kuten perhosia. USA:ssa, missä Bt-maissia käytetään erittäin paljon, keskustellaan paljon Bt-maissin haitallisista vaikutuksista kauniiseen monarkkiperhoseen.
Puuvilla ja perunat ovat muita esimerkkejä kasveista, joita tutkijat ovat geneettisesti muuntaneet, jotta kasvit pystyvät tuottamaan insektisidejä.
Kultainen riisi
"Kultainen riisi" on geneettisesti muunnettu riisi, joka sisältää suuren määrän A-vitamiiniä. Tai tarkemmin sanottuna riisi sisältää betakaroteenin ainesosaa, joka siirtyy kehon A-vitamiiniin. Eli riisistä saat A-vitamiiniä.
Betakaroteeni antaa porkkanoille niiden oranssin värin ja on syy siihen, että geneettisesti muunnettu riisi on kultaisen väristä. Kolme uutta geeniä istutetaan, jotta riisi voi luoda betakaroteenia: kaksi narsissista ja kolmas bakteeris
Haitat:
Kriitikot pelkäävät, että kehitysmaiden köyhät tulevat liian riippuvaisiksi rikkaasta läntisestä maailmasta. Tavallisimmin juuri isoilla länsimaisilla yksityisyrityksillä on keinoja kasvien geneettisten muuntamisen kehittämiseksi. Tekemällä kasveista steriilejä yritykset voivat estää maanviljelijöitä kasvattamasta kylvösiemeniä seuraavana vuonna, mikä pakottaa heidät ostamaan uutta riisiä yrityksiltä.
Jotkut geneettisen muuntamisen vastustajat näkevät kultaisen riisin menetelmänä, joka pyrkii levittämään geenimanipulaation hyväksymistä. Vastustajat pelkäävät, että tämän tapahtuessa yritykset jatkavat sellaisten geneettisesti muunnettujen kasvien kehittämistä, joista ne voivat saada voittoa. Se voi johtaa tilanteeseen, jossa isot yritykset omistavat oikeudet kaikkiin hyviin viljelykasveihin.
Pitkään kestävät tomaatit
Pitkään kestävät geneettisesti muunnetut tomaatit ovat ensimmäinen geneettisesti muunnettu ruoka-aine, joita kuluttajien on ollut mahdollista ostaa. Tomaatti tuli markkinoille USA:ssa vuonna 1994. Tomaattia on geneettisesti muunnettu, jotta se kestää pitkään kiinteänä ja tuoreena. Tämä on mahdollista, koska geneettisesti muunnettu tomaatti tuottaa vähemmän mätänemistä aiheuttavia aineosia.
Haitat:
Ensimmäiset tutkijoiden kehittämät geneettisesti muunnetut tomaatit sisältävät geenejä, jotka tekevät niistä antibiooteille vastustuskykyisiä. Lääkärit ja eläinlääkärit käyttävät antibiootteja infektioiden torjumisessa. Jos istutetut geenit leviävät eläimiin ja ihmisiin, se voi tarkoittaa sitä, että lääkäreiden on vaikeampaa parantaa tarttuvia tauteja. Nykyään tutkijat voivat muuntaa tomaatteja geneettisesti ilman, että tomaatteihin tarvitsee sijoittaa antibiooteille vastustuskykyisiä geenejä.
Mansikat, ananakset, paprikat ja banaanit ovat muita esimerkkejä elintarvikkeista, joita tutkijat ovat geneettisesti muuntaneet tuoreusajan pidentämiseksi.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä.
Nämä haittatekijät tiedetään jo nyt, vasta tulevaisuudessa ,noin kolmenkymmenen vuoden päästä,tullaan näkemään todelliset haitalliset tulokset
Niin, että voittavatko haittatulokset ennenpitkää toivotuiksi halutut hyödyt?
Kahvi kirjoitti:Hilppa kirjoitti:Satoisat lajikkeet edellyttävät kastelujärjestelmien olemassaoloa, herbisidien ja muiden kasvinsuojeluaineiden käyttöä, tehokkaita maatalouskoneita ja ennen kaikkea kalliiden lannoitteiden käyttöä. Muutoin loistavat sato-ominaisuudet eivät toteudu. Usein heikkojen olosuhteiden paras lajike on se vuosisatoja vanha alkuperäislajike.
Satoisien lajikkeiden viljely edellyttää korkeatasoisen teknologian käyttöä maanviljelyksessä.
No entäpäs jos pystytään kehittämään lajike, joka onkin satoisampi kuin se vuosisatoja vanha alkuperäislajike? En tiedä onko tuo mahdollista, mutta nälänhätään kuulostasi varsin oivalta helpotukselta.
Rane kirjoitti:Ihmisten käymäläjätteet tulisi kierrättää pelloille lannoitteeksi.
Jaska kirjoitti:Ns. Synteettisten molekyylien kohdalla hoksattiin aikoinaan, että luonnossa kyseisiä molekyyliä on sekä oikea-että vasenkätisenä. Synteettiset molekyylit olivat vain oikea- tai vasenkätisiä. Sitten huomattiin, että esim oikeakätiset molekyylit olivat kelpo ravintoa, mutta vasenkätiset myrkkyä elimistölle.
Vastaavantyyppistä ongelmaa pelätään nyt geenimanipuloinnin kohdalla. Vaikka minun tiedossani ei ole, että toistaiseksi olisi mitään ongelmaa havaittu.
Jaska kirjoitti:Toinen mahdollisen ongelma on geenimanipuloitujen lajikkeitten karkaaminen luontoon syrjäyttämään alkuperäislajeja. Sellaisestakaan ei toistaiseksi ole havaintoa. Patentinhaltijat pitävät huolen, ettei seuraava sukupolvi ole lisääntymiskykyinen, että maajussit joutuvat ostamaan siemenet heiltä.
Rane kirjoitti:Ei Suomessa tarvitsekaan, mutta jos maaperä on niin köyhää, ettei siinä kasva mikään, eikä ole varaa kalliisiin lannoitteisiin, niin sitten pitäisi osata kompostoida niitä ihmisten käymäläjätteitä ja kierrättää ne lannoittamaan peltoja. Tämä pitäisi tehdä tietysti asianmukaisesti, muttei se tietääkseni vaadi mitään huipputeknologiaa. En nyt tosin itse tiedä, miten se kompostointi pitäisi tehdä, että kasveista tulisi syömäkelpoisia.
Paluu Yleistä ja ajankohtaista
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa