Habitual intake of dietary flavonoids and risk of PD

[Psykopatologia]

Article http://www.neurology.org/content/early/ ... 601e4c70d1

Habitual intake of dietary flavonoids and risk of Parkinson disease
X. Gao, MD, PhD, A. Cassidy, PhD, M.A. Schwarzschild, MD, PhD, E.B. Rimm, ScD and A. Ascherio, MD, DrPH
+ Author Affiliations

From the Channing Laboratory (X.G., E.B.R., A.A.), Department of Medicine, Brigham and Women's Hospital, and Harvard Medical School, Boston; Departments of Nutrition (X.G., E.B.R., A.A.) and Epidemiology (E.B.R., A.A.), Harvard University School of Public Health, Boston, MA; Department of Nutrition (A.C.), Norwich Medical School, University of East Anglia, Norwich, UK; and Department of Neurology (M.A.S.), Massachusetts General Hospital, Boston.
Correspondence & reprint requests to Dr. Gao: xiang.gao@channing.harvard.edu

A B S T R A C T

Objective:
To prospectively examine whether higher intakes of total flavonoids and their subclasses (flavanones, anthocyanins, flavan-3-ols, flavonols, flavones, and polymers) were associated with a lower risk of developing Parkinson disease (PD).

Methods:
In the current analysis, we included 49,281 men in the Health Professional Follow-up Study and 80,336 women from the Nurses' Health Study. Five major sources of flavonoid-rich foods (tea, berry fruits, apples, red wine, and orange/orange juice) were also examined. Flavonoid intake was assessed using an updated food composition database and a validated food frequency questionnaire.

Results:
We identified 805 participants (438 men and 367 women) who developed PD during 20–22 years of follow-up. In men, after adjusting for multiple confounders, participants in the highest quintile of total flavonoids had a 40% lower PD risk than those in the lowest quintile (hazard ratio [HR] = 0.60; 95% confidence interval 0.43, 0.83; p trend = 0.001). No significant relationship was observed in women (p trend = 0.62) or in pooled analyses (p trend = 0.23). In the pooled analyses for the subclasses, intakes of anthocyanins and a rich dietary source, berries, were significantly associated with a lower PD risk (HR comparing 2 extreme intake quintiles were 0.76 for anthocyanins and 0.77 for berries, respectively; p trend < 0.02 for both).

Conclusions:
Our findings suggest that intake of some flavonoids may reduce PD risk, particularly in men, but a protective effect of other constituents of plant foods cannot be excluded.

Received January 28, 2011.
Accepted September 13, 2011.
Copyright © 2012 by AAN Enterprises, Inc.
__________

Tutkimus: Marjat ja hedelmät pitävät Parkinsonin taudin loitolla
8.4.2012 18:35 | 0 | Jani Kaaro http://www.hs.fi/ulkomaat/Tutkimus+Marj ... 5559514177
(- -)

[Psykopatologia]

(- -)
Results:
We identified 805 participants (438 men and 367 women) who developed PD during 20 – 22 years of follow-up. In men, after adjusting for multiple confounders, participants in the highest quintile of total flavonoids had a 40% lower PD risk than those in the lowest quintile (hazard ratio [HR] = 0.60; 95% confidence interval 0.43, 0.83; p trend = 0.001). No significant relationship was observed in women (p trend = 0.62) or in pooled analyses (p trend = 0.23). In the pooled analyses for the subclasses, intakes of anthocyanins and a rich dietary source, berries, were significantly associated with a lower PD risk (HR comparing 2 extreme intake quintiles were 0.76 for anthocyanins and 0.77 for berries, respectively; p trend < 0.02 for both).
(- -)

Täten miehillä PD/Non-PD oli 438/48 843, eli PD-riski oli 0,9 %. Tilastolliseen analyysiin otettiin viidenneksien ääripäät, ehkä n.
10 000 /10 000, ja eniten flavodoideja saaneiden PD-riski oli 40 % pienempi verrattuna vähiten saaneiseen. Tarkoittaako tämä sitä, että paljon flavonoideja syöneiden riski oli n. 0,5 % (kun yleinen riski on n. 1%)?

Tulokset olisi pitänyt esittää suorina lukuina: mikä oli flavonoidien saannin yleinen jakauma miesten PD-ryhmässä, ja kuinka moni 438:sta kuului eniten flavonoideja saaneisiin ja kuinka moni vähiten saaneisiin?

Koska tutkittavien luku oli niin suuri, riskitasojen (CI) olisi pitänyt olla 99 %.

Tilastollinen analyysi olisi pitänyt tehdä koko miesten ryhmästä niin, että olisi korreloitu PD/non-PD (dikotomia) ja flavonoidin saanti
(5-luokkainen muuttuja). Tällöin informaatiota ei olisi hukattu (mutta tulos ei olisi ollut niin "näyttävä"?).

[Psykopatologia]

Vaihtoehtoinen uutisointi voisi olla (?):

PD-riskisi on n. 1 %. Jos syöt paljon marjoja yms, riskisi on n. 0,5 %.

[Psykopatologia]

Vaihtoehtoinen uutisointi voisi olla (?):

PD-riskisi on n. 1 %. Jos syöt paljon marjoja yms, riskisi on n. 0,5 %.

Sensatio! Sensatio!

Jos syöt paljon mustikoita, riskisi Parkinsonin tautiin saattaa vähentyä jopa 0,3 prosenttia!!

[Hilppa]

No suurempaa sensaatiota en olisi odottanutkaan.

Sen sijaan tämäntyyppiset tutkimukset ja niiden tulokset voivat olla merkityksellisiä heille, joiden suvussa tautia esiintyy. En tiedä Parkinssonin taudin tilannetta periytyvyyden suhteen, mutta monesti on mietityttänyt, miten suhtautua dementian kohdalla mahdollisiin vastaaviin tuloksiin. Tupakointi, ravitsemus, elämäntavat yleisesti ja liikunta ovat tekijöitä, joiden merkitystä väestötasolla taudin puhkeamiseen on yritetty selvittää. Tulokset ovat olleet kannustavia, mutta genetiikan osuutta taudin puhkeamisessa ei ole kyetty selvittämään suhteessa elintapoihin. Ainoastaan tietyt alleelityypit ovat voimakkaita riskitekijöitä ja lopuille ilmeisesti jotkin elämäntapoihin liittyvät tekijät voivat olla merkitseviä.

[Psykopatologia]

Hesarin otsikko on ainakin ihan perseestä.

Itse asiassa luulen, että kehuttu Kaaro ei ole osannut "lukea" tutkimusta.

[Hilppa]

Kenen kehuma? Olen pitänyt Kaaron toimitustyylistä ja Hesarin keskustelupalstalla ovat monet myös hänen toimittamiinsa juttuihin ihastuneet, viimeksi kolumniin "Seiniin tuijottelun jalo taito", jota myös Kyllästynyt palstalla Aivot/mieli-ketjussa referoi. Tuossa kirjoituksessaan "Seiniin tuijottelun jalo taito" Kaaro kuitenkin mielestäni myös itse kehui itseään tai ainakin toi esiin uraansa tavalla, joka itsekehuksi voitaisiin käsittää.

Sattuuhan noita mokia kenelle hyvänsä, mutta mielestäni tiedetoimittajat toisinaan (aivan liian usein) unohtavat, että eivät ole tutkijoita itse, vaikka journalismiakin joskus tutkivaksi journalismiksi nimitetään.

[Psykopatologia]

Kaaro nimesi Spencerin Hermaniksi(!) ja luuli itvaltalaisia saksalaisiksi ym,

[Gyver]

Kuinkahan luotettavia tietoja tuollaisiin tutkimuksiin osallistujat antavat?

PS. Minä syön mustikoita joka päivä. (Not)

[Psykopatologia]

Epäluotettavia. Mutta kun n on suuri, voivat virheet ikään kuin kumota toisensa.

[Psykopatologia]

Tilastotieteessä näyttää olevan trendinä pyrkiä deskriptiivisen (kuvailevan) statistiikan (korrelaatiot yms.)
sijaan inferenssi- eli päätelmä-statistiikkaan (t-testi yms.).

Tässäkin tutkimuksessa olisi voitu miesten ryhmässä laskea PD:n suorat korrelaatiot ravintomuuttujiin
sekä myös multippeli-korrelaatiot ynnä osittais-korrelaatiot.

[Hilppa]

Tilastotieteessä näyttää olevan trendinä pyrkiä deskriptiivisen (kuvailevan) statistiikan (korrelaatiot yms.)
sijaan inferenssi- eli päätelmä-statistiikkaan (t-testi yms.).
...

Riippuu tapauksesta voidaanko t-testejä ym. käyttää. En tunne tutkimusta enkä varsinkaan sen aineistoa tarkemmin, joten en osaa sanoa. Aihe on kuitenkin haastava, kun tiedetään jo etukäteen, että mahdolliset korrelaatiot tai merkitysasteet tulevat olemaan hyvin pienet. Jos mustikoita syömällä voisi välttää diabeteksen, syövän, PD:n ja Alzheimerin tai edes jonkun niistä, niin eipä sitten enää kovin montaa muuta tutkimusta enää tarvittaisikaan.