HS - Tiede & Luonto - 3.4.2012 - 4122 merkkiä - 1. painos
Alkaako masennus tulehduksesta?Yhdysvaltalaisten tutkijoiden uusi teoria väittää, että masennus on immuunijärjestelmämme sivutuote.JANI KAARO
posting.php?mode=reply&f=5&t=6215Jo pitkään on tiedetty, että masennuksella ja elimistömme puolustus- eli immuunijärjestelmällä on yhteys.
Tutkimukset osoittavat, että masentuneiden tulehdusarvot ovat terveisiin verrattuna koholla. Nämä kaksi asiaa myös korreloivat: mitä korkeammalla tulehdusarvot ovat, sitä vakavampia ovat masennuksen oireet.
Yhteyttä on perusteltu monin tavoin. Yksi selitys on se, että jos ihmisellä on krooninen sairaus, pelkkä sairastamisen kokemus altistaa hänet masennukselle. Toisen selityksen mukaan masentuneet ovat ylipäätään alttiita sairastumaan.
Kaksi yhdysvaltalaista tutkijaa esitteli vastikään teorian, jonka mukaan masennus on ihmisen immuunijärjestelmän sivutuote.
A. H. Miller Emory-yliopistosta ja
C. L. Raison Arizonan yliopistosta väittävät, että masennuksen alkulähde on niissä geeneissä, jotka syntyivät alun perin suojaamaan esi-isiämme infektioilta.
Heidän mukaansa yhteys näkyy masennus- ja infektiopotilaiden samankaltaisessa käyttäytymisessä: molemmat eristäytyvät, nukkuvat selvästi tavallista enemmän, väsyvät helposti, herkistyvät kivulle eivätkä kykene keskittymään.
Millerin ja Raisonin mielestä sairauskäyttäytyminen ja masennuksen oireet ovat niin yhteneväisiä, ettei kyse voi olla sattumasta.
Jokaisen terveen ihmisen immuunijärjestelmä osaa taistella infektioita vastaan. Millerin ja Raisonin mukaan masennus johtuu geenimuunnoksista, jotka saavat joidenkin ihmisten immuunijärjestelmän toimimaan ylikierroksilla.
Nämä geeneissä tapahtuneet muutokset olivat muinaisina aikoina hyödyllisiä. Nykyisessä ympäristössämme infektiot ovat selvästi harvinaisempia, ja muunnokset kääntyvät meitä vastaan.
Monissa nykyisin yleisissä kroonisissa sairauksissa, kuten metabolisessa oireyhtymässä, elimistössä roihuaa tulehdusreaktio, vaikkei mitään infektiota ole. Joidenkin ihmisten elimistö voi silti tulkita tilanteen infektioksi ja herättää henkiin vanhan sairauskäyttäytymisen mallin. Tämän käyttäytymisen me tulkitsemme masennukseksi.
Näkemystä tukee monissa tutkimuksissa vahvistettu havainto, että masentuneiden ruumiinlämpö on lievästi koholla.
Millerin ja Raisonin teoria saa jonkin verran tukea geneettisistä löydöksistä. Lähes kaikilla geeneillä, jotka on yhdistetty masennusalttiuteen, on jossakin määrin yhteys immuunijärjestelmään.
Hyvä esimerkki on masennusalttiuden vahvin kandidaattigeeni TNF-alfa. Se ohjaa tulehdusta ylläpitäviä välittäjäaineita ja säätelee immuunijärjestelmää muillakin tavoin. Myös kahden muun kandidaattigeenin, DCNP1:n ja NPY:n, muunnokset liittyvät immuunijärjestelmään.
Jos uusi teoria pitää paikkansa, tutkimuksissa pitäisi käydä ilmi, että geenimuunnokset kiihdyttävät immuunijärjestelmää. NPY-geenin muunnoksista tiedetään jo, että ne heikentävät geenin kykyä jarruttaa immuunireaktiota. TNF-alfan ja DCNP1:n muunnosten vaikutus on vielä selvittämättä.
Uusi teoria jättää auki mahdollisuuden, että masennus voisi alkaa niinkin viattomasta tapahtumasta kuin tulehduksesta. Se ei silti tarkoita, että masennus alkaisi korva- tai poskiontelotulehduksesta, jotka hoituvat antibiooteilla.
Sen sijaan Miller ja Raison väittävät, että diabeteksen, ylipainon ja stressin taustalla roihuava hiljainen ja toistaiseksi osin selittämätön tulehdusreaktio lisää pitkään jatkuessaan masennuksen riskiä. Riski on etenkin ihmisellä, jolla on geenimuunnoksia, jotka saavat immuunijärjestelmän toimimaan ylikierroksilla: elimistö ei saa ajettua tulehdusreaktiota alas, ja tulehdus pitkittyy.
Millerin ja Raisonin uutta teoriaa tukee myös tutkimuksissa ilmi käynyt interferonihoitojen yhteys masennukseen.
Interferonit, joita käytetään varsin yleisesti esimerkiksi monien syöpien hoidossa, aktivoivat immuunijärjestelmää erittäin voimakkaasti. Samalla hoitoa saavista potilaista 20-70 prosenttia saa kuitenkin masennusta muistuttavia oireita.
Artikkelilinkki: Miten selittyy stressistä johtuva masennus?
http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Mite ... SI1AT0269n____________________________________________________
Tilaa digi-hesari arkistoineen!____________________________________________________
Kirjoittaja Riidankylväjä » 03.04.2012 11:42 
