Puolustuksessa panostettava moderniin johtamisjärjestelmään

[Psykopatologia]

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/ ... 5268387892

9.8.2011 - MIELIPIDE (C 6)

Suomen puolustuksessa on panostettava moderniin johtamisjärjestelmään

"Venäjän asevoimien alennustila loi Eurooppaan käsityksen, että kylmän sodan jälkeen ei vanhaan ole enää palaamista.
Mutta oliko se eri tahoilla liian hätäistä poliittista ajattelua?"
Hannu Vallas

Risto Volanen, Matti Vanhasen molempien hallitusten valtiosihteeri, pyrki herättämään keskustelua puolustusvoimiemme
uudistuksesta (HS Vieraskynä 22. 7.). Hän avasi osin kuvaa parhaillaan käynnissä olevasta maailman muutoksesta, jolla tulee
olemaan selviä ja kauaskantoisia vaikutuksia Euroopan sotilaspoliittiseen ja erityisesti Pohjoismaiden strategiseen asemaan
tulevaisuudessa. Suomellekin ydinkysymyksenä on, miten puolustuksemme uudistus turvaisi osaltaan Pohjois-Euroopassa kylmän
sodan jälkeen saavutetun historiallisen vakauden jatkumisen.

Vanhasen molemmat keskustajohtoiset hallitukset supistivat itse laatimistaan selonteoista selvästi poiketen puolustuksemme
määrärahoja. Se johti kahden selonteon päätösten jarrutuksiin ja muun muassa kertausharjoitusten sekä koulutuksen supistuksiin.

Volanen moittii nyt ministeriötä ja puolustuksemme johtoa siitä, ettei Suomi kyennyt ylläpitämään maavoimilla kahdeksaa
prikaatia, ja edelleen, että määrä supistui viiteen ja että ministeriön tavoite oli sen jälkeen enää vain kolmen operatiivisen
prikaatin ylläpito. Volanen tulkitsee kehityksen johtuneen puolustuksemme johdon vääristä valinnoista. Usein on sanottu,
että kenraalit käyvät uudelleen edellistä sotaa. Pätisikö tämä ajatus nyt Volaseen?

Volanen peräänkuuluttaa, ihan oikein, että Suomen tulisi muodostaa kuva muuttumassa olevasta suurpoliittisesta tilanteesta.
On arvioitava Pohjoismaidenkin strateginen asema ja määritettävä, miten Suomi varautuu muutokseen puolustuksemme
uudistamisen yhteydessä. Venäjän asevoimien alennustila loi Eurooppaan käsityksen, että kylmän sodan jälkeen ei vanhaan
ole enää palaamista. Mutta oliko se eri tahoilla liian hätäistä poliittista ajattelua?

Muutoksen kuva on nyt jo selkeytynyt. Venäjä panostaa voimakkaasti Itämeren piiriin ja erityisesti pohjoisille alueille,
missä myös Koillisväylän avautuminen on osa globaalia muutosta. Venäjällä on voimakas tahtotila muutokseen, ja siihen
liittyen maa varustautuu sotilaallisesti ja offensiivisesti. Toisella puolellamme Ruotsi ajoi kotimaansa puolustuksen alas
lyhytjänteisellä ja idealistisella politiikalla. Kaikkialla Euroopassa maat ovat vähintäänkin supistamassa puolustuksiaan.

Norja ja Kanada ovat jo reagoineet pohjoisten alueiden strategiseen muutokseen ja Venäjän varustautumiseen. Norja on
siirtämässä sotilaallista panostustaan sen pohjoisille alueille.

Tällaisen strategisen muutoksen avautuessa näköpiiriimme meidän suomalaisten on perusteltua kysyä: millainen on
sotilaallinen voimatasapaino PohjoisEuroopassa vuonna 2020? Miten ja millä keinoin Suomi seisoo sotilaallisesti uudelleen
voimistuneen Venäjän ja toisaalta sotilaallisesti heikon Pohjolan ja heikentyvän Länsi-Euroopan välissä? Mikä on silloin
EU:n ja Naton rooli Euroopassa? Johtaako Yhdysvaltain kehitys samaan aikaan suuntaan, jossa sen kyky ja halu osallistua
Euroopan puolustukseen on olennaisesti heikentynyt nykyisestä?

Nykyisellä vaivoin synnytetyllä hallituksellamme on edessään suuremman luokan strategiset valinnat kuin mihin se
hallitusneuvotteluissaan oli varautunut, jos se haluaa ottaa turvallisuuspoliittiset kehitysnäkymät vakavasti. Tällöin
maavoimiemme prikaatien määrät eivät suinkaan ole ratkaisevia tekijöitä maamme puolustuksessa. Tarvitaan modernia
johtamisjärjestelmää ja sen osaavaa käyttöä.

Tiedustelu, tilannekuvan hallinta ja verkottunut, keskitetysti johdettu puolustus – siihen on keskitettävä puolustuksemme
panostus ja integraatio. Meillä ei ole varaa epäonnistua mahdollisen strategisen iskun torjunnassa. Jos Länsi-Euroopan
poliittinen ja sotilaallinen kehitys jatkuu nykyiseen suuntaan, mistä saisimme kriisitilanteessa realistisesti pikaista apua?

Hannu Vallas
ilmailutoimittaja
Pirkkala

Arkistohaku tästä aiheesta:
Kustaa III perusti Savon prikaatin 22.10.2006
Puolustusvoimien uudistus vaatii harkintaa 22.07.2011
Tuhansia aseita romuksi 04.04.2011
___________________________________________________
PP: Tilaa nyt pilkkahinnalla digilehti paperisen kaveriksi!
___________________________________________________

[Psykopatologia]

Tiedustelu, tilannekuvan hallinta ja verkottunut, keskitetysti johdettu puolustus – siihen on keskitettävä
puolustuksemme panostus ja integraatio. Meillä ei ole varaa epäonnistua mahdollisen strategisen iskun
torjunnassa. Jos Länsi-Euroopan poliittinen ja sotilaallinen kehitys jatkuu nykyiseen suuntaan, mistä
saisimme kriisitilanteessa realistisesti pikaista apua? [PP]

Kirjoittaja implikoi Venäjän strategista iskua Suomeen. Lihavoimani teksti on täyttä soopaa. Suomella ei
ole mitään mahdollisuuksia torjua suurvallan strategista iskua, eikä iskun torjuntaan tarkoitettuihin
kallisiin asejärjestelmiin tule panostaa (ilmavoimat, panssarijoukot yms.). Sen sijaan pitäisi pyrkiä
takaamaan maavoimien maksimaalinen suorituskyky mm. seuravasti:

1. Sotavoimien painopisteen tulisi olla reservin kertausharjoituksissa.
2. Maavoimien taisteluvarustuksen tulisi olla huippuluokkaa (aseet ja suojavarustus yms.).
3. On panostettava maavoimien joukkojen omaan lähi-ilmatorjuntaan ja -panssarintorjuntaan (halpaa!).
4. Maavoimien maakuljetuskapasiteetin varmistaminen olisi olennaista.
5. Kalliit sijoitukset ilmavoimien kehittämiseksi ovat olleet strateginen virhe (Hornetit ym.).

[Psykopatologia]

http://www.hs.fi/keskustelu/aihealue/Mi ... u/6102496/

[Riidankylväjä]

Irakin ja Afganistanin sota opetti, että pienen valtion ilmavoimilla ei ole mitään merkitystä suurvallan hyökkäystä vastaan. Irakiltakin taisi päästä kaksi konetta karkuun Iranin puolelle. Muut tuhottiin jo kentälle.

Sensijaan pienten itsenäisten sissijoukkojen strategia puree hyvin suurvaltaaankin. Haittapuolena on, että siviiliväetö kärsii miehittäjän mielivallan alla.

Miinat, tarkka-ampujat, kevyt liikuteltava ilmatorjunta, hyvin varustettu, liikkuva, hajautettu sissiarmeija, asekätköt. Siinä Suomen mahdollisuudet pärjätä.

Sveitsin malli, jossa aseistus on hajautettu ympäri maata olisi tehokas yllätyshyökkäystenkin varalta.