Monien vaihtoehtojen kevätjuhla

[Mirri]

Kun kirjoitat omaan kommenttiisi (liittyen mihin tahansa) "järki voitti" - niin silloin sinä ilmaiset kyseisen asian olevan sinulle mieluisa/sinun järkesi mukainen lopputulos.
Kuitenkin tarkasteltaessa uskon/uskonnon aiheuttamia haittoja (kuten esimerkiksi uskonnolliset psykoosit), miten kukaan voi ajatella uskon/uskonnon pakkosyötön olevan "järjen voitto"?

Oikeastaan voisin ilmaista saman asian toteamalla, että suhteellisuudentaju voitti. Ja kyllä, kyseinen asia on minulle mieluisa; se tuntuu järkevältä - tai perustellulta - ratkaisulta.
Rohkenen väittää, ettei sen enempää Varpunen jouluaamuna kuin Suvivirsikään ole sairastuttanut ketään.

[Mirri]

Kuitenkin tarkasteltaessa uskon/uskonnon aiheuttamia haittoja (kuten esimerkiksi uskonnolliset psykoosit), miten kukaan voi ajatella uskon/uskonnon pakkosyötön olevan "järjen voitto"?

'Uskonnolliset psykoosit' on tärkeä aihe, jota on syytä tarkastella toisessa keskusteluketjussa, jottei kukaan erehdy luulemaan joidenkin laulujen aiheuttavan ihmisille psykooseja.

Avasin tänne ketjun, jossa voidaan pohtia uskonnollisia psykooseja:
https://psykopatologia.foorumi.eu/viewt ... =8&t=26941

[Kyllästynyt]

...Rohkenen väittää, ettei sen enempää Varpunen jouluaamuna kuin Suvivirsikään ole sairastuttanut ketään.

Ja minä rohkenen väittää, ettet sinä voi mitenkään tietää asiaa.

Sinä et tiedä kuinka moneen uskonnolliseen psykoosiin tämä nykyinen uskon/uskonnon pakkosyöttö on ollut tekijänä.

Järjellä ei ainakaan voi puolustella ainoatakaan virttä, mitään uskoa/uskontoa - saati niiden levittämistä.

[Mirri]

...Rohkenen väittää, ettei sen enempää Varpunen jouluaamuna kuin Suvivirsikään ole sairastuttanut ketään.

Ja minä rohkenen väittää, ettet sinä voi mitenkään tietää asiaa.

Joo, kyllä noin on; onneksi en ole väittänyt tietäväni. Rohkenin esittää väitteen, en tietoa.

Sinä et tiedä kuinka moneen uskonnolliseen psykoosiin tämä nykyinen uskon/uskonnon pakkosyöttö on ollut tekijänä.

Mikä "nykyinen uskon/uskonnon pakkosyöttö"?
Nykyisin ainakin länsimaissa - Suomi mukaanlukien - syötetään mainitsemiasi asioita vähemmän kuin koskaan historiamme aikana.

Järjellä ei ainakaan voi puolustella ainoatakaan virttä, mitään uskoa/uskontoa - saati niiden levittämistä.

Mitä tarkoitat levittämisellä?
Oman kulttuurihistoriamme tunteminen - kulttuurihistoriaamme tutustuminen ja tutustuttaminen - ei ole minkäänlaista levittämistä pakkosyöttämisestä puhumattakaan.
Meidän länsimaiseen ja suomalaiseen kulttuurihistoriaamme kuuluvat myös laulut; esimerkkeinä Suvivirsi ja Varpunen jouluaamuna.

Kyllästynyt, sanon suoraan, vaikka tiedän provosoivani sinua entistä enemmän: höpinäsi ovat aivan älyttömiä.
'Keskustelua' kanssasi voidaan jatkaa loputtomiin, koska siinä ei ole päätä eikä häntää. Tai voidaan lopettaa tuloksettomana. Sinä olet asiasta yhtä mieltä ja minä toista; tähän lopputulokseen on tyytyminen.

Jos haluat keskustella 'uskonnollisista psykooseista', siirrytään tänne:
https://psykopatologia.foorumi.eu/viewt ... =8&t=26941

[Kyllästynyt]

Joo, kyllä noin on; onneksi en ole väittänyt tietäväni. Rohkenin esittää väitteen, en tietoa...

Minun mielestäni minkä tahansa väitteen esittäjällä olisi suorastaan huutava tarve olla edes ripaus tietoa esittämiensä väitteiden tueksi.
Mutta eihän sinulle se (tiedon puuttuminen) ennenkään ole ollut este esittää mitä tahansa väitteitä.

... Mikä "nykyinen uskon/uskonnon pakkosyöttö"?
Nykyisin ainakin länsimaissa - Suomi mukaanlukien - syötetään mainitsemiasi asioita vähemmän kuin koskaan historiamme aikana...

Puhun nyt Suomesta, ja Suomessa on pakkosyötetty tätä normi ev.lut. -uskoa jo sukupolvien ajan.

... Mitä tarkoitat levittämisellä?...

Esimerkiksi sitä, että pidetään "kaikille sopivana" yleisenä normina veisata Suvivirttä koulujen päättyessä.

... Oman kulttuurihistoriamme tunteminen - kulttuurihistoriaamme tutustuminen ja tutustuttaminen - ei ole minkäänlaista levittämistä pakkosyöttämisestä puhumattakaan.
Meidän länsimaiseen ja suomalaiseen kulttuurihistoriaamme kuuluvat myös laulut; esimerkkeinä Suvivirsi ja Varpunen jouluaamuna...

Kenelle ne kuuluvat? Kirkkoon kuuluvat vaikuttavat usein elävän jonkinlaisessa omassa kuplassaan niin tiiviisti, että he eivät edes tajua olevansa uskonnolla aivopestyjä.
Voin vain todeta, ettei minun länsimaiseen ja suomalaiseen kulttuurihistoriaani ole kuulunut sen enempää Suvivirttä kuin Varpusen jouluaamuakaan - paitsi koulun pakkosyöttämänä.

... Nykyisin ainakin länsimaissa - Suomi mukaanlukien - syötetään mainitsemiasi asioita vähemmän kuin koskaan historiamme aikana...

Onko se muka jokin meriitti, että pakkosyöttöä on nykyisin vähemmän kuin aiemmin historiamme aikana?
Onneksi nälkäänkin Suomessa kuollaan paljon vähemmän kuin koskaan aiemmin historiamme aikana.

[Mirri]

Ok.

[Mirri]

Juhannuksen kunniaksi laitan tähän Pirkanmaan maakuntalaulun (Mä oksalla ylimmällä); se sopii keskikesän juhlaan yhtä hyvin kuin Suvivirsi kevään juhliin:
https://www.youtube.com/watch?v=kPc20QX ... 8&index=10

En tunne kaikkia maakuntalauluja, joten en tiedä, moniko joutuisi sensuurin kohteeksi, jos uskontoa sisältävistä lauluista oikeasti tulisi tai tehtäisi kiellettyjä.
Pirkanmaan maakuntalaulu on yksi esimerkki sopimattomien joukkoon kuuluvista; sitä tuskin saadaan nykyisin opettaa. Eikä yhtään auta, että se on yksi - entisaikoina arvostetuista - maakuntalauluista, joiden tunteminen on kuulunut yleissivistykseen.

(Lisäys 19:21) Tekoäly kertoi, että 'Kesäpäivä Kangasalla' on valittu Pirkanmaan maakuntalauluksi niinkin myöhään kuin vuonna 1995. Kiinnostava tieto ottaen huomioon, että laulu sisältää uskonnollisuutta.
Jos jossakin koulussa haluttaisiin laulaa Pirkanmaan maakuntalaulu... Toivottavasti koulut eivät syyllisty sellaiseen rikokseen.

Maakuntalaulut:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maakuntalaulut

[Mirri]

Teekkarien laulukirjoista löytyy monenlaisia vaihtoehtoisia sanoituksia, jos perinteiset sanoitukset tuntuvat sopimattomilta nykyaikaan. Myös Kesäpäivä Kangasalla on sanoitettu uusiksi jo aikoja sitten; kauan ennen kuin kukaan hoksasi, että Topeliuksen runo on loukkaava.
Sanat kuuluvat jotenkin näin: "Mä oksennan ylen annan, ja muutenkin pahoin voin.
On pottani sängyn alla, sitä usein mä tarvitsen.
Niin kauas kuin silmä siintää, nään pulloja tyhjillään..." En onnistunut netistä löytämään koko laulua; sitä eivät edes tamperelaisteekkarit ole laittaneet nykyiseen laulukirjaansa - jostakin käsittämättömästä syystä.
Versioita on enemmänkin, mutta minä olen joskus 70-luvulla oppinut sen, jossa silmien edessä siintelevät tyhjät pullot.

Tein toisenlaisen löydön. Turkulaisteekkarien laulukirjassa on Varpunen jouluaamuna ihan alkuperäisellä sanoituksella kuten myös Suvivirsi ja joulun klassikko Enkeli taivaan.
Varpunen jouluaamuna on sanoitettu uusiksi niille, jotka eivät halua laulaa mitään uskonnollista. Vaihtoehtoisen laulun nimi on Teekkari wappuaamuna ja sanat tässä:

Teekkari wappuaamuna
(Varpunen jouluaamuna)

Pikkuhiljaa koittanut aamu youkkilassa.
Koko ruumis vapisee, niin kuin pakkasessa.
Teekkari pienoinen, vietti viikon juhlien.
Koko ruumis vapisee, niin kuin pakkasessa.

Pienen pullon pohjalla oli Lapin kultaa.
Miten jäikään juomatta sitä eilen multa?
Olo on levoton, teekkarimme onneton.
Miten jäikään juomatta sitä eilen multa?

Teekkarimme huulilleen nosti Lapin kullan.
Krapulasta jäljellä kohta rippeet mulla.
Nousee taas humala, kiitoksia Jumala.
Krapulasta jäljellä enää rippeet mulla.

Baarin luo nyt riemuiten riensi sankarimme.
Kohta lähtee liikkeelle juhlat teekkarimme.
Olusen pienoisen, kohta juo hän riemuiten.
Tästä lähtee liikkeelle juhlat teekkarimme.

https://urhomatti.fi/502

[Kyllästynyt]

Otaniemessä vuosia asuneena, teekkarien lauluperinne sekä nk. "teekkarihuumori" ovat tuttuakin tutumpia asioita.
Ja vaikka räikeimpiä sovinismeja sekä rasistisia heittoja teekkareiden laulukirjoista onkin vuosien varrella kuulemma siivottu, en siitä huolimatta esittelisi teekkareiden lauluperinteiden kyseenalaisia helmiä minkäänlaisina esimerkkeinä (edes sioille).

PS. Otaniemen teekkarikylässä lienee edelleen kerhotila jonka nimi juontaa siitä, että jos sieltä herää, tietää varmasti olevansa rappiolla.
Kerhohuoneen nimi on siis "Rappio".

Otaradiota ei valitettavasti enää ole, mutta eipä ole enää TV-lupien tarkastajiakaan.

[Mirri]

Otaniemessä vuosia asuneena, teekkarien lauluperinne sekä nk. "teekkarihuumori" ovat tuttuakin tutumpia asioita.
Ja vaikka räikeimpiä sovinismeja sekä rasistisia heittoja teekkareiden laulukirjoista onkin vuosien varrella kuulemma siivottu, en siitä huolimatta esittelisi teekkareiden lauluperinteiden kyseenalaisia helmiä minkäänlaisina esimerkkeinä (edes sioille).

En minäkään sioille, meille Psykopatologia -foorumin käyttäjille vain.

[Mirri]

Helsingin Sanomien lukijamielipide, joka sopii tähän ketjuun; HS 10.7.2026.

Olen suomalaisesta historiasta, teologiasta ja kulttuurisesta identiteetistä kiinnostunut teologi.
Vierailin 14-vuotiaan tyttäreni kanssa Lasten kaupungissa, joka toimii Helsingin kaupunginmuseon osana historiallisessa Sederholmin talossa. Vierailu oli erinomainen: henkilökunta oli ystävällistä, näyttelyt huolellisesti toteutettuja ja historia elämyksellisesti esillä. Siksi yksi asia jäi erityisesti mietityttämään.

Näyttely esittelee suomalaista arkea eri aikakausina – kotia, koulua, leikkejä ja juhlia –, mutta uskonto on lähes näkymätön. Tämä tuntuu oudolta, sillä uskonto oli vuosisatojen ajan olennainen osa suomalaisten arkea. Sen vaikutus näkyi kodeissa, kouluissa, kirkkovuodessa, juhlissa ja yhteiskunnassa. Sen jäljet näkyvät edelleen esimerkiksi joulussa, pääsiäisessä, nimipäivissä ja monissa kansallisissa perinteissä.

Miksi uskonto puuttuu lähes kokonaan?
Näen kolme mahdollista selitystä. Ensimmäinen on, että näyttely rakentaa eräänlaisen rinnakkaistodellisuuden, jossa uskonnolla ei koskaan ollut merkittävää asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tätä pidän epätodennäköisenä, sillä luotan museoammattilaisten historialliseen osaamiseen.
Toinen mahdollisuus on, että historiaa halutaan tietoisesti kertoa ilman uskontoa. Tämä on kiinnostava mutta ongelmallinen ratkaisu. Uskontotieteilijä Mircea Eliaden mukaan merkitykset välittyvät kertomusten kautta. Historioitsijan tehtävä ei ole kuvata menneisyyttä ikään kuin uskontoa ei olisi ollut olemassa. Sekulaari näkökulma saa tulkita historiaa, mutta sen ei pitäisi jättää historiallisia tosiasioita pois.
Kolmas vaihtoehto on huolestuttavin: lapsille halutaan välittää kuva, ettei uskonto ole koskaan ollut merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa. Se olisi jo indoktrinaatiota. En halua uskoa, että tämä on ollut näyttelyn tekijöiden tarkoitus.

Ratkaisu olisi yksinkertainen. Lasten kaupunkiin voisi lisätä pienen näyttelyosuuden, joka esittelisi uskontojen asemaa Suomen historiassa. Samalla lapset saisivat realistisemman kuvan suomalaisesta kulttuurista. Sen historiaan kuuluvat luterilainen enemmistö, ortodoksinen perinne, juutalaiset yhteisöt, tataarimuslimit, saamelainen hengellinen perintö sekä myöhemmät herätysliikkeet ja vapaat suunnat.

Museo onnistuu hienosti näyttämään esimerkiksi 1930-luvun kansakoulun myös sen varjopuolineen. Se ei peittele menneisyyttä vaan auttaa ymmärtämään, miten yhteiskunta on muuttunut. Miksei samaa voisi tehdä myös uskonnon kohdalla?
Lasten ansaitsema historia ei ole yksinkertaistettu eikä ideologisesti siistitty. Se on mahdollisimman rehellinen kuva menneisyydestä – myös silloin, kun menneisyys on monimuotoisempi kuin nykyisyys haluaisi sen olevan.

Juan Castillo
teologian väitöskirjatutkija

(kursivointi minun)

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012123983.html

[Kyllästynyt]

Keskustelu aiheesta jatkuu Hesarissa edelleen.
Sieltä voi lukea vastineita kyseisen teologin ajatuksiin.

Vanha sananlasku pitää edelleen paikkaansa; "Joka härjillä kyntää, se härjistä puhuu".

Mirrin kohdalla näyttää pätevän myös; "Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat".

[Mirri]

Vanha sananlasku pitää edelleen paikkaansa; "Joka härjillä kyntää, se härjistä puhuu".
Mirrin kohdalla näyttää pätevän myös; "Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat".

Olipa tyhmä juttu sinulta. Et näköjään parempaa keksinyt kuin - taas jälleen kerran! - yrityksen siirtää keskustelu henkilöön.
Vaikuttaisit fiksummalta, jos malttaisit olla sanomatta mitään silloin kun sinulla tulee kiusaus tölviä kirjoittajia.

Arvelen, että omalla nimelläsi ja naamallasi et ilkeäisi julkisesti 'keskustella' näin alatyylisesti kuin nimimerkin takaa teet.

[Mirri]

Asiallinen esimerkki Hesarista; näinkin fiksusti jotkut osaavat keskustella ja olla eri mieltä asioista - vaan ei Kyllästynyt:

Timo Keko
12.7. 16:04
[Vastaus lukijamielipiteeseen 10.7.]
Olen usein miettinyt, miksi uskonto on tärkeää. Tietenkin se on, katsoen maailman väkilukua minkä mukaan uskovia ainakin näyttäisi olevan. Se, uskooko näissä luvuissa olevat todella vai ilmoittavatko he kulttuurinsa mukaisesti tätä noudattavan. Miten vain, mikä merkitys uskonnolla ihmisellä näyttäisi olevan. Näkisin sen jonkinlaisessa psyyken koossapysymisen kannalta. Koska lopulta, elämällä ei ole merkitystä sinänsä sille se haetaan. Tämä johtaa siihen mitä kysyn: mikä ero on sillä, että uskoo kuu-ukkoon tai jumalaan? Kumpikaan ei ole toistaiseksi osoittanut olemassaoloaan. Kummatkin lienevät melko vanhaa peruaan mutta sitkeästi jatkavat joidenkin tietoisuudessa todellisina. Miten on mahdollista, että nyky-, ns. tietoyhteiskunnassa noudatetaan, ainakin moraalitasolla, hyvinkin antiikkisia näkemyksiä?

Ei minkäänlaista mainintaa alkuperäisen mielipidekirjoituksen kirjoittajasta, vaan asiallisesti perusteltu näkemys; ei muuta.

Kuten Kyllästyneen viesteistä nähdään ja koetaan, nimimerkin takaa on suorastaan pirullisen helppo huudella ja siirtyä asiattomaan 'keskusteluun'.

Lueskelin vastausviestejä, ja ne ovat toinen toistaan parempia. Tässä yksi ajatuksia herättävä, joka on saanut paljon kannatusta:

Hannu Salonen
10.7. 13:41

Kirjoittaja ei esittänyt että Lasten kaupungissa olisi pitänyt julistaa mitään uskonoppia, laulettu virsiä tai vaadittu uskontunnustusta.
Olisi riittänyt että sekä uskonnon että kirkon merkitys Suomen historiassa olisi noteerattu.
Kuten arvata saattaa, ahdasmielisimmät kommentit tulivat itseään vapaamielisinä pitäviltä.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012123983.html

[Kyllästynyt]

Luulenpa, että tällä palstalla nimimerkkini on sinulle varsin tuttu ja yksilöity. Todettakoon myös, että kirjoitat itsekin nimimerkillä - ja jopa heitellen arvioita kuten "Sinun asiantuntijasi ei tunne asiaa lainkaan, vaan sinä (siis minä) vain suuruudenhulluudessasi kuvittelet niin".
Tuollainen lyttääminen onkin ollut sinulta varsin uhkarohkeaa, etenkin kun kyseinen asiantuntija on työskennellyt kyseisen toiminnan/palvelun kehittäjänä käytännössä koko työuransa ajan, kun taas sinulla itselläsi ei ole selvästikään ole ollut minkäänlaista tietoa tai osaamista kyseisestä aiheesta/asiasta.

Edelleen: Kuten Hesarin eräästä toisesta keskusteluketjusta käy ilmi, sangen moni kirkkoon kuuluva on sitä mieltä, että ev.lut. kirkon työntekijän pitää olla kirkon jäsen, eikä heidän mielestään muu tulisi kysymykseenkään. Ei siis ole mikään ihme, että sinunkin kirjoituksissasi ns. "astian maku" tuntuu edelleen.

[Mirri]

...Kuten Hesarin eräästä toisesta keskusteluketjusta käy ilmi, sangen moni kirkkoon kuuluva on sitä mieltä, että ev.lut. kirkon työntekijän pitää olla kirkon jäsen, eikä heidän mielestään muu tulisi kysymykseenkään...

Kyseisestä asiasta on nyt saatu hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan kirkon jäsenyys on kirkkotyönantajan vaatima kelpoisuusehto, ja sellaisena perusteltu. Näinhän asiat yleensä menevät: työnantajilla on oikeus asettaa kelpoisuusehtoja työntekijöilleen. Ihan järkevää. Lisäksi vielä se, että harva työnantaja hyväksyy työnantajaansa kielteisesti suhtautuvaa työntekijää; tämä asia lienee sanomattakin selvää. Kirkon työntekijän eroamista kirkosta on vaikea tulkita muuten kuin kielteisenä suhtautumisena omaan työnantajaansa - kirkkoon. Silloin työnantaja tietysti vetää omat johtopäätöksensä: kirkosta eronneen henkilön on mahdotonta toimia seurakunnan tiedotussihteerinä niin, että olisi työnantajansa puolella.
Voi olla, että tässä tapauksessa lopputulos olisi ollut toisenlainen, jos henkilö olisi ollut esim. seurakuntatalon vahtimestari, tai vaikka seurakuntaemäntä, tai hautausmaatyöntekijä; tehnyt jotakin suorittavaa työtä, eikä ollut niin vaikuttavalla vakanssilla kuin seurakuntien tiedotussihteerit ovat.
Tiedotussihteerin eroaminen kirkosta johti luottamuspulaan - työnantaja menetti luottamuksensa.

Oikeus hylkäsi valituksen: Leena Anttilan 25 vuoden työsuhde päättyi, koska hän erosi kirkosta

Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi Leena Anttilan valituksen työsuhteen päättymisestä Lohjan seurakunnassa.
Anttila erosi kirkosta vuonna 2023 ja menetti seuraavana vuonna tiedotussihteerin virkansa, koska tehtävä edellytti kirkon jäsenyyttä.
Anttila kokee, ettei häntä kuultu oikeudessa riittävästi, ja hän harkitsee EU-tason valitusta, jos hän ei saa valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

https://www.hs.fi/suomi/art-2000012140093.html

Tässä yksi hyvin perusteltu näkemys aiheeseen pitääkö kirkon työntekijän kuulua kirkkoon vai eikö pidä:

hannu meijer

2.5.2025 9:18
Hyvin monessa työpaikassa toimitaan näin, Voiko edustaa poliittista puoluetta olematta jasen, voiko olla ammattiliiton edustaja kuulumatta ammattiliittoon, voiko olla kunnanvaltuustossa vaikka ei asu kunnassa...

https://www.hs.fi/suomi/art-2000011196606.html

KirKon viestinnän työtehtävät ja vaatimustasot
ohjeistus viestinnän asiantuntijoille
Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö ry | Akavan Erityisalat ry
Helsinki 2010
https://viesti.fi/wp-content/uploads/20 ... eistus.pdf

[Mirri]

Ryhdyin selvittämään, pitääkö Vapaa-ajattelijain liiton työntekijän olla ateisti, ja sain Googlen tekoälyltä tällaisen vastauksen:

Vapaa-ajattelijain liiton työntekijän ei tarvitse olla ateisti. Työntekijöiltä edellytetään kuitenkin sitoutumista yhdistyksen periaatteisiin ja tavoitteisiin, jotka liittyvät uskonnottomuuteen, katsomukselliseen yhdenvertaisuuteen, sekä kirkon ja valtion erottamiseen.
Työntekijän omaa henkilökohtaista vakaumusta enemmän painaa se, että hän edistää toiminnallaan avoimesti ja puolueettoasti uskontokuntiin kuulumattomien oikeuksia. Työntekijän maailmankuvan tulee näin ollen olla linjassa järjestön sekulaarien ja humanististen arvojen kanssa.

(Lähteenään tekoäly on käyttänyt Vapaa-ajattelijain liiton sivustoa)

Kysyin myös, saako Vapaa-ajattelijain liiton työntekijä kuulua kirkkoon, ja tekoälyn vastaus on tällainen:

Vapaa-ajattelijain liitto toimii uskonnottomien ihmisoikeusjärjestönä, ja heidän toimintansa ytimessä on kirkon ja valtion erottaminen toisistaan. Liiton työntekijän valinnassa ja työsuhteen ehdoissa painottuvat työnantajan arvomaailma ja työn luonne. Vaikka muodollinen uskonnonvapaus turvataan lailla, työntekijän edustama vakaumus ja sen yhteensopivuus järjestön julkisten tavoitteiden kanssa ovat merkittävässä roolissa työsuhteen edellytyksiä arvioitaessa.