Esitutkinnan johtaminen

[Psykopatologia]

http://jyrkivirolainen.blogspot.fi/

[Kahvi]

Joo tuli tuo luettua.

Minulla on vain mennyt vähän maku tuon Virolaisen Jyrkin suhteen. Vähän kun on ilmassa fanatismin tynkää, eli asioita hän ei tarkastele objektiivisesti -kuten kunnon lawyer-blogistin tulisi- vaan toisinaan läpi paistaa asenteellisuus.

Ja tuntuu olevan riidoissa toisen lawyer-blogistin kanssa, suorastaan jopa haukkuu Jukka Kemppistä (kemppinen.blogspot.com). Vieläpä niinpäin, että Jyrki on Jukan kanssa riidoissa, mutta Jukka ei ole Jyrkin kanssa riidoissa

Tiedä sitten, tuskin Virolainen nyt suoraan valehtelee, mutta ei oikein käsittele asioita niin tasapuolisesti (pro et contra) kun itse toivoisin. Jos toki Kemppiselläkin on hieman samaa vikaa, ei kuitenkaan ihan niin silmiinpistävästi.

Mutta mukava tuotakin on lueskella ja oppia pikkuhiljaa miten maamme oikeuskäytäntö toimii.

[Kahvi]

Itse esitutkinnan johtaminen sitten onkin semmoinen asia, mikä meillä Suomessa ilmeisesti on erilailla kuin monessa muussa maassa. Täällä poliisi itse johtaa omaa esitutkintaansa ja vasta valmis esitutkinta toimitetaa syyttäjälle syyteharkintaan. Jos syyttäjä päättää viedä asian oikeuteen, niin hän vie sen vain ja ainoastaan esitutkintapöytäkirjojen perusteella. Oikeus sitten käy oikeudenkäyntinsä ja sen perusteella julistaa tuomionsa.

Oikeusjärjestelmämme perustuu vahvasti vallan kolmijako-oppiin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vallan_kolmijako-oppi). Siinä vallan väärinkäytön estämiseksi [1] lainsäädäntövalta, [2] tuomiovalta ja [3] toimeenpanovalta on erotettava toisistaan.

Meillä Suomessa lainsäädäntövaltaa hanskaa [1] eduskunta, tuomiovaltaa taas [2] tuomioistuimet ja toimeenpanovaltaa lähinnä [3] poliisit ja tietty vanginvartijat ym.

Tämän opin mukaan syyttäjän asema kuuluu toisaalta sinne tuomiovallan puolelle, mutta toisaalta taas toimeenpanovallan puolelle. Nykytilanteessa se on lähempänä tuomiovallan puolta, vaikka käsittääkseni syyttäjälaitos onkin itsenäinen laitos. Kun voidaan katsoa, että päätös siitä, että nostetaanko ylipäätään syyte vai ei, on jo sinänsä jonkunasteista tuomiovaltaa. Mutta toisaalta tuomiovallan pitäisi kuulua puhtaasti oikeuslaitoksellemme, joten syyttäjä ei sitten saisi kuulua siihen puljuun.

Syyttäjä taas tarvii aineistoa sen päätöksen pohjalle, että tekeekö syyttämispäätöksen vai syyttämättäjättämis-päätöksen. Jos tekee syyttämispäätöksen, niin esitutkinta-aineiston voimin hän sitten oikeudessa syyttää. Vähän puolivaloilla joutuu siis etenemään, kun hänellä ei ole mahdolisuutta vaikuttaa poliisin esitutkintaan - vaan on tyytyminen siihen, että poliisi itse päättää miten esitutkii, kuinka nopeasti ja rivakasti esitutkinta tapahtuu ja mitä pakkokeinoja esitutkinnassa käyttää.

Pakkokeinojen käyttämisen osalta olisi toisaalta ihan ok, että niistä päättäisi jokin muu taho kuin poliisi itse. Eli tässä tapauksessa syyttäjä, joka ei ole taloudellisesti (tai muutenkaan) sidoksissa poliisiorganisaatioon - näin ihmisten perustuslaillisiin oikeuksiin puuttumisesta päättäisi riippumaton taho; eli meidän kansalaisten oikeusturva paranisi.

Jos toki on syytä esittää kysymys, että onko meidän nykyjärjestelmässämme jotain niin suurta vikaa, että on syytä edes harkita järjestelmän muuttamista?